Ensitreffit alttarilla 2025 OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Arttu taitaa haluta Selviytyjiin ja sinne päästäkseen pitää olla edes turha julkkis

Jos Artulta kastuu jalat, eikä kukaan huomioi, on Artun päivä pilalla (vrt. kanoottiretki). Selvityjissä on ehkä noin niinku pikkasen isompia haasteita...

Kyllä se Tempparit vaan on jotenkin enemmän Artulle sopiva formaatti (koska takuulla näemme jossain ohjelmassa häntä vielä, siitä ei liene kahta kysymystä).

[Itse lähettäisin hänet Alone Suomeen: siellä saisi tehdä ihan vain ja ainoastaan kaikki päätökset oman päänsä mukaan, ja puhua vaikka kellon ympäri ilman että kukaan häiriintyy, ja kalastaa niitä "kahden kilon lohia", joihin niin samastui...]

..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena epätäydellisenä ihmisenä aina ihmettelen, kun osa sanoo näin kuten sinä. Ettet koskaan ole kaivannut toisenlaista kumppania.

Hirveän vaikea uskoa että jotkut muut ovat täydellisiä toisilleen ensi sekuntista, mutta uskotaan sitten.

luonteenkehitykseen uskova

"Millaisia ne tilanteet sitten voisivat olla? Katsos kun epätäydellinen ihminenkin voi olla täydellinen kumppani jollekin tietylle ihmiselle - sellaiselle, jonka kanssa sopii oikeasti yhteen. Itselleni se, jos alkaisin kaipailla toisenlaista kumppania, olisi lähinnä merki siitä, että olen kenties väärän ihmisen kanssa yhdessä. Mutta anna esimerkkejä siitä, mitä tarkoitat!"

Hmm.. tuntuu että aika monella ajatus menee just noin kuin kuvasta että jos alkaa haikailla muuta, se on kenties merkki siitä että on väärän ihmisen kanssa. Tän takia varmasti sit erotaankin ja etsitään sitä uutta. Ite en usko että on olemassa yhtäkään suhdetta, jossa ei joskus haikailisi muuta. Jos ihmiset on yhdessä 50 vuotta kuten vaikka mun isovanhemmat niin tottakai siihen aikaan mahtuu monenlaista ja hyvin monenlaisia ajatuksia myös. Toki jos tykkää vaihtaa kumppania eikä koe sitä huonona juttuna niin mikäs siinä. Jos taas toiveena on tosi pitkä suhde saman kanssa niin silloin ehkä tarvii muuttaa suhtautumistaan noihin ajatuksiin muun haikailusta. Voisko se päätelmä ollakin, että joku tarpeeni ei nyt ilmeisesti täyty. Mitä se on jota kaipaan? Millä tavalla sen tarpeen voisi täyttää? Mikä toisi minulle tyytyväisyyttä elämään? Ja joskus ajatusten voi myös antaa tulla ja mennä omia aikojaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena epätäydellisenä ihmisenä aina ihmettelen, kun osa sanoo näin kuten sinä. Ettet koskaan ole kaivannut toisenlaista kumppania.

Hirveän vaikea uskoa että jotkut muut ovat täydellisiä toisilleen ensi sekuntista, mutta uskotaan sitten.

luonteenkehitykseen uskova

"Millaisia ne tilanteet sitten voisivat olla? Katsos kun epätäydellinen ihminenkin voi olla täydellinen kumppani jollekin tietylle ihmiselle - sellaiselle, jonka kanssa sopii oikeasti yhteen. Itselleni se, jos alkaisin kaipailla toisenlaista kumppania, olisi lähinnä merki siitä, että olen kenties väärän ihmisen kanssa yhdessä. Mutta anna esimerkkejä siitä, mitä tarkoitat!"

Ite mietin että ainakin itsessä on niin monia puolia, joista joskus toinen on enemmän pinnalla kuin toinen että ihan senkin mukaan vaihtelee se mitä kaipaa kumppanilta. Joskus esim. kaipaa että kumppani olisi helposti innostuva ja joskus taas kaipaa tasaisuutta ja rauhallisuutta. Esim. tuollaisissa tilanteissa voi haikailla muuta, jos ite on ihan innoissaan ja toisella ei oo niin suuret tunteet voi tulla olo että toinen on perässä vedettävä. Noissa tilanteissa koitan muistuttaa itseä, että vaikka tässä tilanteessa tuo rauhallisuus on ärsyttävää, toisessa tilanteessa se on tosi hyvä juttu. Ja että voimakkaasti positiivisesti tunteva olisi varmaan myös voimakkaan negatiivisesti tunteva eri hetkellä 

Vierailija kirjoitti:

Jannen ja Katrin touhu näyttää tosi elähtäneeltä, kipinä ja ihastuksen huuma puuttuu, ei suhteesta vaan mitään tule sen vaan näkee... 

