Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Isä ei suostu ymmärtämään autistilastaan

Vierailija
18.08.2025 |

Mitähän tässä pitäisi tehdä? Meidän lapsella on diagnosoitu autismikirjon häiriö (melko lievä sellainen). Lapsen isä ei kuitenkaan suostu ymmärtämään lasta ollenkaan. Ei lapsen erityispiirteitä, ei niitä tukitoimia mitä lapsi tarvitsee eikä varsinkaan sitä, että autismiin liittyvää käyttäytymistä ei ole mahdollista kasvattaa kovalla kurilla pois. Siksipä isä ja lapsi on jatkuvasti vihatilassa toisiaan kohtaan. Lapsi ei kestä isäänsä eikä isä näytä kestävän lastaan. Olen yrittänyt kaikkeni, puhua ja selittää miehelle asioita, lainata kirjastosta kotiin nepsyoppaita luettavaksi, laittanut linkkejä hyville nettisaiteille aiheesta. Mies ei suostu tulemaan mukaan terveydenhuollon käynteihin, tuli kerran ja hermostui kun hänelle siellä selitettiin miten hänen pitäisi tukea lasta ja miten toimia eri tilanteissa (joissa perinteiset kasvatuskeinot ei autistille todellakaan toimi). Ei kuulemma tule enää kuuntelemaan mitään pas kanjauhamista. Millekään sopeutumisvalmennuskurssille en häntä saa. 

Kommentit (389)

Vierailija
81/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä isä ymmärtää, mutta ei halua kasvattaa lastaan autisti-identiteettiin, mistä voi olla haittaa tulevaisuudessa.

Ai niinkuin ne vanhemmat, jotka yrittää pakottaa lasta heteroksi, vaikka tämä ei sitä ole?

Autismi on osa autistin identiteettiä vaikka kuinka yrittäisitte eheyttää pois. Se autismi vaikuttaa meidän jokaiseen aistihavaintoon ja sen prosessointiin, se on läsnä meissä joka sekunti jokaisessa tilanteessa, se on meidän aivoissa ja hermostossa, ei se ole jokin irrallinen osa meitä josta muun persoonan voisi jotenkin erottaa. 

Lääketiede ei pysty analysoimaan lapsen aivoja ja hermostoa. Diagnoosit perustuvat pelkkään käytöksen analysointiin.

Suurin osa lievistä nepsydiagnooseista on lähinnä muodikasta huuhaata joita ho

 

Kyllä, nämä nepsyt ja autismin kirjolla olevat ovat erilaisia kuin autenttiset autistit.

Vierailija
82/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä vaikea pulma.

Toisaalta autisti kasvaa tähän maailmaan. Mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään aikuisena tässä yhteiskunnassa? Suurin osa ihmisistä ei ota hänen erityistarpeitaan silloin huomioon.

Ei otakaan. Ja juuri SIKSI kasvuvuosina hänen OMIEN VANHEMPIEN pitää ottaa hänen erityistarpeet huomioon. Maailma on muutenkin jo liian kova hänelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totuus on se että sinä et pysty muuttamaan tai kontrolloimaan miehesi käytöstä. Miehesi täytyy tehdä se itse. Yrityksistäsi huolimatta miehesi ei selvästi halua ymmärtää tilannetta ja muuttaa käyttäytymistään joten voit hyvin lopettaa ponnistelusi. Sinun on aika hyväksyä tosiasiat ja tehdä omat päätöksesi. Täällä moni suosittelee eroamista mutta se ei välttämättä ole oikea ratkaisu jos miehesi haluaisi jakaa huoltajuuden tasan. Silloin lapsella olisi puolet ajasta todella vaikeaa. Kukaan ulkopuolinen ei osaa sanoa mikä olisi teille paras ratkaisu, se sinun pitää päättää itse. 

Vierailija
84/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä isä ymmärtää, mutta ei halua kasvattaa lastaan autisti-identiteettiin, mistä voi olla haittaa tulevaisuudessa.

