Mun ainoa tavoite on olla mahdollisimman hyvännäköinen vielä vanhana

Mielenkiintoista.

Geenit ratkaisee paljonkin mutta itse olen nyt 59 vuotta ja kun näen tv.ssa jonkun 60 vuotiaan naisen niin saatan sanoa, että on vanhan näköinen kuusikymppinen. Minua vieraat luulee tyttöni siskoksi.

Tuo on minun yksi tavoite, paljon muitakin on ja jokunen tärkeämpi myös. On arvostettavaa välittää ja pitää huolta itsestään ja ulkonäöstään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 On oikeasti palkitsevaa näyttää huomattavasti ikätovereitaan nuoremmalta ja nauttia nuorempien miesten huomiosta. Kaikki ulkonäköön uhraamani rahat ovat menneet hyvään tarkoitukseen:) Vartalon olen pitänyt kuosissa urheilulla. 

Ja on helppo olla iloinen, sosiaalinen ja ystävällinen, kun olo on hyvä, vahva ja itsetunto korkealla. Se kiinnostaa miehiäkin. 

Totta! 

Kuulostaapa tylsältä.

Aika outoa, että ihmisillä saa olla unelmia, mutta jos unelma on vaikka ulkonäköön liittyvää, se tyrmätään täysin :D

Kauneusleikkauksia tms. en edes harkitse! Haluan että kauneus on mahdollisimman LUOMUA!

Ja kuten mainitsin niin haluan tässä iässä seksiä melkein enemmän siksi, että se tuo hehkua ja nostaa oksitosiinia ja endorfiinia, kuin siksi että aina himottaisi. 

Pyrin myös nukkumaan paljon ja otan päivittäin torkut.

Hiuksia aurinkoraidoitan ja joskus valkaisen hampaat, mutta esim. irtoripsiä en käytä ikinä. Ap

Äiti ja isäni sanovat että vanhenemisen vasta huomaa päälle 65 vuotiaana

Oishan se kiva näyttää hyvältä, mutta on tälleen stressiin taipuvainen niin jo nyt päälle 30v näytän tosi väsyneeltä ja kulahtaneelta. En jaksa edes meikata ja olen aina sellainen kalpea ja tummat silmänaluset. En edes halua ajatella, miltä näytän sit 50-60v(jos edes olen elossa...)

Vierailija kirjoitti:

 On oikeasti palkitsevaa näyttää huomattavasti ikätovereitaan nuoremmalta ja nauttia nuorempien miesten huomiosta. Kaikki ulkonäköön uhraamani rahat ovat menneet hyvään tarkoitukseen:) Vartalon olen pitänyt kuosissa urheilulla. 

Minulle taas kaikem ikäisten miesten huomio on yksi vähiten kiinnostavista asioista. Ssin siitä asiasta ihan tarpeekseni jo teini-iästä lähtien. Ja tiedän, mitä se huomio tarkoittaa. Ei todellakaan  viehättävää persoonaani tai mukavaa juttuseuraani. 

N56

Vierailija kirjoitti:

Oishan se kiva näyttää hyvältä, mutta on tälleen stressiin taipuvainen niin jo nyt päälle 30v näytän tosi väsyneeltä ja kulahtaneelta. En jaksa edes meikata ja olen aina sellainen kalpea ja tummat silmänaluset. En edes halua ajatella, miltä näytän sit 50-60v(jos edes olen elossa...)

Mutta tuo ei ole välttämättä mikään yksisuuntainen tie. Minulla oli kolmekymppisenä stressin ja sairauden takia harmaita hiuksia, kuiva iho ja uurteita kasvoissa, jne. Nyt nelikymppisenä niitä ei ole enää. Tuo kuvailemasi "kulahtaneisuus" ei ole välttämättä mitään ikääntymistä edes, vaan voi olla ihan korjattavissa.

Trollaa jotain ivalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oishan se kiva näyttää hyvältä, mutta on tälleen stressiin taipuvainen niin jo nyt päälle 30v näytän tosi väsyneeltä ja kulahtaneelta. En jaksa edes meikata ja olen aina sellainen kalpea ja tummat silmänaluset. En edes halua ajatella, miltä näytän sit 50-60v(jos edes olen elossa...)

Mutta tuo ei ole välttämättä mikään yksisuuntainen tie. Minulla oli kolmekymppisenä stressin ja sairauden takia harmaita hiuksia, kuiva iho ja uurteita kasvoissa, jne. Nyt nelikymppisenä niitä ei ole enää. Tuo kuvailemasi "kulahtaneisuus" ei ole välttämättä mitään ikääntymistä edes, vaan voi olla ihan korjattavissa.

Tämä. Missä iässä tahansa voi tehdä muutoksia, mutta varsinkin alle nelikymppisenä. Meikkauksen ei tarvitse viedä paljoa aikaa. Ja ihonhoito etenkin iltaisin on rentouttavaa. Jos ei muuta jaksa, niin muista ainakin aurinkorasva joka päivä. Kiität vanhempana.