Mä en ymmärrä näitä kommentteja. Mä en käsitä, miksi ihmeessä Janne ei olisi kiinnostunut Katrista parisuhdemielessä? Ehkä kaikki eivät edes vaadi kipinöitä ja ihastusta ollakseen parisuhteessa. Katri on kuitenkin mukava, fiksu, turvallinen ja kivannäköinen. Mun mielestä sen pitäisi riittää Jannelle ja Jannen kuuluisi olla tyytyväinen, että on saanut Katrin kumppanikseen. Ainakaan parempaa naista kuin Katri Janne tuskin löytää.

Samaa mieltä tästä: Katri on  mukava, fiksu, turvallinen ja kivannäköinen. Mun mielestä sen pitäisi riittää Jannelle ja Jannen kuuluisi olla tyytyväinen, että on saanut Katrin kumppanikseen. Ainakaan parempaa naista kuin Katri Janne tuskin löytää.

Katri on kuitenkin mukava, fiksu, turvallinen ja kivannäköinen. Mun mielestä sen pitäisi riittää Jannelle ja Jannen kuuluisi olla tyytyväinen, että on saanut Katrin kumppanikseen. Ainakaan parempaa naista kuin Katri Janne tuskin löytää.

Olisko vielä kerran🤡

Katri on kuitenkin mukava, fiksu, turvallinen ja kivannäköinen. Mun mielestä sen pitäisi riittää Jannelle ja Jannen kuuluisi olla tyytyväinen, että on saanut Katrin kumppanikseen. Ainakaan parempaa naista kuin Katri Janne tuskin löytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jannen ja Katrin touhu näyttää tosi elähtäneeltä, kipinä ja ihastuksen huuma puuttuu, ei suhteesta vaan mitään tule sen vaan näkee... 

Mä en ymmärrä näitä kommentteja. Mä en käsitä, miksi ihmeessä Janne ei olisi kiinnostunut Katrista parisuhdemielessä? Ehkä kaikki eivät edes vaadi kipinöitä ja ihastusta ollakseen parisuhteessa. Katri on kuitenkin mukava, fiksu, turvallinen ja kivannäköinen. Mun mielestä sen pitäisi riittää Jannelle ja Jannen kuuluisi olla tyytyväinen, että on saanut Katrin kumppanikseen. Ainakaan parempaa naista kuin Katri Janne tuskin löytää.

Tämä viimeisin kommentti on jo moneen kertaan kopioitu tuolta aiemmista eli vanhan toistoa sanasta sanaan.

Vierailija kirjoitti:

Artun äiti eläkeläisenä tai muu sukulainen täällä varmaan kaiket päivät väsäämässä Juliaa mollaavia viestejä. Samantyyppistä jauhantaa samoilla argumenteilla sivukaupalla. Lyön vetoa ettei kirjoittajia ole useita vaan todennäköisesti sukulainen siellä puolustelee pahasti mokannutta poikakultaa. Ohjelmassa dumpatuksi tuleminen voi olla häpeä myös perheelle.  

Ja kun tämä oli jo toinen(!) yritys luoda parisuhdetta teeveessä....Ja molemmissa sai pakit...

Olisiko lopultakin aika edes vähäiselle itsetutkiskelulle?

*****

Tuohon onko jotkut kirjoittelijat Artun tuttuja tai sukulaisia, en ota kantaa, mutta selkeästi hänellä on erittäin huonot neuvonantajat sen suhteen, miten naisille kannattaa puhua - varsinkin täysin uusille tuttavuuksille.

Sen kritiikin paikka ei todellakaan ole tapaamisen ensimmäisten tuntien aikana, ja muutenkin uusi parisuhdeyritelmä on tasavertainen kahden kauppa. Ei siinä sanella, miten on itse suunniteltu yhteinen elämä, varsinkaan jos se plääni on yhtäkuin toisen osapuolen täydellinen tempaisu irti ihan kaikesta omasta entisestä elämästä ilman että Arttu itse on valmis yhteenkään kompromissiin. Eikä varsinkaan niin, että tämä kaikki läväytetään toisen naamalle samantien, ensimmäisenä iltana.

