Mitä työssäkäyvät ajattelevat ihmisistä jotka ovat vetäytyneet työelämästä erilaisten ongelmien takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halveksin heitä, koska he ovat heikkoja. Ja olen vihainen, että elävät meidän muiden rahoilla.

kyllä sä olet tässä heikko, kun et ymmärrä erilaisia ihmisiä, varmaan joku ex-kiusaaja

Ei "erilaisuus" anna vapaalippua toisten "ei-erilaisten" ja niiden "erilaisten", jotka ovat oppineet selviytymään ongelmiensa kanssa, elätettäväksi.

Et sä minua elätä, ihan omat verot maksan

Vierailija kirjoitti:

Oma tytär on 21-vuotias. On ahdistumishäiriö, paniikkikohtauksia, sosiaalisten tilanteiden pelko, esiintymiskammo ja introvertti. Sosiaaliset tilanteet kuluttavat todella paljon energiaa häneltä. Käynyt viisi vuotta terapiassa, syö lääkkeitä. Silti hän pystyy opiskelemaan ja on tällä hetkellä ravintolassa opiskelujen ohella asiakarajapinnassa töissä! Työpäivät on hänelle todella raskaita, koska ne vie häneltä todella paljon energiaa. Ja ihan tapaaminen kavereiden kanssa vaatii energiaa ja hän väsyy.

Silti hän painaa. Olisihan tuossa vaihtoehto, että heittää leikin kesken ja lähtee syrjäytymään ja odottelemaan sitä, että pääsee 30-vuotiaana tk-eläkkeelle. Tuo tuntuu olevan osan ratkaisu. Tärkeää tyttärelläkin on miettiä, sitä, että miillaista hommaa kannattaa sitten oikeassa työelämässä tehdä, että se sopii hänelle parhaiten.

Joo, kyllä mäkin vielä 21-vuotiaana juoksin kaikkialla. Sitten 30-vuotiaana jo tajuaa, että ihan turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä ihminen ainakaan pysty olemaan onnellinen, jos ei voi käyttää omia kykyjään ja vahvuuksiaan yhteisön hyväksi. Sen tiedän kokemuksesta. 

Työelämässä stressaantunut voi kuvitella, että passiivisena kotona oleminen on jotenkin onnellista. Ei se ole.

Aktiivisena kotona oleminen, etätyö, opiskelu tms. on ihan eri juttu. Sopii meistä joillekin. 

Ihminen ei ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone. Aloitin työelämässä, koska piti ansaita elanto. Nyt työn pitäisi olla mielekästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä ihminen ainakaan pysty olemaan onnellinen, jos ei voi käyttää omia kykyjään ja vahvuuksiaan yhteisön hyväksi. Sen tiedän kokemuksesta. 

Työelämässä stressaantunut voi kuvitella, että passiivisena kotona oleminen on jotenkin onnellista. Ei se ole.

Aktiivisena kotona oleminen, etätyö, opiskelu tms. on ihan eri juttu. Sopii meistä joillekin. 

Ihminen ei ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone. Aloitin työelämässä, koska piti ansaita elanto. Nyt työn pitäisi olla mielekästä. 

Ihminen voi olla mitä vaan. :D Elämä menee kuitenkin nopeasti enkä itse aio olla mitkään hengissäselviämiskone :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä ihminen ainakaan pysty olemaan onnellinen, jos ei voi käyttää omia kykyjään ja vahvuuksiaan yhteisön hyväksi. Sen tiedän kokemuksesta. 

Työelämässä stressaantunut voi kuvitella, että passiivisena kotona oleminen on jotenkin onnellista. Ei se ole.

Aktiivisena kotona oleminen, etätyö, opiskelu tms. on ihan eri juttu. Sopii meistä joillekin. 

Ihminen ei ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone. Aloitin työelämässä, koska piti ansaita elanto. Nyt työn pitäisi olla mielekästä. 

Ihminen voi olla mitä vaan. :D Elämä menee kuitenkin nopeasti enkä itse aio olla mitkään hengissäselviämiskone :D 

Hih hih hih

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä ihminen ainakaan pysty olemaan onnellinen, jos ei voi käyttää omia kykyjään ja vahvuuksiaan yhteisön hyväksi. Sen tiedän kokemuksesta. 

Työelämässä stressaantunut voi kuvitella, että passiivisena kotona oleminen on jotenkin onnellista. Ei se ole.

Aktiivisena kotona oleminen, etätyö, opiskelu tms. on ihan eri juttu. Sopii meistä joillekin. 

