Arkkitehdeillä on paljon valtaa
Ootteko ikinä tulleet ajatelleeksi, miten paljon arkkitehdeillä on valtaa? He päättävät työmatkasi ulkonäöllisen ympäristön, kauppasi ulkoasun jne.
Rumuus vaikuttaa ainakin itseeni negatiivisesti. Entä sinuun?
Kommentit (29)
Karkkitehti esittää, maksaja päättää.719
Arkkitehti suunnittelee, rakennuttaja päättää.
Vierailija kirjoitti:
Karkkitehti esittää, maksaja päättää.719
Mutta jos arkkitehdit esittää rumia rakennuksia, maksaja joutuu valitsemaan huonosta vaihtoehdosta parhaimman
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti suunnittelee, rakennuttaja päättää.
Niin, siinähän se onkin, kun kaikilla yhtä paska tyylitaju. Niin arkkitehdillä, gryderillä, kuntapäättäjillä, kaupungin turhapuroarkkitehdillä kuin kauppiaalla. Tulokset nähtävissä ympäri suomea.
Stana!! Marimekon Jokapoika-paidat ja olkalaukut miehillä kiellettävä välittömästi!
Vierailija kirjoitti:
Karkkitehti esittää, maksaja päättää.719
Väärin. Kaavoittaja päättää, eli arkkitehti. Maksaja on liian usein vietävissä, kun arkkitehti päättää.
Helvetin rumaa jälkeä ihan sama kuka on päättänyt.
Museovirasto on yksi merkittävä ongelmstaho vanhojen rumien talojen säilyttämisessä. Mutta kunnista löytyy ne suurimmat ongelmat, jotka päättävät, ettei tietylle alueelle saa rakentaa kaunista.
Kun katsoo suomalaisia kirkonkyliä ja kaupunkeja, palkinto olisi meidän jos rumasta suunnittelusta järjestettäisiin maailmanmestaruuskilpailut.
Eiköhän tekoäly korvaa jatkossa myös arkkitehdit.
Arkkitehdit osallistuvat kilpailutuksiin rumilla rakennuksilla -> maksaja ottaa halvimman eli yleensä rumimman, koska suunnitteluun ei olla haluttu panostaa taloudellisia resursseja ja maksaja haluaa saada projektin nopeasti liikkeelle jotta saa sen pois to do -listalta
lopputulema: maa täynnä rumia rakennuksia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkkitehti esittää, maksaja päättää.719
Mutta jos arkkitehdit esittää rumia rakennuksia, maksaja joutuu valitsemaan huonosta vaihtoehdosta parhaimman
No ei joudu. Kapitalisti valitsee arkkitehdin joka tuottavimmin hyödyntää rakennusoikeuden ja kerrosalan. Toisaalta esimerkiksi liikerakennusken on hyvö olle vähännhuomiota herättävä. Jossain tapauksissa, jos kyse on julkisesta rakennuksesta kuten vaikka kirkosta tai koulusta, jopa arkkitehtonista kauneutta ja rakennuksen pitkäikäisyyttä harkitaan. Liikerakennuksisssa luten kauppakeskuksissa tai varastoissa rakennuttajalle riittää 50 vuoden käyttöikä
Näen myös sellaista kahden kerroksen väkeä -tyylistä suunnittelua, eli jos on kaupunkikuvallisesti merkittävää aluetta (esim. Eira), suunnitteluun ja kilpailutuksiin panostetaan. Sitten taas jonnekkin Kurkimäkeen voi rakentaa mitä tahansa paskaa, koska siellä asuu huono-osaisia.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti suunnittelee, rakennuttaja päättää.