Ja kun sitä shokkia vielä toinen sulattelee, muutosehdotukset senkin jatkuu - nyt ulkonäön suhteen..

Näiden ulkonäön kritisointien suhteen (varsinkin tatuointien) epäilen vahvasti Artun lähipiirin (häissä?) esittämää kritiikkiä. Ja koska Arttu nyt ei varsinaisesti "osaa lukea naista kuin avointa kirjaa" (tai kuin minkäännäköistä kirjaa..), on hän samantien mennyt toistamaan sen kritiikin Julialle (?). Koska ehkä ajatteli että tatuoinnit piilossa sukukin hyväksyisi Julian helpommin?

Arttu kun ei vaikuta olevan kovinkaan fiksu.

(Niihin muihin täällä esitettyihin luonnearvioihinkaan en ota kantaa. Tuo edellämainittu on se mihin olen päätynyt, plus että Arttu taitaa olla lähipiirinsä mielipiteiden vietävissä.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jannen ja Katrin touhu näyttää tosi elähtäneeltä, kipinä ja ihastuksen huuma puuttuu, ei suhteesta vaan mitään tule sen vaan näkee... 

Mä en ymmärrä näitä kommentteja. Mä en käsitä, miksi ihmeessä Janne ei olisi kiinnostunut Katrista parisuhdemielessä? Ehkä kaikki eivät edes vaadi kipinöitä ja ihastusta ollakseen parisuhteessa. Katri on kuitenkin mukava, fiksu, turvallinen ja kivannäköinen. Mun mielestä sen pitäisi riittää Jannelle ja Jannen kuuluisi olla tyytyväinen, että on saanut Katrin kumppanikseen. Ainakaan parempaa naista kuin Katri Janne tuskin löytää.

Ootko laskenu montako kertaa sä  olet tän saman sepustuksen tänne laittanut?

Taidat laittaa ton piruuttasi ja iloisena kattelet montako alapeukkua saat :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensitreffien Matti sai lapsen😲 Näin se uroski poikii 😂

 

Meinaat että isä ei oikeasti koskaan ole voinut saada lastaan? Kun minä synnytin, miehenikin, se lapsen siittäjä, sai lapsen.

Joo, mutta jos ajatellaan niin, että tuo matin nainen (joka sai nyt lapsen Matin kanssa) olisi saanut lotossa 2 miljoonaa niin olis ollu aika hullua, jos lehdissä olisi lukenut, että matti sai lotossa 2 miljoonaa, kun se nainen ne miljoonat olisi saanut :D  Voisi tietenkin olla, että Matti ja rakkaansa voittivat lotossa 2 miljoonaa!

Nytkin otsikko olisi voinut olla, että Matti sai rakkaansa (tai ties minkä naisihmisen) kanssa lapsen. Yksin mies ei voi lasta saada. 

Mutta ymmärrän kyllä pointisi. 

eri

Vierailija kirjoitti:

Kun Arttu on Imatralta pidetään pöyristyttävänä sitä, että hän kuvittelisi tuoreen parin asettuvan Imatralle. Aiemmilla kausilla ei taas ole hämmästelty asettumista Espooseen, Tampereelle tai Ouluun, esimerkiksi.

Veikkaanpa että jos parista toinen asuisi Kittilässä tai Hangossa, muutto koettaisi ihanaksi seikkailuksi.

Aika paljon taitaa ne omat mielikuvat paikkakunnista painaa, eikä niinkään järkisyyt.

Minusta Turku oli ihana kaupunki vielä kun siellä kouluikäisenä vietin paljon aikaa, siis 1990-luvulla. Nyt se on ihan kamala ghetto -Tukholman huonot puolet, eikä juurikaan niitä hyviä. Mieluummin asettuisin Imatra-Lpr seudulle kuin Turkkuseen.

Turkulainen ei ikinä sano "turkkuseen".

Mutta miksi aina tämä vastakkaisajattelu? 

Aina pitää haukkua esim toinen paikkakunta jos toista kehuu?

Kyllä noista molemmat on ihan mukavia paikkakuntia, eikä turku ole mikään ghetto :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena epätäydellisenä ihmisenä aina ihmettelen, kun osa sanoo näin kuten sinä. Ettet koskaan ole kaivannut toisenlaista kumppania.

