Lue keskustelun säännöt.
Mihin Suomen kyläilykulttuuri loppui?
Kommentit (95)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kyläillyt ja meillä on kyläilty. Nyt huomaan, että sehän on loppunut täysin. Miksi loppui?
Muistan lapsuudesta pakolliset sukulaiskyläilyt jolloin istuttiin pöydän ääressä hiljaa tylsistyneenä tuntikausia. Kaipa meistä sitten kasvoi aikuisia jotka ei jaksa enää vastaavia järjestää. Kuulumiset voi vaihtaa puhelimellakin.
Vierailija kirjoitti: TV suureksi osaksi lopetti.
Ettekö te katsoneet telkkaria yhdessä? Ettekö edes katsoneet (vuokrattuja) leffoja yhdessä?
Millaisia juttuja tähän kulttuuriin sisätyy? Kerro, minua kiinnostaa kulttuuri....
Voithan sinä aloittaja sitä kyläilyä harrastaa niin paljon kuin kyläilykohteet sietävät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä loppui koronaan. Kehityttiin niin hyvin kotona viihtyviksi että ei käydä oikein missään. Täällä on parempaa seuraa ja ruokaa.
No kyllä me jonkin verran kyläillään ja kutsutaan kylään. Sitä vanhaa aikaa en kaipaa, että kylään mentiin kutsumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen että ihmiset sai vihdoin itse valita. Ai että ärsytti kun porukkaa lappasi kysymättä utelemaan, ja tällaiset sitä menoa dominoi.
Tunnen muutaman henkilön jolla on nämä ominaisuudet nykyään ja ai että sitä uhriutumista kun kukaan ei halua uteliasta, tunkeilevaa, ns auttavaa, mahtailevaa nuorta rouvaa kotiinsa vaikka hän nnnnniiin usein kaikkia muita pyytää
Vierailija kirjoitti: TV suureksi osaksi lopetti.
Ensi alkuun tv toi ihmisiä niihin taloihin, joihin oli hankittu tv. Mutta sitten tv yleistyi, ja ihmiset alkoivat tuijottaa sitä omissa kodeissaan. Sen jälkeen tulivat kaikenlaiset harrastukset ja ruutulaitteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan lapsuudesta pakolliset sukulaiskyläilyt jolloin istuttiin pöydän ääressä hiljaa tylsistyneenä tuntikausia. Kaipa meistä sitten kasvoi aikuisia jotka ei jaksa enää vastaavia järjestää. Kuulumiset voi vaihtaa puhelimellakin.
Sama. Lapset joutui pönöttämään ja kuuntelemaan aikuisten paasausta tunteja. Jos kylässä oli lapsia, se oli kivaa mutta muuten tylsää.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä me jonkin verran kyläillään ja kutsutaan kylään. Sitä vanhaa aikaa en kaipaa, että kylään mentiin kutsumatta.
Minä nimenomaan kaipaan tätä. Eräs naapurin mies kävi meillä joka päivä. Edelleen kaipaan hänen juttujaan, oli tosi yhteisöllistä elämää. Nyt en tunne tämän seudun kymmenistä naapureista kuin 2 vaikka on asuttu tässä 20 vuotta. Juuri kukaan ei edes tervehdi ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on hyvä että sellainen väkinäinen kyläily loppui. Sen sijaan toivoisin, että perheet ja tutut näkisi toisiaan esim. ravintoloissa arki-iltaisinkin.
Osaltaan nämä sometukset lopetti kyläilyt. Ihmisen sosiaalisten kontaktien tarve tulee tyydytettyä muutenkin. Mutta kyllähän ne kyläilyt loppui jo aikaisemmin. Itse olen 60-luvun lopulla ja maalla syntynyt, muistan kyllä kun lapsena käytiin sukulaisissa mutta itse en ole sellaista aikuisena harrastanut. Ei mennä sukulaisiin yöksi vaan otetaan hotelli muutaman sadan metrin päästä vaikka varsinkin vanhemmat sukulaiset kovasti kutsuvat yöksi. Enää ei viitsi edes soittaa kun tietää kuulumiset muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on hyvä että sellainen väkinäinen kyläily loppui. Sen sijaan toivoisin, että perheet ja tutut näkisi toisiaan esim. ravintoloissa arki-iltaisinkin.
Espanjassa olen aina ihaillut sitä miten kivalta just tuo sosiaalinen juttu heillä näyttää, kun ollaan porukalla kävelemässä tai ravintolassa arkisin ja viikonloppuisin.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä me jonkin verran kyläillään ja kutsutaan kylään. Sitä vanhaa aikaa en kaipaa, että kylään mentiin kutsumatta.
Talo elää tavallaan, vieraat käy ajallaan...
Luuken, että ainakin osaksi kännyköiden tuloon. Tuli liian helppoa laittaa viestiä, ettei nyt pääsekään mutta myös oletus, että pitäisi olla jatkuvasti tavoitettavissa ja poseerata somessa esiintyen parempana ihmisenä joka kuluttaa ja matkustaa ja on ni-in huolissaan ilmastonmuutoksesta
Sinnkumies
80-luvulla vielä kokoonnuttiin usean perheen voimin aina jonkun luokse ja oli saunomista, kahvittelua, telkkarin katselua yms.
Pennut leikki sisällä ja ulkona, aikuiset ei välttämättä paljoa kupitelleet ellei sitten jääty yöksi tai asuttu lähellä että taksilla pääsi kotiin.
Kukaan ei tuijotellut puhelimia ja kaikki keskusteli keskenään (usein) sulassa sovussa.
Me käytiin vielä 90-luvulla kylässä ilmoittamatta sukulaisten luona. GSM alkoi sanitoimaan kulttuuria ja Internetin myötä tämä sosiaalinen media. Lopulra pahin kaikista eli älypuhelimet, joka toi kamerat ja somen taskuun. Aitojen sosiaalisten kontaktien määrän vähyys on osasyynä nykynuorten ahdistukseen. Olemme sosiaalisia eläimiä ja Suomesta on tullut ahdistava paikka elää ja asua. Vanhuksetkin työnnetään vain pois silmistä palveluasumisen piiriin oikeistolaiseen tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia juttuja tähän kulttuuriin sisätyy? Kerro, minua kiinnostaa kulttuuri....
Voithan sinä aloittaja sitä kyläilyä harrastaa niin paljon kuin kyläilykohteet sietävät!
Ai kyläilykulttuuriin sisältyy? Joskus otettiin soittimet mukaan ja soitettiin ja laulettiin yhdessä. Joskus otettiin käsityöt mukaan ja tehtiin niitä jutustellessa. Joskus pelattiin pelejä ja joskus laitettiin ruokaa yhdessä. Olen ollut mm. riisipiirakkatalkoissa, joissa leivottiin ja paistettiin kolmen talouden piirakat yhdessä. Yleensä vähintään höpötettiin kahvipöydän ääressä.
Kun Internet tuli taloon.