Ensitreffit alttarilla 2025 OFFICIAL
Onko yhtä paska kuin aiempina kausina eikä mikään pari jatka?
Katso lähetysajat : Ensitreffit alttarilla - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (8460)
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffien Matti sai lapsen😲 Näin se uroski poikii 😂
Meinaat että isä ei oikeasti koskaan ole voinut saada lastaan? Kun minä synnytin, miehenikin, se lapsen siittäjä, sai lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun Arttu on Imatralta pidetään pöyristyttävänä sitä, että hän kuvittelisi tuoreen parin asettuvan Imatralle. Aiemmilla kausilla ei taas ole hämmästelty asettumista Espooseen, Tampereelle tai Ouluun, esimerkiksi.
Veikkaanpa että jos parista toinen asuisi Kittilässä tai Hangossa, muutto koettaisi ihanaksi seikkailuksi.
Aika paljon taitaa ne omat mielikuvat paikkakunnista painaa, eikä niinkään järkisyyt.
Minusta Turku oli ihana kaupunki vielä kun siellä kouluikäisenä vietin paljon aikaa, siis 1990-luvulla. Nyt se on ihan kamala ghetto -Tukholman huonot puolet, eikä juurikaan niitä hyviä. Mieluummin asettuisin Imatra-Lpr seudulle kuin Turkkuseen.
Veikkaan että on tuossa aika paljon järkisyitäkin mukana. Jos ihminen on kotoisin Turusta, hänen ystävänsä ja ehkä muutkin läheisensä asuvat varmaan sielläpäin. Lisäksi hänellä on työ Turussa, mutt
Kun on turkulainen, onkin parempi pydyä Turussa. Ksikki turkulaiset Turkuunsa pois pilaamasta muiden elämää.
Vierailija kirjoitti:
Minusta "sopii riittävän hyvin yhteen" tarkoittaa, että sopivilla kompromisseilla homma saadaan toimimaan.
En usko että löytyy montaakaan liittoa maailmassa, jossa ollaan sovittu yhteen ilman yhtäkään kompromissia. Nykyisin meinaan on ihmisiä, jotka ei suostu joustamaan missään asiassa, koska täytyy löytyä se täydellisyys, joka toimii JUST niinkuin tämä toinen haluaa.
Millaisia nämä kompromissit sitten voisivat olla? Jotenkin kuulostaa siltä, että kyseessä on oikeasti huonosti toimiva suhde, jossa kumpikin sitten tekee "kompromisseja" saadaksen toimimattoman toimimaan. En ainakaan itse muista, että olisin suhteen alkuaikoinakaan tehnyt mitään konpromisseja sen suhteen, millaisen kumppanin tai millaisen suhteen halusin.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisena epätäydellisenä ihmisenä aina ihmettelen, kun osa sanoo näin kuten sinä. Ettet koskaan ole kaivannut toisenlaista kumppania.
Hirveän vaikea uskoa että jotkut muut ovat täydellisiä toisilleen ensi sekuntista, mutta uskotaan sitten.
luonteenkehitykseen uskova
Millaisia ne tilanteet sitten voisivat olla? Katsos kun epätäydellinen ihminenkin voi olla täydellinen kumppani jollekin tietylle ihmiselle - sellaiselle, jonka kanssa sopii oikeasti yhteen. Itselleni se, jos alkaisin kaipailla toisenlaista kumppania, olisi lähinnä merki siitä, että olen kenties väärän ihmisen kanssa yhdessä. Mutta anna esimerkkejä siitä, mitä tarkoitat!
Saanko kysyä mistä nämä paikkakuntakeskusteluun osallistujat olette itse kotoisin?
Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, vanhemmat aivan eri laidoilta Suomea ja meille on ollut itsestäänselvää että esim työn perässä muutetaan. Mulla on fiilis, että joku turkulainen tai vantaalainen saattaa osallistua tällaiseen ohjelmaan ja kuvitella itsestäänselvästi ettei se tarkoittaisi juuri hänelle niitä kompromisseja. Ei ole yhtään tuttu sellainen ilmiö, että paikkakuntaa, jopa maata vaihdetaan kun halutaan opiskella tai edetä uralla -tai puoliso haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko että kumppanisi ei ole koskaan ärsyttänyt sinua, vai että on kyllä ärsyttänyt, mutta et ole antanut asian liikaa häiritä?
Eihän se, jos jokus hetkellisesti jokin asia ärsyttää, tarkoita, että kaipaisi toisenlaista kumppania. Sitä paitsi aina ärsyyntyminen ei edes johdu siitä, mitä se toinen ihminen on. Jos vaikka ärsyttää toisen tapa unohtaa kaapin ovi auki, niin en minä silti siinäkään kohdassa kaipaisi toisenlaista kumppania - avonainen kaappihan se silloin ärsyttää eikä toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Kyllä sitä voi tykätä toisesta tällaisine tapoineenkin. Mutta ei ainakaan minulla kyllä suhteessa mikään yleinen tunnetila edes ole ärsyyntyminen kumppaniin. Usein se, että toinen tai toisen tavat/tekemiset ärsyttää, kumpuaa jostain syvemmästä tyytymättömyydestä.
"Millaisia nämä kompromissit sitten voisivat olla? Jotenkin kuulostaa siltä, että kyseessä on oikeasti huonosti toimiva suhde, jossa kumpikin sitten tekee "kompromisseja" saadaksen toimimattoman toimimaan. "
Ai. Minä olen tehnyt kompromisseja esim seuraavasti:
-olisin halunnut toisen lapsen, mies ei halunnut ensimmäistäkään
-panostaisin enemmän kodin viihtyvyyteen ja sisustukseen mutta toiselle se ei merkitse mitään, ja ylläpitoon osallistuminen on heikkoa, joten kotini on kompromissi
-mies ei halua istua iltaa ystäväporukalla, joka harmittaa, mutta ei ole kuitenkaan suhteen kannalta tärkeää
Mies on tehnyt mm seuraavat:
-ottanut lapseni omaksi perheen jäseneksi vaikkei lasta ollut aikonut hankkia
-ottaa vastuuta koirista, joita ei itse olisi välttämättä hankkinut
-on yksin enemmän kuin itse välittäisi koska minä tarvitsen omaa tilaa
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä mistä nämä paikkakuntakeskusteluun osallistujat olette itse kotoisin?
Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, vanhemmat aivan eri laidoilta Suomea ja meille on ollut itsestäänselvää että esim työn perässä muutetaan. Mulla on fiilis, että joku turkulainen tai vantaalainen saattaa osallistua tällaiseen ohjelmaan ja kuvitella itsestäänselvästi ettei se tarkoittaisi juuri hänelle niitä kompromisseja. Ei ole yhtään tuttu sellainen ilmiö, että paikkakuntaa, jopa maata vaihdetaan kun halutaan opiskella tai edetä uralla -tai puoliso haluaa.
Itse asun Helsingissä (en ole sieltä kotoisin) ja en olisi valmis muuttamaan työn tai suhteen perässä maakuntiin. Uudellamaalla toiselle paikkakunnalle voisin, tai juurikin Turkuun tai ehkä Tampereelle, mutta siinä se.
Tuli iso ja haiseva paska kun luin näitä juttuja.
Onkohan Arttu pienessä kännissä selittänyt noista Imatra-jutuista Julialle hääyönä? en usko että kyseessä on aitoa narsismia, kaveri on vain hieman simppeli ehkä ja helposti innostuva.
Mulla oli vähän samankaltainen innostunut ja naiivi ajattelutapa nuorena miehenä, ehkä se tässä on yllättävin asia sillä kaveri on kolmekymppinen silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä mistä nämä paikkakuntakeskusteluun osallistujat olette itse kotoisin?
Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, vanhemmat aivan eri laidoilta Suomea ja meille on ollut itsestäänselvää että esim työn perässä muutetaan. Mulla on fiilis, että joku turkulainen tai vantaalainen saattaa osallistua tällaiseen ohjelmaan ja kuvitella itsestäänselvästi ettei se tarkoittaisi juuri hänelle niitä kompromisseja. Ei ole yhtään tuttu sellainen ilmiö, että paikkakuntaa, jopa maata vaihdetaan kun halutaan opiskella tai edetä uralla -tai puoliso haluaa.
Itse asun Helsingissä (en ole sieltä kotoisin) ja en olisi valmis muuttamaan työn tai suhteen perässä maakuntiin. Uudellamaalla toiselle paikkakunnalle voisin, tai juurikin Turkuun tai ehkä Tampereelle, mutta siinä se.
Eli työttömänä Helsingissä jos ei sieltä töitä löydy?
Miten se eroaa peräkammarinpojista, joita jaksetaan aina sättiä?
Helsingissä ja Vantaalla on korkeampi työttömyys ja ennen kaikkea matalampi työllisyys kuin vaikka Kuopiossa ja Turussa korkeampi työttömyys kuin vaikkapa Lappeenrannassa
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä mistä nämä paikkakuntakeskusteluun osallistujat olette itse kotoisin?
Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, vanhemmat aivan eri laidoilta Suomea ja meille on ollut itsestäänselvää että esim työn perässä muutetaan. Mulla on fiilis, että joku turkulainen tai vantaalainen saattaa osallistua tällaiseen ohjelmaan ja kuvitella itsestäänselvästi ettei se tarkoittaisi juuri hänelle niitä kompromisseja. Ei ole yhtään tuttu sellainen ilmiö, että paikkakuntaa, jopa maata vaihdetaan kun halutaan opiskella tai edetä uralla -tai puoliso haluaa.
Jos puhutte yhä Juliasta ja Artusta eiköhän se Julian ongelma ollut se, että sulhanen ilmoittaa hänelle häneltä edes kysymättä että sinä sitten muutat Imatralle. Julia ei varmaan halunnut puolisokseen ihmistä, joka pitää häntä määräysvallassaan olevana tahdottomana omaisuutenaan. Aika harva haluaisi.
Olen hieman miettinyt, miten Jannea voisi lyhyesti kuvailla.
Joo, kaksi päärynää. Pienempi päärynä ylempänä ja iso päärynä alempana. Kylläpä onkin niin sporttinen tuplapäärynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta "sopii riittävän hyvin yhteen" tarkoittaa, että sopivilla kompromisseilla homma saadaan toimimaan.
En usko että löytyy montaakaan liittoa maailmassa, jossa ollaan sovittu yhteen ilman yhtäkään kompromissia. Nykyisin meinaan on ihmisiä, jotka ei suostu joustamaan missään asiassa, koska täytyy löytyä se täydellisyys, joka toimii JUST niinkuin tämä toinen haluaa.
Millaisia nämä kompromissit sitten voisivat olla? Jotenkin kuulostaa siltä, että kyseessä on oikeasti huonosti toimiva suhde, jossa kumpikin sitten tekee "kompromisseja" saadaksen toimimattoman toimimaan. En ainakaan itse muista, että olisin suhteen alkuaikoinakaan tehnyt mitään konpromisseja sen suhteen, millaisen kumppanin tai millaisen suhteen halusin.
Olen ollut jo vuosikaudet suhteessa, jossa olemme parhaita kavereita, mutta myös rakastavaisia. Välillämme on paljon kemiaa. Suhteemme alku oli rakkautta ensi silmäyksellä ja nyt odotan yhdettätoista vuotta, koska vaaleanpunaiset lasit tippuu. Voisi siis sanoa, että tämä on erinomainen suhde.
Silti on joutunut tehdä kompromisseja.
minä:
-Miehen lapsen takia joudun satunnaisesti sietämään myös lapsen persoonallisuushäiriöistä äitiä. Tämä on ehdottomasti pahin ja joskus mietin jopa eroa äidin häiriköinnin takia.