Niin se vaan eri tavalla vaikuttaa kuolemanpelko eri ihmisiin.

Ei tietenkään ole mitään väärää kiinnittää huomionsa ulkonäköön tai nauttia siitä, että joku sitä ulkonäköä ihailee.

Homma on kuitenkin niin, että ihminen tosiaan alkaa näyttää luonteeltaan. Sen kyllä huomaa, kenelle ulkonäkö on prioriteetti. Itse nämä ihmiset varmaan ajattelevat, että asia on vain yksi piirre muiden joukossa, mutta näin ei ole.

Se, että keskittyy johonkin näin pinnalliseen, on pois toisaalta ja sulkee kokonaan myös ulkopuolelle aina jotain ja järjestää arvomaailman tästä kiintopisteestå käsin. Ulkonäöstään hyvin kiinnostuneet ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita myös toisten ulkonäöistä ja tulevat ympäröineeksi itsensä samankaltaisilla. Tämä yhä vahvistaa heissä ajatusta, että ulkonäkö on keskeinen asia ihmisessä. He itse määrittävät olevansa muille keskeisesti se ulkonäkönsä. Jos ulkonäön sitten menettää (ja elämässä lopulta menettää kaiken), sinua ympäröivät ne ihmiset ja se arvomaailma, jonka itse itsellesi aiemmin valitsit.

Tämän lisäksi ulkonäöstään huolta pitävä on riippuvainen tietystä tulotasosta. Tämä vaatii monenlaisia pakkoja ja uhrauksia, jotta voi pysytellä kauneusbisneksen kuuliaisena kuluttajana. Ei ole helpoin bisnes ja jokainen sijoitus on riski siinä mielessä, että hyvin helposti menee yli tai peruuttamattomasti vikaan. Yksi auto-onnettomuus, syöpä tai autoimmuunisairaus voi myös tehdä kaiken hetkessä tyhjäksi.

Tiedän mistä puhun. Siinä kymmenen ikävuoden jälkeen minulle alkoi valjeta, että minua pidetään hyvin kauniina naisena. En kiistä sitä, että se voi myös tuoda etuoikeuksia. Vuodet kuitenkin opettivat, että samalla kun sinällään silloin tällöin nautin kauniista vaatteista ja muustakin estetiikasta, pidän ulkoisen kauneuden tavoittelun mahdollisimman kaukana identiteetistäni, ihmissuhteideni ytimestä ja ajatuksista siitä, mitä on hyvinvointi.

Haluan voida hyvin ja tuntea oloni hyväksi, mutta päivä päivältä sanoudun yhä enemmän irti ulkoisista vaateista performoida tietynlaista ulkonäköä muiden taikka edes itseni mieliksi. En suostu siihen vaikkakin muiden rakentamaan, mutta itse ylläpitämääni vankilaan enää koskaan.

Pauliina taidemyyjä.on kaunis vanha nainen suomalaisista 

Samoin Brooke kaunareista

Eva Longoria

Angeli Jolie

Jne

Vierailija kirjoitti:

Niin se vaan eri tavalla vaikuttaa kuolemanpelko eri ihmisiin.

Ei tietenkään ole mitään väärää kiinnittää huomionsa ulkonäköön tai nauttia siitä, että joku sitä ulkonäköä ihailee.

Homma on kuitenkin niin, että ihminen tosiaan alkaa näyttää luonteeltaan. Sen kyllä huomaa, kenelle ulkonäkö on prioriteetti. Itse nämä ihmiset varmaan ajattelevat, että asia on vain yksi piirre muiden joukossa, mutta näin ei ole.

Se, että keskittyy johonkin näin pinnalliseen, on pois toisaalta ja sulkee kokonaan myös ulkopuolelle aina jotain ja järjestää arvomaailman tästä kiintopisteestå käsin. Ulkonäöstään hyvin kiinnostuneet ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita myös toisten ulkonäöistä ja tulevat ympäröineeksi itsensä samankaltaisilla. Tämä yhä vahvistaa heissä ajatusta, että ulkonäkö on keskeinen asia ihmisessä. He itse määrittävät olevansa muille keskeisesti se ulkonäkönsä. Jos ulkonäön sitten menettää (j

Onko tuossa sitten eroa siihen, että keskittyy vaikka politiikkaan, puutarhan hoitoon tai matkusteluun? Aina se on jostain muusta pois, mihin tahansa keskittyy.

Onnettomien ihmisten ketju.

En ymmärrä, miksi en panostaisi ulkonäkööni itse tienaamillani rahoilla, kun se tuottaa iloa minulle ja muillekin ympärilläni, koska olen tyytyväinen ja onnellinen,

Köyhää on elämä jos ei muuta tavoitetta ole.

Tämä on vasta 50 v.

https://7news.com.au/news/convicted-neo-na zi-now-in-womens-prison-after-gender-change-under-new-german-self-id-law-c-19745785 

(poista n-sanan välilyönti)