Ai niinkuin ne vanhemmat, jotka yrittää pakottaa lasta heteroksi, vaikka tämä ei sitä ole?

Autismi on osa autistin identiteettiä vaikka kuinka yrittäisitte eheyttää pois. Se autismi vaikuttaa meidän jokaiseen aistihavaintoon ja sen prosessointiin, se on läsnä meissä joka sekunti jokaisessa tilanteessa, se on meidän aivoissa ja hermostossa, ei se ole jokin irrallinen osa meitä josta muun persoonan voisi jotenkin erottaa. 

Lääketiede ei pysty analysoimaan lapsen aivoja ja hermostoa. Diagnoosit perustuvat pelkkään käytöksen analysointiin.

Suurin osa lievistä nepsydia

 

Mikä ihme tämä autenttinen autismi on? Ei sellaista diagnoosia olekaan. 

Vierailija
85/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä isä ymmärtää, mutta ei halua kasvattaa lastaan autisti-identiteettiin, mistä voi olla haittaa tulevaisuudessa.

Ai niinkuin ne vanhemmat, jotka yrittää pakottaa lasta heteroksi, vaikka tämä ei sitä ole?

Autismi on osa autistin identiteettiä vaikka kuinka yrittäisitte eheyttää pois. Se autismi vaikuttaa meidän jokaiseen aistihavaintoon ja sen prosessointiin, se on läsnä meissä joka sekunti jokaisessa tilanteessa, se on meidän aivoissa ja hermostossa, ei se ole jokin irrallinen osa meitä josta muun persoonan voisi jotenkin erottaa. 

Lääketiede ei pysty analysoimaan lapsen aivoja ja hermostoa. Diagnoosit perustuvat pelkkään käytöksen analysointiin.

Suurin osa lievistä nepsydiagnooseista on lähinnä muodikasta huuhaata joita hommataan lapsille koska niin vain kuuluu tehdä. Näitä diagnooseja myös puretaan paljon jälkikäteen, eli yhtäkkiä lapsen "aivot ja hermosto muuttuvatkin toisenlaisiksi" minkä ei pitänyt olla mahdollista.

Kyllä mä autistina tiedän, että diagnosointi perustuu siihen, millaisia piirteitä ulkopuolinen neurotyypillinen tarkkailija voi meistä helposti havainnoida. Nehän on usein ihan höpsöjä juttuja, jotka ei autistin sisäisestä kokemusmaailmasta kerro juuri mitään. Oikeasti se autismi on siellä meidän kokemusmaailmassa, koska sen ydin on meidän poikkeava tapa vastaanottaa ja käsitellä aisti-informaatiota. Mutta kun ettehän te tosiaan sitä ulospäin näe, niin se diagnosointi perustuu kömpelösti sille, mitä ehkä pystytte ulospäin näkemään. 

Muussa oletkin sitten ihan väärässä, on vaan trendikästä neurotyypillisten parissa tällä hetkellä olla tuota mieltä. 

Autisminkirjo ei ole mikään ADHD, joka voidaan helpommin diagnosoida väärin, koska samankaltaisia oireita voi aiheuttaa myös liika älylaitteiden käyttö jne. Autisminkirjon kohdalla ei ole näin, siinä suurimpana ongelmana diagnoosien suhteen on yhä naisten ja tyttöjen alidiagnosointi, ei mitkään turhat tai väärät diagnoosit, joita sitten purettaisiin. 

 

Vierailija
86/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Totuus on se että sinä et pysty muuttamaan tai kontrolloimaan miehesi käytöstä. Miehesi täytyy tehdä se itse. Yrityksistäsi huolimatta miehesi ei selvästi halua ymmärtää tilannetta ja muuttaa käyttäytymistään joten voit hyvin lopettaa ponnistelusi. Sinun on aika hyväksyä tosiasiat ja tehdä omat päätöksesi. Täällä moni suosittelee eroamista mutta se ei välttämättä ole oikea ratkaisu jos miehesi haluaisi jakaa huoltajuuden tasan. Silloin lapsella olisi puolet ajasta todella vaikeaa. Kukaan ulkopuolinen ei osaa sanoa mikä olisi teille paras ratkaisu, se sinun pitää päättää itse. 