-Miehen työhön kuuluu myös iltatöitä ja hän ei voi valita vapaasti lomiaan. Itse voin lomailla juuri silloin kun haluan ja iltani ovat vapaita. Eli emme voi mennä vaan mun tahdon tahdon mukaan.
mies:
-Mies ei erityisemmin pidä lemmikeistäni, mutta hänelle oli selvää, etten luovu lemmikeistä yhteen muuttaessa. Lemmikit olivat silloin vielä nuoria eli monta vuotta edessä.
-Miestäkin kiinnostaa piha, mutta koska minulle se on intohimo, olen saanut aika lailla sanella millainen pihastamme tehtiin. En kysele miehen mielipiteitä kasvivalintoihin ja hän joutuu myös rakentamaan pihalle juttuja, joita ei erityisemmin haluaisi rakentaa. Mies joutuu myös hyväksymään, että käytän paljon aikaa pihalla. Hän voisi haluta tehdä kanssani muuta.
Varmasti on paljon muitakin juttuja, mutta nuo nyt tulivat ekana mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä mistä nämä paikkakuntakeskusteluun osallistujat olette itse kotoisin?
Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, vanhemmat aivan eri laidoilta Suomea ja meille on ollut itsestäänselvää että esim työn perässä muutetaan. Mulla on fiilis, että joku turkulainen tai vantaalainen saattaa osallistua tällaiseen ohjelmaan ja kuvitella itsestäänselvästi ettei se tarkoittaisi juuri hänelle niitä kompromisseja. Ei ole yhtään tuttu sellainen ilmiö, että paikkakuntaa, jopa maata vaihdetaan kun halutaan opiskella tai edetä uralla -tai puoliso haluaa.
Itse asun Helsingissä (en ole sieltä kotoisin) ja en olisi valmis muuttamaan työn tai suhteen perässä maakuntiin. Uudellamaalla toiselle paikkakunnalle voisin, tai juurikin Turkuun tai ehkä Tampereelle, mutta siinä se.
Aika sama, olen kyllä täältä kotoisinkin. Voisin harkita ulkomaille muuttoa jos maa olisi mieluisa ja sieltä käsin työskentely olisi mahdollista. Timbuktu ei nyt ole ihan kärkikymmenikössä.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan Arttu pienessä kännissä selittänyt noista Imatra-jutuista Julialle hääyönä? en usko että kyseessä on aitoa narsismia, kaveri on vain hieman simppeli ehkä ja helposti innostuva.
Mulla oli vähän samankaltainen innostunut ja naiivi ajattelutapa nuorena miehenä, ehkä se tässä on yllättävin asia sillä kaveri on kolmekymppinen silti.
Tai ei ole yhtään lukenut tilannetta vaan on täräyttänyt tämän ratkaisun ilmoille ilman että olisi oikeasti keskustellut asiasta Julian kanssa. Harva meistä kuitenkaan ilahtuu jos tulee isompia muutoksia eteen "annettuina".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä mistä nämä paikkakuntakeskusteluun osallistujat olette itse kotoisin?
Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, vanhemmat aivan eri laidoilta Suomea ja meille on ollut itsestäänselvää että esim työn perässä muutetaan. Mulla on fiilis, että joku turkulainen tai vantaalainen saattaa osallistua tällaiseen ohjelmaan ja kuvitella itsestäänselvästi ettei se tarkoittaisi juuri hänelle niitä kompromisseja. Ei ole yhtään tuttu sellainen ilmiö, että paikkakuntaa, jopa maata vaihdetaan kun halutaan opiskella tai edetä uralla -tai puoliso haluaa.
Itse asun Helsingissä (en ole sieltä kotoisin) ja en olisi valmis muuttamaan työn tai suhteen perässä maakuntiin. Uudellamaalla toiselle paikkakunnalle voisin, tai juurikin Turkuun tai ehkä Tampereelle, mutta siinä se.
