Huolestuttava tilasto: Suomen todellinen työttömyysaste jopa 21 prosenttia
Tuoreiden laskelmien mukaan Suomen todellinen työttömyysaste saattaa olla huomattavasti virallisia tilastoja synkempi. Kun työvoimaan kuuluvien määrä suhteutetaan väestöön, työllisyysaste oli kesäkuussa 2025 noin 77,2 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että peräti noin 22,8 prosenttia työikäisistä ei ole palkkatyössä - eli arviolta noin 21 prosenttia suomalaisista on todellisuudessa vailla työtä.
Virallinen työttömyysprosentti on selvästi matalampi, sillä se huomioi vain ne henkilöt, jotka ovat rekisteröityneet työnhakijoiksi työllisyysalueiden kautta. Suuri joukko työttömiä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle: osa elää toimeentulotuella tai asumistuella, osa säästöillä, perinnöillä tai jopa harmaan talouden ja rikollisuuden varassa.
Miksi hallitus kurittaa työttömiä?
Asiantuntijat kysyvät nyt, miksi hallitus keskittyy leikkaamaan työttömien tukia ja lisäämään ehtoja etuuksien saamiselle, sen sijaan että se tekisi työn tarjoamisesta velvoittavampaa ja tukisi yrityksiä uusien työpaikkojen luomisessa.
- "Ei se ole työttömän vika, että on työtön. Työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille", toteaa työmarkkinatutkija Leena Mikkonen. Hänen mukaansa tukien leikkaaminen johtaa ainoastaan syvempään lamaan, yhteiskunnalliseen luottamuspulaan ja kasvaviin ongelmiin, kuten päihteiden väärinkäyttöön, rikollisuuteen ja yleisen moraalin rapautumiseen.
Tarvitaan myös yksinkertaista työtä
Moni pitkäaikaistyötön ei kykene tai edes halua kouluttautua uudelleen, mutta haluaisi tehdä yksinkertaisia ja perinteisiä töitä jos niitä vain olisi tarjolla. Byrokratia ja kovat pätevyysvaatimukset kuitenkin sulkevat oven monilta, joilla olisi kyky tehdä esimerkiksi fyysistä työtä, huoltoa tai avustavia tehtäviä.
- "Järjestelmä on rakennettu korkeakoulutuksen ehdoilla, mutta Suomi tarvitsee myös niitä, jotka tekevät käsillään", Mikkonen painottaa.
Työkyvyttömät pitäisi tunnistaa paremmin
Arvioiden mukaan noin viidennes työttömistä on todellisuudessa työkyvyttömiä, mutta ei silti saa työkyvyttömyyseläkettä. Tämä luo harhaanjohtavan kuvan työvoimapotentiaalista ja kasvattaa tukijärjestelmän painetta.
- "Valtion pitäisi kartoittaa koko kansan todellinen tilanne: kenestä on töihin ja kenestä ei ole. Nykyinen järjestelmä on kuin uppoava laiva", Mikkonen tiivistää.
Yhteiskuntarauhan kannalta kriittinen kysymys
Tilanne herättää huolta myös yhteiskuntarauhan näkökulmasta. Jos työttömät ajetaan entistä ahtaammalle, vaarana on lisääntyvä välinpitämättömyys, levottomuudet ja jopa rikollisuuden kasvu. Moni asiantuntija korostaa, että ratkaisu olisi päinvastainen: luoda kannustimia yrityksille palkata ja taata perusturva, joka ylläpitää luottamusta ja kulutusta talouden vaikeina aikoina.
- "Jos leikataan köyhimmiltä, leikataan samalla myös yhteiskunnan vakaudesta", Mikkonen varoittaa.
Laskelma työttömyysasteesta:
Työllisyysaste kesäkuu 2025: 77,2 %
Työikäisiä Suomessa arviolta n. 3,5 miljoonaa
Työllisiä n. 2,7 miljoonaa
Työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia (mutta työikäisiä) n. 0,8 miljoonaa
Todellinen työttömyysaste noin 21-23 %
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
95 % järjestöissä, julkishallinnossa ja maataloustuilla elävistä pitäisi laskea työttömiin. Yrittäjistäkin noin puolet.
Miksi?
Siksi että em. elävät veroista.
