Miten te hoikat pystytte olemaan ilman herkkuja?

Vierailija kirjoitti:

Tää ei ole mikään teidän häpäisy yritys, mutta tällaisessa ketjussa olin yllättynyt miten lähes jokainen kertoo syövänsä jotain herkkuja joka päivä, mutta vain vähän tai paljon, mutta vastineeksi liikkuu paljon tai vastaavaa, yksi kertoi ettei tarvitse kahvin kanssa kakkua tai pullaa, mutta jostain syystä keksiä kuitenkin.

Mä kulutin karkkia, limua yms. Teini-ikään asti niin kuin kaikki muutkin, mutta joskus parikymppisenä ilman sen kummempaa syytä päätin kokeilla olla ilman pari kuukautta ja makean himo vaan katosi totaalisesti, kyllä mä edelleen saatan kesällä syödä yhden jäätelön tai jossain juhlissa maistaa kakkua, tosin harvoin, saatan kerran vuodessa leipoa pullaa, mutta ei niitäkään kannatta leipoa ku ihan muutama joista annan 1 - 2 lukuunottamatta kaikki pois tai heitän lopulta roskiin, suklaata pystyn syömään ihan korkeintaan rivin, mutta todella harvoin. Limua juon ainoastaan jos on krapula, eli harvoin. En tiedä olenko

Miksi siitä pitäisi päästä eroon? Miksei voi syödä vähän herkkua? 

Tietoisesti välttelemällä niitä. En osta herkkuja kotiin tai jos ostan, ostan hyvin pienen määrän. 

En ole makean perään, tykkään enemmän suolaisesta. En kuitenkaan osta kotiin mitään herkkuja, paitsi pari kertaa kuussa. 

En ymmärrä jatkuvaa herkuttelua. Onko tämä joku petollinen keino palkita itseään? Liikunnallisella ihmisellä on varaa toki herkutella enemmän, mutta mikä tarve aikuisella ihmisillä on syödä jotain karkkeja? 

Olen 179 cm ja 67 kg, ilman lihaksia varmaan olisi usesmpi kilo vähemmän. Syön satunnaisesti pullan tai leivoksen kahvin kanssa, jos sitä joku tarjoaa mutta lähtökohtaisesti en tarvitse sellaista mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä jatkuvaa herkuttelua. Onko tämä joku petollinen keino palkita itseään? Liikunnallisella ihmisellä on varaa toki herkutella enemmän, mutta mikä tarve aikuisella ihmisillä on syödä jotain karkkeja? 

Olen 179 cm ja 67 kg, ilman lihaksia varmaan olisi usesmpi kilo vähemmän. Syön satunnaisesti pullan tai leivoksen kahvin kanssa, jos sitä joku tarjoaa mutta lähtökohtaisesti en tarvitse sellaista mihinkään.

Et ole hoikka. Muuten hyvä..

"Miksi siitä pitäisi päästä eroon? Miksei voi syödä vähän herkkua? "

Toki sitä voi syödä vähän tai vähän enemmänkin, mutta tosiasia on se, että aina siitä jonkinlaisen hinnan maksaa. Ensinnäkään ihmisen keho ei sitä ylimääräistä sokeria mihinkään tarvitse. On terveyden kannalta paljon parempi, että ravinnon hankkii kunnon lähteistä. Sokeri väsyttää ja vie energiaa. Korkeampi verensokeri tekee sen, että nälkä tulee helpommin ja kovempana.

Edelleen kuitenkin totean, että jokainen tekee niin kuin tahtoo. Kysymys on vaan siitä kuinka paljon omaa terveyttään arvostaa ja haluaako elää 100% energialla vai vähemmällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä jatkuvaa herkuttelua. Onko tämä joku petollinen keino palkita itseään? Liikunnallisella ihmisellä on varaa toki herkutella enemmän, mutta mikä tarve aikuisella ihmisillä on syödä jotain karkkeja? 

Olen 179 cm ja 67 kg, ilman lihaksia varmaan olisi usesmpi kilo vähemmän. Syön satunnaisesti pullan tai leivoksen kahvin kanssa, jos sitä joku tarjoaa mutta lähtökohtaisesti en tarvitse sellaista mihinkään.