Arkkitehti on pääsuunnittelija, hän vastaa myös lähtökohtaisesti ja hyväksyy KAIKKI suunnitelmat, tosin harvoin esimerkiksi teknisiä LVIS...suunnitelmia muuttaa kovinkaan paljon tai ota niin voimakkaasti kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkkitehti esittää, maksaja päättää.719
Mutta jos arkkitehdit esittää rumia rakennuksia, maksaja joutuu valitsemaan huonosta vaihtoehdosta parhaimman
No ei joudu. Kapitalisti valitsee arkkitehdin joka tuottavimmin hyödyntää rakennusoikeuden ja kerrosalan. Toisaalta esimerkiksi liikerakennusken on hyvö olle vähännhuomiota herättävä. Jossain tapauksissa, jos kyse on julkisesta rakennuksesta kuten vaikka kirkosta tai koulusta, jopa arkkitehtonista kauneutta ja rakennuksen pitkäikäisyyttä harkitaan. Liikerakennuksisssa luten kauppakeskuksissa tai varastoissa rakennuttajalle riittää 50 vuoden käyttöikä
Miksi meillä on ajattelumalli, jossa rakennuksen käyttöikä on VAIN 50 vuotta? Italiassa on pystyssä moni satoja vuotta vanhoja rakennuksia täydessä sielussaan.
Nämä Kruunuvuorenrannan talot on saanut aikaan sekä vaativa kauneutta ymmärtävä asiakas että älykäs arkkitehti. Lisäksi kaupunki on vihdoin joustanut arvoissan.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit osallistuvat kilpailutuksiin rumilla rakennuksilla -> maksaja ottaa halvimman eli yleensä rumimman, koska suunnitteluun ei olla haluttu panostaa taloudellisia resursseja ja maksaja haluaa saada projektin nopeasti liikkeelle jotta saa sen pois to do -listalta
lopputulema: maa täynnä rumia rakennuksia
Muissa maissa onnistuu kyllä kauniidenkin rakennusten rakentamiset, mutta Suomessa kyse on siitä, ettei arkkitehdeillä ole kykyä. Ollaan fiksaantuneita Alvar Aaltoon. Otetaanko lisää virolaisia arkkitehtejä niin jo tulee asiakkaiden haluamaa jugendia.
Joku perus laatikkomarketti on samaa paskaa, ihan sama minne menee. Sen sijaan asuintalot ja julkiset rakennukset valovuoden edellä muualla! Ei tarvitse mennä kuin Lahden yli Viroon ja näkee, kuinka paljon viihtyisämpää ja kauniimpaa uusi tai uusvanha rakennuskanta on siellä. Sama muissa maissa.
Suomessa ei osata mitään muuta kuin monistaa vuodesta toiseen sitä samaa jätkäsaari-kalasatamapaskaa eri muodoissaan. Viihtyvyys ja kauneus oikein loistavat poissaolollaan! Lisäksi ikkunasta näkee suoraan toisen olohuoneeseen, huoneet kummallisia jne. Ihan täyttä skeidaa.
Vierailija kirjoitti:
Näen myös sellaista kahden kerroksen väkeä -tyylistä suunnittelua, eli jos on kaupunkikuvallisesti merkittävää aluetta (esim. Eira), suunnitteluun ja kilpailutuksiin panostetaan. Sitten taas jonnekkin Kurkimäkeen voi rakentaa mitä tahansa paskaa, koska siellä asuu huono-osaisia.
No kyllä Töölööseen on nousemassa aika ruma asuinkortteli Palazzo. Eivät nyt parempaan pystyneet. Taas uusi laatikkotalo, joita on Jätkäsaari pullollaan.
Vierailija kirjoitti:
Museovirasto on yksi merkittävä ongelmstaho vanhojen rumien talojen säilyttämisessä. Mutta kunnista löytyy ne suurimmat ongelmat, jotka päättävät, ettei tietylle alueelle saa rakentaa kaunista.
Museovirasto myös säilyttää paljon sellaista, minkä grynderi arkkitehtijoukkionsa kanssa haluaisi purkaa ja korvata jollain mitäänsanomattomalla betonikuutolla.
Ja silti nykyiset uudet kaupat ovat estetiikaltaan rumia.