Maataloustuilla ei eletä, ne rahat eivät edelleenkään ole mitään katteetonta rahaa mitä saa kuin työmarkkinatukea jota saa kun et muuten pärjää. Se on kun ei kaupunkilaisjunteilla ole mitään tietoa asiasta, ei edes sukulaisten myötä, niin hirveä öyhötys aiheesta mistä ole mitään tietoa. Enollani oli maitotila ysärilta 2018 asti ja navetan hakelämmitysjärjestelmä maksoi 90.000€, mutta hänelle tämä maksoi maataloustukien ansiosta 50.000€. Jos hän ei olisi hankkinut tätä lämmitysjärjestelmää, niin olisko hän saanut ilmaiset 40.000€? No ei! Koska tuet ei toimi niin. Lannotteisiin, siemenii, rehuihin saa tietyn prosenttiosuuden tukia joka maksetaan viiveellä, kun olet ensin hankkinut ne. Sinun pitää siis isolla rahalla ostaa sitä tavaraa, jotta saat yhtään mitään takaisin.
Nyt oli vähän outo laskelma, jossa menevät termit ja määritelmät sekaisin. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena kaikista työikäisistä, ei vain työvoimasta. Jos työllisyysaste on 77 prosenttia, jää 23 prosenttia työikäisiä jotka eivät ole työssä. Tästä suuri osa on työttömiä, mutta mukana on myös noin 7 prosenttia työkyvyttömyyseläkeläisiä, ja muutama prosentti opiskelijoita, varusmiehiä jne. Eli lähellekään kaikki tuosta jäljelle jäävästä 23 prosentista eivät ole työttömiä.
Työvoimaan puolestaan kuuluvat määritelmällisesti työlliset ja työttömät mutta eivät muut työikäiset. Virallinen työttömyysaste lasketaan työvoimasta, eli työttömyysaste on työttömien osuus työllisten ja työttömien yhteismäärästä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt oli vähän outo laskelma, jossa menevät termit ja määritelmät sekaisin. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena kaikista työikäisistä, ei vain työvoimasta. Jos työllisyysaste on 77 prosenttia, jää 23 prosenttia työikäisiä jotka eivät ole työssä. Tästä suuri osa on työttömiä, mutta mukana on myös noin 7 prosenttia työkyvyttömyyseläkeläisiä, ja muutama prosentti opiskelijoita, varusmiehiä jne. Eli lähellekään kaikki tuosta jäljelle jäävästä 23 prosentista eivät ole työttömiä.
Työvoimaan puolestaan kuuluvat määritelmällisesti työlliset ja työttömät mutta eivät muut työikäiset. Virallinen työttömyysaste lasketaan työvoimasta, eli työttömyysaste on työttömien osuus työllisten ja työttömien yhteismäärästä.
77 % sisältää kuitenkin suuren määrän keikka- ja osa-aikatyöllisiä, jotka eivät tule yhtenäkään kuukautena vuodessa toimeen palkallaan, vaan elävät käytännössä sosiaalitukien varassa.
"Kyllä "työvoiman ulkopuolella oleva" saattaa saada esimerkiksi toimeentulotukea sekä asumistukea, ja moni saakin. Olen itse kuulunut ryhmään. Tämä ryhmä on paljolti heitä jotka ovat liian sairaita työkkäriin mutta liian terveitä eläkkeelle. Itse esimerkiksi päädyin ko. ryhmään juuri noin. Kuusi lääkäriä totesi työkyvyttömäksi. Eläkehakemus hylätty. Työkkäri ei ota työkyvytöntä listoille. Jäät limboon. "
Ei pidä paikkansa. Et osannut lukea kohtaa: "He eivät opiskele, eivät ole kuntoutustuella, eivät kotihoidon piirissä tai äityislomalla. He eivät nauti sosiaalietuuksia, eivät palkkaa."
'Eivät nauti sosiaalietuuksia' tarkoittaa etteivät saa tt-tukea tai asumistukea.
Korkeekoulutuskaa ei takaa töitä
Virallinen työttömyysluku on huono vitsi kun siihen ei lasketa 9 euron toimenpiteissä olevia työttömiä. Se on sellaiset 150 000 - 200 000 työtöntä pois virallisesta luvusta. Kun säästöjä on tehty niin 9 euron sirkuksen olisi voinut poistaa kokonaan. Jopa 2 miljardin säästöt vuodessa. Mistään muusta ei olisi joutunut leikkaamaan jos turha ja kallis sirkus olisi lopetettu.
Keskustelu woltpajeettien ja taksineekerien tarpeellisuudesta on siis taputeltu.