Eli sinun viesti aapeelle tiivistettynä on, että aapeen tilanne on äärimmäisen vaikea, aapee ei voi itse vaikuttaa tilanteeseen miehen osalta mitenkään, mutta kukaan ulkopuolinen ei voi auttaa eikä neuvoa myöskään, joten aapee päätä itse mitä teet, olet yksin ja oman onnesi nojassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä isä ymmärtää, mutta ei halua kasvattaa lastaan autisti-identiteettiin, mistä voi olla haittaa tulevaisuudessa.

Ai niinkuin ne vanhemmat, jotka yrittää pakottaa lasta heteroksi, vaikka tämä ei sitä ole?

Autismi on osa autistin identiteettiä vaikka kuinka yrittäisitte eheyttää pois. Se autismi vaikuttaa meidän jokaiseen aistihavaintoon ja sen prosessointiin, se on läsnä meissä joka sekunti jokaisessa tilanteessa, se on meidän aivoissa ja hermostossa, ei se ole jokin irrallinen osa meitä josta muun persoonan voisi jotenkin erottaa. 

Lääketiede ei pysty analysoimaan lapsen aivoja ja hermostoa. Diagnoosit perustuvat pelkkään käytöksen an

 

He ovat autisteja, pelkkiä autisteja. Nykyisin edelleenkin heitä on varmasti paljon vähemmän, ehkä jopa vähemmän kuin vuosikymmeniä takaperin.

Vierailija
88/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä isä ymmärtää, mutta ei halua kasvattaa lastaan autisti-identiteettiin, mistä voi olla haittaa tulevaisuudessa.

Ai niinkuin ne vanhemmat, jotka yrittää pakottaa lasta heteroksi, vaikka tämä ei sitä ole?

Autismi on osa autistin identiteettiä vaikka kuinka yrittäisitte eheyttää pois. Se autismi vaikuttaa meidän jokaiseen aistihavaintoon ja sen prosessointiin, se on läsnä meissä joka sekunti jokaisessa tilanteessa, se on meidän aivoissa ja hermostossa, ei se ole jokin irrallinen osa meitä josta muun persoonan voisi jotenkin erottaa. 

Lääketiede ei pysty analysoimaan lapsen aivoja ja hermostoa. Diagnoosit perustuvat pelkkään käytöksen analysointiin.

Suurin osa lievistä nepsydia

Kyllä, nämä nepsyt ja autismin kirjolla olevat ovat erilaisia kuin autenttiset autistit.

Ei ole olemassa sellaista luokittelua, kuin autenttiset autistit. On vain se, mitä ennen kutsuttiin autismiksi ennen kuin myös muita asioita kutsuttiin autismiksi. Kai toi termi nykyään ois korkea tuen tarpeen autistit. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksinkertainen neuvo lapsesi parhaaksi. Jätä tuo ällistyttävän tyhmä mies

Vierailija
90/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä isä ymmärtää, mutta ei halua kasvattaa lastaan autisti-identiteettiin, mistä voi olla haittaa tulevaisuudessa.

Ai niinkuin ne vanhemmat, jotka yrittää pakottaa lasta heteroksi, vaikka tämä ei sitä ole?

Autismi on osa autistin identiteettiä vaikka kuinka yrittäisitte eheyttää pois. Se autismi vaikuttaa meidän jokaiseen aistihavaintoon ja sen prosessointiin, se on läsnä meissä joka sekunti jokaisessa tilanteessa, se on meidän aivoissa ja hermostossa, ei se ole jokin irrallinen osa meitä josta muun persoonan voisi jotenkin erottaa. 