Hirveän vaikea uskoa että jotkut muut ovat täydellisiä toisilleen ensi sekuntista, mutta uskotaan sitten.

luonteenkehitykseen uskova

"Millaisia ne tilanteet sitten voisivat olla? Katsos kun epätäydellinen ihminenkin voi olla täydellinen kumppani jollekin tietylle ihmiselle - sellaiselle, jonka kanssa sopii oikeasti yhteen. Itselleni se, jos alkaisin kaipailla toisenlaista kumppania, olisi lähinnä merki siitä, että olen kenties väärän ihmisen kanssa yhdessä. Mutta anna esimerkkejä siitä, mitä tarkoitat!"

Hmm.. tuntuu että aika monella ajatus menee just noin kuin kuvasta että jos alkaa haikailla muuta, se on kenties merkki si

Siis mitä tämä "alkaa haikailla toista kumppania" on? Jos mä koen että tämä tyyppi ei taidakkaan olla mulle sopiva loppuelämäksi, niin en mä ala katselemaan muiden perään, mä ainoastaan haikailen pois siitä nykyisestä suhteesta ja alan kerätä rohkeutta ja varmuutta päättää se suhde. En mä ajattele että "aika VAIHTAA kumppania", vaan että aika jättää tämä taakse, ihan sama mitä muuta onkaan edessä, vaikka olisin loppuelämäni yksin, mutta sekin tuntuisi paremmalta kuin jäädä tähän suhteeseen. Ettekö te ihmiset osaa olla yksin, kun heti pitää miettiä jotakuta uutta ja mahdollisesti parempaa kumppania?

-eri (yksi näistä joka puhui "täydellisestä kumppanista, ei täydellisestä ihmisestä", mutta porukka ei vieläkään näytä tajunneen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun Arttu on Imatralta pidetään pöyristyttävänä sitä, että hän kuvittelisi tuoreen parin asettuvan Imatralle. Aiemmilla kausilla ei taas ole hämmästelty asettumista Espooseen, Tampereelle tai Ouluun, esimerkiksi.

Veikkaanpa että jos parista toinen asuisi Kittilässä tai Hangossa, muutto koettaisi ihanaksi seikkailuksi.

Aika paljon taitaa ne omat mielikuvat paikkakunnista painaa, eikä niinkään järkisyyt.

Minusta Turku oli ihana kaupunki vielä kun siellä kouluikäisenä vietin paljon aikaa, siis 1990-luvulla. Nyt se on ihan kamala ghetto -Tukholman huonot puolet, eikä juurikaan niitä hyviä. Mieluummin asettuisin Imatra-Lpr seudulle kuin Turkkuseen.

 

Turkulainen ei ikinä sano "turkkuseen".

Mutta miksi aina tämä vastakkaisajattelu? 

Aina pitää haukkua esim toinen paikkakunta jos toista kehuu?

Kyllä noist

En ole alkuperäinen turkulainen, vaan junan tuoma opiskelija. Jokainen lapseni on turkulainen, useat jopa heidekeniläisiä.

Me sanotaan "turkkuseen".

Miettisin lähinnä, miksi hemmetissä tällainen "turkkukeskustelu" liittyy tähän ketjuun.

Ei kun ihan oikeasti olin järkyttynyt ja tosi pettynyt kun kävin Turussa ensimmäisen kerran 9-10 vuoteen vuonna 2015. Keskustassa ei näy minkäänlaista kehitystä, paitsi rapistuminen. Torilla ja hansakorttelissa epämääräistä porukkaa ja haisee virtsa joka paikassa. Kauppahalli oli epäsiisti. Puolalanpuistoon ei ole näköjään kiinnitetty mitään huomiota vuosiin, tägätyt penkit, hoitamattomat puut ja istutukset, rikkinäiset kiviraput. Jokirannassa paikoin viihtyisää yhä.

Imatra on aika väsynyt pikkukaupunki mutta luonto on kaunista, Rauhan seutu mukava ja tarjoaa monipuolista harrastetta, Lappeenranta on lähellä. Ja mikä tärkeintä kaikkialla ei pistä silmään se ihmiselon nurja puoli.

Turku on Turku: menestyjät ei välitä, että loppu porukka pyörii rappiossa. Se kartano-osasto on vaan siirtynyt koko ajan keskustasta kauemma, joten eihän nuo kurjat asiat heidän silmiinsä pistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena epätäydellisenä ihmisenä aina ihmettelen, kun osa sanoo näin kuten sinä. Ettet koskaan ole kaivannut toisenlaista kumppania.