Ihminen ei ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone. Aloitin työelämässä, koska piti ansaita elanto. Nyt työn pitäisi olla mielekästä. 

Aika säälittävää. Sulla on tämä 1 elämä ja haluat raataa sen jossain paikassa, jossa et edes viihdy.

Vierailija kirjoitti:

Vituttaa elättää sinun kaltaisia jotka ei elätä itseään kun periaatteessa ainoa ongelma on että sinua vähän ahdistaa. Siihen lisättynä se jatkuva valitus kuinka ette hyödy riittävästi minun työtuloksesta. Ei minullakaan ole varallisuutta asua Tampereen, Turun tai Helsingin keskustassamissä hyvin moni työtön asuu ja valittaa rahan puutetta. Sinun kaltaiset pitäisi pakko siirtää jonnekin mahdollisimman halpaan paikkaan asumaan kerran me työläiset joudutaan teidät elättää joka tapauksessa

Olisi hyvä tietää perusasiat siitä, miten valtio toimii ja kansantalous pyörii. Suomen valtion budjetti on lähes 90 miljardia euroa ja ihmisten palkoista ja eläkkeistä maksettava vero, että yritysten ja yksityishenkilöiden ansaitsemasta pääomatulosta kerättävä vero oli yli 30 miljardia. Sinun panoksesi on pölyhiukkanen tuossa potissa. Aika mahtipontista väittää, että "elätät" jotakuta toista. Annan konkreettisen esimerkin: yhden lapsen peruskoulutus maksaa yhteiskunnalle jotain 130 000 - 150 000 euroa. Jos sinulla on lapsia, ymmärrät ettet työtuloansioillasi voisi ikinä kouluttaa heitä omasta pussista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä ihminen ainakaan pysty olemaan onnellinen, jos ei voi käyttää omia kykyjään ja vahvuuksiaan yhteisön hyväksi. Sen tiedän kokemuksesta. 

Työelämässä stressaantunut voi kuvitella, että passiivisena kotona oleminen on jotenkin onnellista. Ei se ole.

Aktiivisena kotona oleminen, etätyö, opiskelu tms. on ihan eri juttu. Sopii meistä joillekin. 

Ihminen ei ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone. Aloitin työelämässä, koska piti ansaita elanto. Nyt työn pitäisi olla mielekästä. 

Aika säälittävää. Sulla on tämä 1 elämä ja haluat raataa sen jossain paikassa, jossa et edes viihdy.

Viihdyn elämässäni oikein hyvin. Oleellisuudet löytyy työn ulkopuolelta. Ystävät, läheiset, harrastukset, jne. Työn tarkoitus on tuoda leipä pöytään, eikä tarjota kaikkea sisältöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalisten tilanteiden pelko helpottaa sillä kun hakeutuu sosiaalisiin tilanteisiin vaikka se kuinka pelottaisi. Ja mikäs sen parempi vaihtoehto kuin se että menee töihin jossa on väkisinkin sosiaalisia tilanteita ja lisäksi tienaatte siittä omat rahanne millä maksatte oman elämänne

Tälläisiä huutelee vain sellainen, kellä ei oo mitään pelkotiloja kyllä koskaan. Niin junttimaista. Sanotko sellaisellekin kuka pelkää hiiriä, että mene hiirten kanssa vain samaan koppiin kyllä siihen tottuu??

Kyllä se vaan helpottaa kummasti ihmistä, kun havaitsee ettei kuollutkaan. Ja itsensä ylittäminen on aina palkitsevaa. Itse olen havainnut, että mitä paremmin valmistaudun niihin sosiaalisiin tilanteisiin ja mitä parempi olen työssäni, niin sitä vähemmän niitä tilanteita jännitän. Tuo on ollut minulle olennaisimpia asioita ja päälle se, että mitä enemmän jotain toistaa sitä helpommaksi se menee. Tämän päälle toki vanhemmiten perfektionismin väheneminen. Ja sen itselleni tiedostaminen, että ei aina kaikki voi mennä täydelisesti, eikä minun aina tarvitse kaikkea tietää ja osata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä ihminen ainakaan pysty olemaan onnellinen, jos ei voi käyttää omia kykyjään ja vahvuuksiaan yhteisön hyväksi. Sen tiedän kokemuksesta. 

Työelämässä stressaantunut voi kuvitella, että passiivisena kotona oleminen on jotenkin onnellista. Ei se ole.

Aktiivisena kotona oleminen, etätyö, opiskelu tms. on ihan eri juttu. Sopii meistä joillekin. 