Et ole hoikka. Muuten hyvä..

Kuka puhui hoikkuuden tavoittelusta? Rasvaprosentti, lihasmassa ja vyötärön mitta on paljon oleellisempi terveyden mittari.

Vierailija kirjoitti:

"Miksi siitä pitäisi päästä eroon? Miksei voi syödä vähän herkkua? "

Toki sitä voi syödä vähän tai vähän enemmänkin, mutta tosiasia on se, että aina siitä jonkinlaisen hinnan maksaa. Ensinnäkään ihmisen keho ei sitä ylimääräistä sokeria mihinkään tarvitse. On terveyden kannalta paljon parempi, että ravinnon hankkii kunnon lähteistä. Sokeri väsyttää ja vie energiaa. Korkeampi verensokeri tekee sen, että nälkä tulee helpommin ja kovempana.

Edelleen kuitenkin totean, että jokainen tekee niin kuin tahtoo. Kysymys on vaan siitä kuinka paljon omaa terveyttään arvostaa ja haluaako elää 100% energialla vai vähemmällä. 

Ei sokeri väsytä terveellä ihmisellä, jolle ei ole kehittynyt insuliiniresistenssiä. Tietysti jatkuva sokerin mättäminen aiheuttaa ongelmia, mutta yksittäisen sokeriherkun syöminen silloin tällöin ei aiheuta mitään haittaa. Liikunta on avainasemassa insuliiniresistenssin kehittymisen estäjänä.

Kun pääasiassa syö terveellisesti voi silloin tällöin ja juhlatilanteissa ja ihan hyvällä omalla tunnolla syödä kohtuudella niitä herkkujakin. Hoikat ihmiset eivät yleensä mätä suuhunsa isoja ruoka-annoksia joten kohtuullisissa määrissä on helppo pysytellä herkkujen syönnin suhteenkin. Minä itse suon itselleni viikottain 1-2 kertaa kahvit leivonnaisen kera jossain miellyttävässä kahvilassa ja kroppani kestää sen nyt ihan hyvin (tein elämäntaparemontin 5 v. sitten ja pudontin siinä yhteydessä painoa melkein 20 kg).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä jatkuvaa herkuttelua. Onko tämä joku petollinen keino palkita itseään? Liikunnallisella ihmisellä on varaa toki herkutella enemmän, mutta mikä tarve aikuisella ihmisillä on syödä jotain karkkeja? 

Olen 179 cm ja 67 kg, ilman lihaksia varmaan olisi usesmpi kilo vähemmän. Syön satunnaisesti pullan tai leivoksen kahvin kanssa, jos sitä joku tarjoaa mutta lähtökohtaisesti en tarvitse sellaista mihinkään.

Et ole hoikka. Muuten hyvä..

Noilla mitoilla painoindeksi on 20,9, eli todellakin on hoikan ihmisen mitta.

"Ei sokeri väsytä terveellä ihmisellä, jolle ei ole kehittynyt insuliiniresistenssiä. Tietysti jatkuva sokerin mättäminen aiheuttaa ongelmia, mutta yksittäisen sokeriherkun syöminen silloin tällöin ei aiheuta mitään haittaa. Liikunta on avainasemassa insuliiniresistenssin kehittymisen estäjänä."

No ihan varmasti väsyttää. Mietipä perus työpaikkalounasta, jolla jotkut mättävät hirveän annoksen ruokaa. Sitten he valittavat, että iltapäivällä ei saa mitään aikaiseksi kun väsyttää niin pirusti, koska lounaalla tuli syötyä niin paljon.

Mää syön joka päivä herkkuja, vaikka olen kovasti yrittänyt päästä eroon. Syy miksi pysyn hoikkana on fyysinen työ, käyn pyörällä töissä, harrastan melekin joka päivä liikuntaa ja syön muuten tosi terveellisesti. 

