Lapsettomat vanhukset nyt itkee sitä kun ei heillä ole omaisia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän itkettää heitä joilla on lapsia kun se tähtilapsi onkin huppari-narkkari nykyään, ei mennyt yläasteen jälkeen kuin baariin tai katosi kokonaan.

Ihminen joka on varma ettei halua jälkikasvua, on harvinainen mutta ei varmasti "itke vanhana", kuten ap vääristelet, vaan hymyilee että on elänyt hyvin onnistuen ilman ruuhkavuosia, kakkavaippoja, yöttömiä öitä, kasvukipuja ja virheitä ja muuta vastaavaa sydäntä riipivää mitä nyt lapsiin kuuluu kolikon kääntöpuolella.

 

Niin. Lisäksi ihminen joka on varma ettei halua jälkikasvua, on yleensä hyvin tottunut yksinoloon, nauttii siitä ja se on usein yksi syy lapsia haluamattomuuteen.

Mistä ihmeestä siis tulee käsitys että ihmisestä tulisi vanhana yhtäkkiä hirveän seurankipeä, jos ei ole sitä koskaan aiemmin ollut? Ei tule, vaan päinvastoin entistä enemmän arvostaa omaa rauhaa. Yksin

Itse olen juuri tällainen, introvertti jolle ei tee yhtään tiukkaa olla vaikka vuoden puhumatta kellekään. Hyvin vaikea uskoa, kun joku yrittää väittää että vanhana sitten kadun kun ei ole lapsenlapsia ympärillä :D Itse asiassa yksinolo on muuttunut iän myötä koko ajan vain mukavammaksi ja leppoisammaksi. 

Se on tietenkin ongelma, jos ei Suomessa enää saa hoitoa, mutta se ongelma koskee myös perheellisiä. Hyvin harva saa lapsestaan itselleen hoitajaa, se on mahdotonta jo kansantaloudellisestikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 74: Hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että työkykyisille työikäisille on töitä. Silloin meillä on veronmaksajia. Ja kun on töitä (muutakin kuin pätkiä, osa-aikaisia ja 0-tuntisoppareita), uskalletaan myös perustaa perheitä. Jos tulevaisuus näyttää epävarmalta, silloin ei oikein voi tehdä muuta kuin pitää huoli omasta toimeentulostaan. Ja ennenkuin nyt joku sanoo, että tehtiinhän sotien aikanakin lapsia, niin se johtui siitä, ettei ollut vielä ehkäisykeinoja eikä raiskaus avioliitossa ollut rikos. Lapsia syntyi, koska naisilla ei ollut keinoja estää niitä syntymästä. 

Ja aborttien suuri määrä johtui nimenomaan ei-toivottujen raskauksien suuresta määrästä. Abortteja tehtiin itse sukkapuikolla ja suoraksi väännetyllä rautalankahenkarilla. Niihin kuoltiin ja niissä saatiin tulehduksia,

 

Johtuisko myös siitä, että holtiton seksi kukoisti! 

Moni voi myös ajatella, että enpä olisi ikinä tehnyt lapsia.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole näkynyt itkeviä vanhuksia missään. 

Olen Th ja hoitanut myös vanhuksia. Eniten itkee ne, joilla on lapsia mutta lapset eivät käy katsomassa. Ihan tiedoksi.

Tämä on totuus.

Aikuisten pitäisi hankkia harrastuksia niin ei olisi niin yksinäistä.

Murhaajien, raiskaajien,peukkudiilereiden ym. Kivimäkien , Breivikien  yms. tyyppien vanhemmat varmaan itkee sitä,että sellaisia lapsia tuli maailmaan joskus maailmassa tehtyä (...jotkuthan tekee jopa niin hulluja lapsia,että ne sitten täysikokoisiksi kasvettuaan  vaikka  jopa kuristaa tai puukottaa tekijänsä).

Kaikenlaista jälkikasvua  siis on (..ja kaikista on varmaan alunperin odotettu jotain kunnollista)

Kaikilla vaan ei se kasvatus ole mennyt ' niinkuin Strömsössä'...

Kuka itkee ja missä?

Eipä siinä ikäluokassa taida olla paljon lapsettomia, piemminkin lapsellia, jotka eivät eväänsä heilauta vanhempiensa eteen, jotkut ei edes sotitele, perintöä vain odotetaan.

Aloittajan viestiä ovat yläpeukuttaneet kaikki hysteeriset mammat, joilla ei ole muuta elämää kuin lapsensa 😄

Ei heidän nuoruudessaan ollut edes kunnon ehkäisyvälineitä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen törmännyt useammin vanhuksiin joilla on lapsia ja lastenlapsiakin, mutta kukaan ei käy moikkaamassa kuin joskus ja jouluisin.

Itseasiassa yhtään lapsettomuutta itkevää vanhusta en ole tavannut.

Niin, koska useimmiten lapseton on koko elämänsä ajan ajatellut ja valmistautunut, että tulee olemaan yksinäinen vanhuus ja hyväksynyt sen. On ollut aikaa miettiä se asia. 

Mutta ne, jotka on tehneet lapsia ja ovat pitäneet perhe-elämästä - heille se on kova paikka, itkun paikka, kun lapset ja lapsenlapset eivät sitten käykään katsomassa, eivät pidä yhteyttä. Välit ovat voineet mennä täydellisesti poikki jonkin pikkuasian takia. Näihin, surullisiin vanhuksiin olen törmännyt useinkin. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka itkee ja missä?

Ap itkee kun pennuistaan ei tullutkaan mitään. Ovatpahan sitten edes äitinsä tukena kun tämä on vanha ja avuton. Jos ovat.