Ihminen ei ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone. Aloitin työelämässä, koska piti ansaita elanto. Nyt työn pitäisi olla mielekästä. 

Aika säälittävää. Sulla on tämä 1 elämä ja haluat raataa sen jossain paikassa, jossa et edes viihdy.

Viihdyn elämässäni oikein hyvin. Oleellisuudet löytyy työn ulkopuolelta. Ystävät, läh

Niin onkin tarkoitus tuoda leipä pöytään mutta ei sen työn ole tarkoitus sairastuttaa ihmistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaa elättää sinun kaltaisia jotka ei elätä itseään kun periaatteessa ainoa ongelma on että sinua vähän ahdistaa. Siihen lisättynä se jatkuva valitus kuinka ette hyödy riittävästi minun työtuloksesta. Ei minullakaan ole varallisuutta asua Tampereen, Turun tai Helsingin keskustassamissä hyvin moni työtön asuu ja valittaa rahan puutetta. Sinun kaltaiset pitäisi pakko siirtää jonnekin mahdollisimman halpaan paikkaan asumaan kerran me työläiset joudutaan teidät elättää joka tapauksessa

Olisi hyvä tietää perusasiat siitä, miten valtio toimii ja kansantalous pyörii. Suomen valtion budjetti on lähes 90 miljardia euroa ja ihmisten palkoista ja eläkkeistä maksettava vero, että yritysten ja yksityishenkilöiden ansaitsemasta pääomatulosta kerättävä vero oli yli 30 miljardia. Sinun panoksesi on pölyhiukkanen tuossa potissa. Aika mahtipontista väittää, että "elät

Ihminen maksaa keskimäärin elämänsä aikana ihan tuloveroja noin puoli miljoonaa. Toki sen peruskoulun käyneen lapsen koulutus nähdään enemmän yhteiskunnan investointia, että hänestä saadaa Suomeen uusi veronmaksaja. Joku prosentti perustaa yrityksen, työliistää muita ja voi kontributoida useilla kymmenillä tai sadoilla miljoonilla meidän kansantaloutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä ihminen ainakaan pysty olemaan onnellinen, jos ei voi käyttää omia kykyjään ja vahvuuksiaan yhteisön hyväksi. Sen tiedän kokemuksesta. 

Työelämässä stressaantunut voi kuvitella, että passiivisena kotona oleminen on jotenkin onnellista. Ei se ole.

Aktiivisena kotona oleminen, etätyö, opiskelu tms. on ihan eri juttu. Sopii meistä joillekin. 

Ihminen ei ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone. Aloitin työelämässä, koska piti ansaita elanto. Nyt työn pitäisi olla mielekästä. 

Aika säälittävää. Sulla on tämä 1 elämä ja haluat raataa sen jossain paikassa, jossa et edes viihdy.

Viihdyn elämässäni oikein hyvin. Oleel

Niin onkin tarkoitus tuoda leipä pöytään mutta ei sen työn ole tarkoitus sairastuttaa ihmistä

 

Onhan se ihan saatanan raskas ponnistus olla työantajan saatavilla kun ei ole koko ajan kivaa eikä ole niin helvetin onnellinen. Ja menee koko elämä ihan hukkaan, kun voisi kotona suljettujen sälekahtimien takana katsoa Satuhäiden- uusintoja ja kirjoitella tänne  kuinka tavallinen arki on loputonta kärsimystä. 

Järkeviä.  Lääkärit tekevät suurimmasta osasta työssäkäyvistä sekoja narkkeja siksi monet firmat ei toimi järkevästi.  

Ei mitään. Työssäkäyvät ovat burnoutin partaalla ja niin stressaantuneita etteivät välitä enää mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaa elättää sinun kaltaisia jotka ei elätä itseään kun periaatteessa ainoa ongelma on että sinua vähän ahdistaa. Siihen lisättynä se jatkuva valitus kuinka ette hyödy riittävästi minun työtuloksesta. Ei minullakaan ole varallisuutta asua Tampereen, Turun tai Helsingin keskustassamissä hyvin moni työtön asuu ja valittaa rahan puutetta. Sinun kaltaiset pitäisi pakko siirtää jonnekin mahdollisimman halpaan paikkaan asumaan kerran me työläiset joudutaan teidät elättää joka tapauksessa

Olisi hyvä tietää perusasiat siitä, miten valtio toimii ja kansantalous pyörii. Suomen valtion budjetti on lähes 90 miljardia euroa ja ihmisten palkoista ja eläkkeistä maksettava vero, että yritysten ja yksityishenkilöiden ansaitsemasta pääomatulosta kerättävä vero oli yli 30 miljardia. Sinun panoksesi on pölyhiukkanen tuossa

Ihminen maksaa keskimäärin elämänsä aikana ihan tuloveroja noin puoli miljoonaa. Toki sen peruskoulun käyneen lapsen koulutus nähdään enemmän yhteiskunnan investointia, että hänestä saadaa Suomeen uusi veronmaksaja. Joku prosentti perustaa yrityksen, työliistää muita ja voi kontributoida useilla kymmenillä tai sadoilla miljoonilla meidän kansantaloutta.