Lääketiede ei pysty analysoimaan lapsen aivoja ja hermostoa. Diagnoosit perustuvat pelkkään käytöksen an

 

En väittänyt että on diagnoosi autenttinen autismi vaan yritin havainnollistaa eroa näihin muihin diagnooseihin. On se nyt jotenkin vaikea ymmärtää että jos kaikki niputetaan yhteen autismi-luokkaan niin elämä käy hankalaksi ja asiatkin vääristyvät. Käytöstapoja hieman, kiitos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi lasta pitäisi jotenkin erityisesti ymmärtää jos hänen kanssaan pärjää muutenkin? Monesti kun näitä tapauksia on tullut vastaan, niin vaikuttaa siltä, että diagnoosi on hankittu lähinnä äitiä varten eikä lapsella tai isällä olisi mitään tarvetta sille diagnoosille. Lapsen elämää diagnoosi lähinnä vain haittaa ja diagnoosi on este esimerkiksi moniin ammatteihin pääsylle.

Äitien tulisi hyväksyä se, että suurin osa isistä on konservatiivisempia kasvattajia kuin he. Se, että isä ei käytä tunnemittaria vaan sen sijaan käskee ja rankaisee lasta ei tarkoita sitä, että isä olisi huono kasvattaja. Hänellä on vain erilainen lähtökohta kasvatustyössään kuin mitä äidillä on.

Vierailija
92/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

On siinä olemassa kuitenkin joku hyvä syy miksi on haluttu luopua esim. asperger-diagnoosista ja niputtaa kaikki entiset aspergerit ja syvästi autistit jne autisteiksi. Ei diagnoosijärjestelmiä huvikseen muuteta noin radikaalisti. Luulen, että useimmat tavalliset kansalaiset ovat olleet yllättyneitä tästä muutoksesta diagnooseissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän tyttömme on minun mielestäni erityisherkkä. Menee helposti lukkoon, ja hyvin helposti ensireaktiona torjuu uudet asiat ja ihmiset. Stressaantuu helposti, ja sitten kun on stressaantunut, on lukossa, vihainen ja kiljuu. Pärjää hyvin kavereiden kanssa ja koulussa, ongelma ei ole syvä, vaan enemmänkin piirre.

Olen huomannut, että sekä miehelleni että omalle isälleni asia on jotenkin vaikea hyväksyä. Hirveän helposti ärtyvät lapsen hankalaan toimintaan, vaikka siitä on puhuttu useamman kerran. Kannattaisi vain antaa tilanteiden olla, tai pehmentää tilannetta. Heti kun lapsi rauhoittuu, asiat sujuvat. Mutta jostain syystä kummallakin on tapana ärtyä - miksi se toimii noin tyhmästi? Isänä suhtautuu ärtyneesti, ja asian vaistoava lapsi on alkanut suhtautua häneen torjuvasti, joka ärsyttää isääni enemmän jne. Mieheni taas yrittää saada lapsen ns. järkipuheella tai komentamalla lopettamaan turhan kiukuttelun, vaikka rauhoittelu toimisi niin paljon paremmin. Komentamalla tilanne vain pahenee.  Mutta hirveän helposti sortuu siihen, vaikka onneksi aika usein muistaa nykyään jo ettei se auta.

Kyseessä on tosi kiltti lapsi, joten riski siihen, että kasvatetaan nuorisorikollinen sillä että hänen kohdallaan harjoitetaan pientä joustoa tunnemyrskyn ollessa päällä, näyttää aika pieneltä. Naiset ja tytöt (lapsen mummot, oma opettaja, luokkakaverit jne) tuntuvat ymmärtävän lasta paljon paremmin, minun ei tarvitse selittää kuviota heille. Mutta uskon kyllä täysin, että joskus on toisinpäin!