Eli työttömänä Helsingissä
Tuo on lähinnä kuvitteellinen skenaario. Kuten sanoin, Helsingin lisäksi myös muu Uusimaa, Turku ja Tampere käy. Ei oikein taitaisi olla minun kohdallani todennäköistä/mahdollista, että mistään näiltä alueilta ei löytyisi töitä, mutta ainoat työmahdollisuudet olisivat jossain Tuupovaarassa. Tuollainen tilanne voisi toki tulla jollekin, jonka ammattia harjoitetaan vain jossain hevonkuusessa, mutta minun alallani työpaikkoja on eniten nimenomaan isoissa kaupungeissa. Mutta en muuttaisi jonnekin perähikiälle edes siinä tapauksessa, että siellä olisi universumin ainoa työpaikka, joka minun olisi mahdollista saada. Silloin menisi jo niin huonosti, että sama se sitten olisi olla työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä mistä nämä paikkakuntakeskusteluun osallistujat olette itse kotoisin?
Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, vanhemmat aivan eri laidoilta Suomea ja meille on ollut itsestäänselvää että esim työn perässä muutetaan. Mulla on fiilis, että joku turkulainen tai vantaalainen saattaa osallistua tällaiseen ohjelmaan ja kuvitella itsestäänselvästi ettei se tarkoittaisi juuri hänelle niitä kompromisseja. Ei ole yhtään tuttu sellainen ilmiö, että paikkakuntaa, jopa maata vaihdetaan kun halutaan opiskella tai edetä uralla -tai puoliso haluaa.
Jos puhutte yhä Juliasta ja Artusta eiköhän se Julian ongelma ollut se, että sulhanen ilmoittaa hänelle häneltä edes kysymättä että sinä sitten muutat Imatralle. Julia ei varmaan halunnut puolisokseen ihmistä, joka pitää häntä määräysvallassaan olevana tahdottomana omaisuutenaan. Aika harva haluaisi.
Arttu ei itsekään ole Imatralta kotoisin, vaan länsirannikolta, joten hän ehkä liian paljon rinnasti nyt omaa tilannettaan Juliaan. Se, että hän on muuttanut rakkauden tai työn perässä, ei tarkoita sitä, että muut olisivat yhtä halukkaita toimimaan samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä mistä nämä paikkakuntakeskusteluun osallistujat olette itse kotoisin?
Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, vanhemmat aivan eri laidoilta Suomea ja meille on ollut itsestäänselvää että esim työn perässä muutetaan. Mulla on fiilis, että joku turkulainen tai vantaalainen saattaa osallistua tällaiseen ohjelmaan ja kuvitella itsestäänselvästi ettei se tarkoittaisi juuri hänelle niitä kompromisseja. Ei ole yhtään tuttu sellainen ilmiö, että paikkakuntaa, jopa maata vaihdetaan kun halutaan opiskella tai edetä uralla -tai puoliso haluaa.
Itse asun Helsingissä (en ole sieltä kotoisin) ja en olisi valmis muuttamaan työn tai suhteen perässä maakuntiin. Uudellamaalla toiselle paikkakunnalle voisin, tai juurikin Turkuun tai ehkä Tampereelle, mutta siinä se.
"Silloin menisi jo niin huonosti, että sama se sitten olisi olla työttömänä."
15% Turun työvoimasta menee juuri niin huonosti. [Helsingissäkin lähes 14% työvoimasta]. Ehkä Julian olisi mahdollista löytää rakennustyötä juuri Etelä-Karjalasta ja Artun vaikeampi löytää (ilmeisesti) puuterminaalityötä Turusta?
Yleisesti en hyväksy työttömäksi jäämistä paikkakunnalla "x" ilman erityistä syytä, kuten perhesyy, jos vakituista työtä olisi muuttamalla löydettävissä. Ihmisten itsensä vuoksi heitä olisi hyvä joskus hieman velvottaakin johonkin.