Mitä jos se lapsi ei saakaan työtä ja vie vain sosiaalitukia?

- 90-luvulla syntynyt, jonka elämä ei ole edennyt kun ei ole kuin pätkätöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaa elättää sinun kaltaisia jotka ei elätä itseään kun periaatteessa ainoa ongelma on että sinua vähän ahdistaa. Siihen lisättynä se jatkuva valitus kuinka ette hyödy riittävästi minun työtuloksesta. Ei minullakaan ole varallisuutta asua Tampereen, Turun tai Helsingin keskustassamissä hyvin moni työtön asuu ja valittaa rahan puutetta. Sinun kaltaiset pitäisi pakko siirtää jonnekin mahdollisimman halpaan paikkaan asumaan kerran me työläiset joudutaan teidät elättää joka tapauksessa

Olisi hyvä tietää perusasiat siitä, miten valtio toimii ja kansantalous pyörii. Suomen valtion budjetti on lähes 90 miljardia euroa ja ihmisten palkoista ja eläkkeistä maksettava vero, että yritysten ja yksityishenkilöiden ansaitsemasta pääomatulosta kerättävä vero oli yli 30 miljardia. Sinun panoksesi on pölyhiukkanen tuossa potissa. Aika mahtipontista väittää, että "elät

Vaihdannaistalouden aikana oli vielä rehellistä kauppa, koska piti olla vaihdannan väline fyysinen aina esim. turkis tai lehmä jotka vaihdettiin, esim. kun käytiin kauppaa mutta sitten tulivat pankit kun keksivät että he voivat taikoa tyhjästä rahaa ja rahalla voi käydä kauppaa eikä se pakosti ole mitään fyysistä mitä vain huuhaata siis voi olla.

Nyt valtiot vain luovat olematonta kuplaa ja kaikki ihmiset ovat niin korruptoituneita että ei voi palata siihen mitä oli tuhansia vuosia sitten kun ei ollut valuuttaa keksitty, tyyliin eurostoliittoja tai amerikan trumpisti neuvostoliittoja.

Eihän minulla saa olla mielipidettä. Todellisuudella ei ole merkitystä, vaan olennaista on ylläpitää valheellista ulkokuorta.

Ajattelen samaa, kuin niistä koululaisista, jotka eivät nyt kykene koulunkäyntiin ilman puhelinta ja heille haetaan lääkärintodistuksia. Säälin, mutta näen että ongelma on kyvyttömyydestä sietää epämukavuutta ja sekoitetaan epämukavuus johonkin vaaralliseen. Ja miten ympärillä olevat ihmiset ja olosuhteet ovat myös osaltaan vastuussa, kun mahdollistavat sen, että on mahdollista jäädä omaan ahdistukseen vellomaan ja käyttää välttelyä keinona. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän minulla saa olla mielipidettä. Todellisuudella ei ole merkitystä, vaan olennaista on ylläpitää valheellista ulkokuorta.

Heittämällä irvokkainta on joka saatanan tuuttiin tungettu esittäminen. Feikkihymy naamalla pitäisi näytellä empaattista ja ymmärtäväistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nyt jotkut tulee elvisteleen että sosiaalisten tilanteiden pelosta aina paranee kun menee paikkoihin mutta kaikki eivät parane. Pelot voi vain yltyä!

 

Totta. Parasta olisi, jos olisi mahdollisuus harjoitella rauhassa ja tuettuna, pieninä annoksina. Liian suuri kuormitus kääntyy voitosta tappioksi äkkiä. 

Harvalla meistä on kuitenkaan niitä optimaalisia olosuhteita harjoitella. Se on otettava se asenne, että joko voitat tai sitten kuolet yrittäessäsi. Sitten heittäydyt mukaan ja yrität selvitä hengissä. 

Vuosien mittaan sitä turtuu ja uupumus tekee osin tunnottomaksi.

Kun tullaan työelämään, tullaan samoille säännöille. Muuten ei synny reiluutta vaan rinnakkaiset todellisuudet.