Vierailija
94/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, ihan autistien parissakin useamman vuoden töitä tehneenä mä niin inhoan näitä nepsytätien neuvoja. Voi jessus. Ai ovat muka käytökseltään kuten muutkin ihmiset nämä autistit? Uskomatonta pskaa. Tulkaa kokeilemaan työskennellä heidän parissaan. 

Noh. Osa autismidiagnoosin saavista on aika tavallisia ihmisiä, joiden autistinen oireilu tulee näkyviin lähinnä vain tilanteissa, jotka on heille hyvin kuormittavia. Sitten taas osa autisteista on sellaisia, että erkkikin älyää että he on autisteja kymmenessä minuutissa. 

Ne kuormittavat tilanteet pystyy vanhempi myös tekemään itse.. .. ..

Niin, kyllä vanhempi pystyy sekä aiheuttamaan ja tekemään autistikirjon l

Ympäristöstään ei saa myöskään tehdä liian joustavaa, vaikka lapsella on autismi häneltä pitää vaatia asioita esimerkiksi lapsi ei saa lyödä vaikka kuinka olisi rasittanut, koulussa pitää käydä, vaikka se vaikuttaisi siihen että kotona rasitus purkautuu...

Hirveätä puppua. Toisia ei tietenkään saa lyödä, tämä pitää aina pyrkiä estämään. Parhaiten sitä estetään kun huolehditaan siitä, ettei lapsi ylikuormitus. 

Koulunkäynti ei ole autistisen burn outin arvoista, joten jos koulu rasittaa liikaa, niin ehdottomasti parempi lyhentää tai vähentää koulupäiviä, kuin odottaa sitä täyttä romahdusta, jonka jälkeen lapsi ei ehkä pääse sinne kouluun kuukausiin tai vuosiin enää ollenkaan, ei ehkä myöskään talosta tai huoneestaan ulos. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi lasta pitäisi jotenkin erityisesti ymmärtää jos hänen kanssaan pärjää muutenkin? Monesti kun näitä tapauksia on tullut vastaan, niin vaikuttaa siltä, että diagnoosi on hankittu lähinnä äitiä varten eikä lapsella tai isällä olisi mitään tarvetta sille diagnoosille. Lapsen elämää diagnoosi lähinnä vain haittaa ja diagnoosi on este esimerkiksi moniin ammatteihin pääsylle.

Äitien tulisi hyväksyä se, että suurin osa isistä on konservatiivisempia kasvattajia kuin he. Se, että isä ei käytä tunnemittaria vaan sen sijaan käskee ja rankaisee lasta ei tarkoita sitä, että isä olisi huono kasvattaja. Hänellä on vain erilainen lähtökohta kasvatustyössään kuin mitä äidillä on.

ADHD-diagnoosin voi hankkimalla hankkia, samoin kuin vaikka masennus-diagnoosin. Mutta autismitutkimukset ainakin alaikäisillä on niin raskaat ja perusteelliset ja monen ammatitlaisen yhdessä tekemät, että autismi-diagnoosia ei kyllä saa vain hankkimalla tai vain koska äiti haluaisi. Enemmän on niin, että autismi on alidiagnosoitua, tutkimuksiin on vaikea päästä ja usein tutkimuksissa todetaan, että joo, piirteitä autismista on, mutta ei niin paljon, että diagnoosi voitaisiin asettaa. Ja jos lapsi on autismin kirjolla niin hän ikävä kyllä oikeasti tarvitsee sen diagnoosin. Ihan siksi, että suurin osa lapsen tarvitsemista tukitoimista (esim. koulussa tai vaikka toimintaterapia) edellyttää sitä diagnoosia. 

Olet ihan törppö jos kuvittelet, että kyse on jostain tunnemittarien käytöstä ja siitä että pitääkö isän käyttää tunnemittaria.