Hirveän vaikea uskoa että jotkut muut ovat täydellisiä toisilleen ensi sekuntista, mutta uskotaan sitten.

luonteenkehitykseen uskova

"Millaisia ne tilanteet sitten voisivat olla? Katsos kun epätäydellinen ihminenkin voi olla täydellinen kumppani jollekin tietylle ihmiselle - sellaiselle, jonka kanssa sopii oikeasti yhteen. Itselleni se, jos alkaisin kaipailla toisenlaista kumppania, olisi lähinnä merki siitä, että olen kenties väärän ihmisen kanssa yhdessä. Mutta anna esimerkkejä siitä, mitä tarkoitat!"

Hmm.. tuntuu että aika monella ajatus menee just noin kuin kuvasta että jos alkaa haikailla muuta, se on kenties merkki si

Mäkin ajattelin ennen niin, että kaikissa suhteissa haikaillaan. Omassani alusta asti oli joku tietoisuus siitä, että vaihtoehtojakin olisi. No sitä suhdetta kesti 15 vuotta.

Nyt 7 vuotta takana suhteessa, jossa ei koskaan ole tullut edes mieleen, että olisi mahdollisuus olla jonkun muun kanssa. Jos on oikean, hyvän ihmisen kanssa, mihin siitä haikaisi?

Ihmiset suostuu saamaan liian vähän suhteissaan, ja sitten vastaavasti antavat itsekin liian vähän. Kannattaisi olla puolisolle odotusarvo todella korkealla. Sen jälkeen on helppo tehdä kaikkensa kumppanin onnellisuuden eteen.

Ei jakseta tuosta mattti lepistöstä kirjoittaa, vanha ja tylsä osallistuja. Hybä että sai pojan Vielä kun pystyy tuottaa pullukkakehossa siittiöitä ja viisati

värähtelee

Lainaukset ei taas toimi.

Siis mitä tämä "alkaa haikailla toista kumppania" on? Jos mä koen että tämä tyyppi ei taidakkaan olla mulle sopiva loppuelämäksi, niin en mä ala katselemaan muiden perään, mä ainoastaan haikailen pois siitä nykyisestä suhteesta ja alan kerätä rohkeutta ja varmuutta päättää se suhde. En mä ajattele että "aika VAIHTAA kumppania", vaan että aika jättää tämä taakse, ihan sama mitä muuta onkaan edessä, vaikka olisin loppuelämäni yksin, mutta sekin tuntuisi paremmalta kuin jäädä tähän suhteeseen. Ettekö te ihmiset osaa olla yksin, kun heti pitää miettiä jotakuta uutta ja mahdollisesti parempaa kumppania?

Sinä ajattelet noin ja itsekin ajattelen noin, mutta kaikki eivät. Tunnen viisikymppisen naisen joka on koko elämänsä hypännyt suhteesta seuraavaan. Siis ihan kirjaimellisesti muuttanut yhden miehen luota suoraan toisen luo. Jokainen suhde kestänyt max 5v. Sivusuhteita siinä samalla. Sellaista se on, olemme kaikki erilaisia ja jotkut tosiaan ei osaa olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun Arttu on Imatralta pidetään pöyristyttävänä sitä, että hän kuvittelisi tuoreen parin asettuvan Imatralle. Aiemmilla kausilla ei taas ole hämmästelty asettumista Espooseen, Tampereelle tai Ouluun, esimerkiksi.

Veikkaanpa että jos parista toinen asuisi Kittilässä tai Hangossa, muutto koettaisi ihanaksi seikkailuksi.

Aika paljon taitaa ne omat mielikuvat paikkakunnista painaa, eikä niinkään järkisyyt.

Minusta Turku oli ihana kaupunki vielä kun siellä kouluikäisenä vietin paljon aikaa, siis 1990-luvulla. Nyt se on ihan kamala ghetto -Tukholman huonot puolet, eikä juurikaan niitä hyviä. Mieluummin asettuisin Imatra-Lpr seudulle kuin Turkkuseen.

 

Turkulainen ei ikinä sano "turkkuseen".

Mutta miksi aina tämä vastakkaisajattelu? 

Aina pitää haukkua esim toinen paikkakunta jos toista kehuu?

Kyllä noist

Turku on siitäkin hyvä paikka asua, että itäraja on kaukana. Imatralle rajan tuntumaan en muuttaisi mistään hinnasta.