Olen aikuinen mies, 183/69. Isäni oli rankasti ylipainoinen (pahimmillaan 150kg) ja päätin jo noin 11-vuotiaana, että minusta ei läskiä tule. Minusta tuli himourheilija, ja jätin kaiken sokerin pois 17-vuotiaana. Marjoja ja hedelmiä tietysti syön. Liikun säännöllisesti ja kokkaan terveellisesti. En koskaan syö ähkyyn asti mitään.

Häh? En ole ilman herkkuja..karkkia menee, sipsiä myöskin. Mutta yksi sipsipussi voi kestää vaikka kolme-neljä päivää :D Karkkipussi samoin vaikka viikon kun vetelee siitä vain hiukan joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä jatkuvaa herkuttelua. Onko tämä joku petollinen keino palkita itseään? Liikunnallisella ihmisellä on varaa toki herkutella enemmän, mutta mikä tarve aikuisella ihmisillä on syödä jotain karkkeja? 

Olen 179 cm ja 67 kg, ilman lihaksia varmaan olisi usesmpi kilo vähemmän. Syön satunnaisesti pullan tai leivoksen kahvin kanssa, jos sitä joku tarjoaa mutta lähtökohtaisesti en tarvitse sellaista mihinkään.

No itse ajattelen että tosi pieni paha syödä jotain karkkeja, kun jotkut vetää tupakkaa kuin korsteenit ja juovat itsensä tärviölle, tai sitten ottavat peukkua tms ja ovat ihan sekaisin, :D

Vierailija kirjoitti:

"Ei sokeri väsytä terveellä ihmisellä, jolle ei ole kehittynyt insuliiniresistenssiä. Tietysti jatkuva sokerin mättäminen aiheuttaa ongelmia, mutta yksittäisen sokeriherkun syöminen silloin tällöin ei aiheuta mitään haittaa. Liikunta on avainasemassa insuliiniresistenssin kehittymisen estäjänä."

No ihan varmasti väsyttää. Mietipä perus työpaikkalounasta, jolla jotkut mättävät hirveän annoksen ruokaa. Sitten he valittavat, että iltapäivällä ei saa mitään aikaiseksi kun väsyttää niin pirusti, koska lounaalla tuli syötyä niin paljon.

No onpa kerrassaan jännä juttu, ettei minua eikä puolisoa väsytä yhtään. Miten joku iso työpaikkalounas liittyy sokeriin? Karkkiako siellä syödään? 

Kyllä minä herkkuja syön, mutten läheskään joka päivä

"No onpa kerrassaan jännä juttu, ettei minua eikä puolisoa väsytä yhtään. Miten joku iso työpaikkalounas liittyy sokeriin? Karkkiako siellä syödään? "

Ilmeisesti syötte varsinkin kohtuullisesti, tai ainakin siten, ettette vedä ns. hiilarimössöjä - mikä on siis hyvä, pisteet teille :).

No, tuo työpaikkaruokailu nyt oli vain tyhmä esimerkki miten käy kun hiilareita saa kerralla reilusti. Tulee ns. sokerihumala, joka liittyy asian siten, että kaikki hiilarit pilkkoutuvat elimistössä lopulta sokeriksi. Eli sokerilta ei sikäli voi välttyä, mutta ns. ylimääräistä sokeria keho ei kauheasti kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä jatkuvaa herkuttelua. Onko tämä joku petollinen keino palkita itseään? Liikunnallisella ihmisellä on varaa toki herkutella enemmän, mutta mikä tarve aikuisella ihmisillä on syödä jotain karkkeja? 

Olen 179 cm ja 67 kg, ilman lihaksia varmaan olisi usesmpi kilo vähemmän. Syön satunnaisesti pullan tai leivoksen kahvin kanssa, jos sitä joku tarjoaa mutta lähtökohtaisesti en tarvitse sellaista mihinkään.

Et ole hoikka. Muuten hyvä..

Kuka puhui hoikkuuden tavoittelusta? Rasvaprosentti, lihasmassa ja vyötärön mitta on paljon oleellisempi terveyden mittari.

KESKUSTELUN OTSIKKO: Miten te hoikat pystytte olemaan ilman herkkuja?

Kun käy salilla vaikka 3-4 kertaa viikossa, niin ei paljon muutama karkki haittaa.