Vierailija
96/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen neuvo lapsesi parhaaksi. Jätä tuo ällistyttävän tyhmä mies

Sillä perusteella siis, ettei hänestä ole vanhemmaksi erityistarpeen lapselle. Se pilaa jo valmiiksi herkästi negatiivisesti itsensä kokevan lapsen. Eli tuhoaa viimeisetkin terveen itsetunnon/itseluottamuksen rippeet, jotka erilaisuuden kokemuksesta ovat jo valmiiksi heikentyneet. Miehestäsi ei ole apua lapsesi kasvuun ja tulevaisuuteen sekä elämisen arvoisen elämään ohjaamiseen/kannustamiseen

Vierailija
97/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isä vaihtoon. Vaikuttaa miesvauvalta.

Vierailija
98/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä vaikea pulma.

Toisaalta autisti kasvaa tähän maailmaan. Mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään aikuisena tässä yhteiskunnassa? Suurin osa ihmisistä ei ota hänen erityistarpeitaan silloin huomioon.

Paras tapa on ottaa lapsuudessa hänen erityistarpeensa huomioon mahdollisimman paljon. Jos näin ei tehdä, vaan vaaditaan ja siedätetään, niin lopputulos on päinvastainen kuin mihin pyritään - tällöin lapsen hermosto on jatkuvassa hälytystilassa, mikä on haitallista ja aiheuttaa sen, ettei aikuisenakaan sitten meinaa pystyä mihinkään.

Se, että lapsuudessa joustetaan ja ymmärretään, mahdollistaa hermoston kehittymisen niin, että aikuisena pystyy paremmin kestämään sitä, että maailma ei ymmärrä ja ota huomioon. 

Vierailija
99/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On siinä olemassa kuitenkin joku hyvä syy miksi on haluttu luopua esim. asperger-diagnoosista ja niputtaa kaikki entiset aspergerit ja syvästi autistit jne autisteiksi. Ei diagnoosijärjestelmiä huvikseen muuteta noin radikaalisti. Luulen, että useimmat tavalliset kansalaiset ovat olleet yllättyneitä tästä muutoksesta diagnooseissa.

Muutoksia tehdään aina tarpeen mukaan ja ihmiset ovat muuttuneet joka olennaisesti vaikuttaa kokonaisuudessa hyvin paljon. En itsekään ole lääkäri, hoitaja tai muu alan ammattilainen joten kaikki muutokset eivät kantaudu heti minunkaan korviini.

Vierailija
100/389 |
19.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, ihan autistien parissakin useamman vuoden töitä tehneenä mä niin inhoan näitä nepsytätien neuvoja. Voi jessus. Ai ovat muka käytökseltään kuten muutkin ihmiset nämä autistit? Uskomatonta pskaa. Tulkaa kokeilemaan työskennellä heidän parissaan. 

Noh. Osa autismidiagnoosin saavista on aika tavallisia ihmisiä, joiden autistinen oireilu tulee näkyviin lähinnä vain tilanteissa, jotka on heille hyvin kuormittavia. Sitten taas osa autisteista on sellaisia, että erkkikin älyää että he on autisteja kymmenessä minuutissa. 

Ne kuormittavat tilanteet pystyy vanhempi myös tekemään itse.. .. ..

Niin, kyllä vanhempi pys

Koulunkäynti ei ole autistisen burn outin arvoista, joten jos koulu rasittaa liikaa, niin ehdottomasti parempi lyhentää tai vähentää koulupäiviä, kuin odottaa sitä täyttä romahdusta, jonka jälkeen lapsi ei ehkä pääse sinne kouluun kuukausiin tai vuosiin enää ollenkaan, ei ehkä myöskään talosta tai huoneestaan ulos. 

Kumma kun tällaisia ongelmia ei ollut entisaikaan. Mutta nyt yhtäkkiä iso osa oppilaista on tarvitsevinaan lyhennettyä päivää koska muuten he eivät suostu kouluun ollenkaan vaan jäävät vain kotiin pelaamaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi seitsemän