Lue keskustelun säännöt.
Koulutus määrittää yhteiskuntaluokan nykypäivän Suomessa
16.08.2025 |
Ennen köyhälistökin saattoi olla sivistynyttä. Kirjastoista lainattiin klassikoita, joita luettiin duunarikodeissakin. Koulutus jäi kuitenkin lyhyeksi, kun köyhällä ei ollut varaa oppikouluun eikä varsinkaan lukioon. Viimeistään nyt, kun toisesta asteesta on tullut maksuton, on ilmiselvää, että rahalla ei enää ole vaikutusta. Köyhän perheen fiksu lapsi voi päästä eliittilukioon ja kouluttautua tohtoriksi asti. Nyt akateemisen koulutuksen ulkopuolelle jäävät vain ne, joilla ei kognitiivinen pääoma riitä. Matala äo yhteydessä impulsiivisuuteen ennustaa varsin hyvin ammattikouluun joutumista varallisuudesta riippumatta.
Kommentit (68)
Onko tämä omaa analyysiasi vai tutkittua tietoa?
Unohdit kuitenkin kotiolot, fiksu lapsi ei pääse käyttämään potentiaaliaan, jos joutuu elämään puutteessa, pelossa ja näköalattomuudesta. Oppiminen ei onnistu.
Muuten olen samaa mieltä, että sellaisia sivistyneitä työläisiä on enää harvassa kantasuomalaisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä määritä vaan työpaikka, eli miten sen koulutuksensa on hyödyntänyt. Pätkötöitä tekevä käsienheiluttelumaisteri ei ole mitään yhteiskunnan kermaa.
Miksi sitten pitkäaikaistyötön tohtori (joita on 1400+)
Elää hikisessä yksiössä muutamalla satasella kuussa, ja ahtaaja saa 5500 kuussa ja elää 250 neliön omakotitalossa?
Hah! Suomessa on koulutettuja persaukisia sadoin tuhansin. Niitä elämässään epäonnistuneita lähiörassuja ei millään voi pitää edes keskiluokkaan kuuluvina.
Koulutus JA varallisuus määrittävät yhteiskuntaluokan.
Raha määrittää nykyään yhteiskuntaluokan.
-Pääomatuloilla elävät (Herlinit, Ahlströmit jne) jotka saavat vuodessa osinkoina enemmän kuin sinä 300 vuoden työnteolla
-Töissäkäyvät joilla on satoja tuhansia tai ehkä 1-2m€ (ylempi keskiluokka)
-Töissäkäyvät joilla pelkkää maksamatonta lainaa ja joiden omaisuus korkeintaan pari-kolmesataa tonnia (keskiluokka)
-Töissäkäyvät duunarit joiden palkka liian matala lainan saantiin tai koti todella syrjässä oleva pieni perintötönö (alempi keskiluokka)
-Työttömät joilla ei rahaa, palkkaa tai omaisuutta, ja mahdollisesti ulosottovelkaa (alaluokka)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä määritä vaan työpaikka, eli miten sen koulutuksensa on hyödyntänyt. Pätkötöitä tekevä käsienheiluttelumaisteri ei ole mitään yhteiskunnan kermaa.
Entäs työtön valtiotieteiden maisteri? Tai työtön neurologian erikoislääkäri? Jos oletetaan, että töitä ei vaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitkäaikaistyötön tohtori (joita on 1400+)
Elää hikisessä yksiössä muutamalla satasella kuussa, ja ahtaaja saa 5500 kuussa ja elää 250 neliön omakotitalossa?
Kuitenkin pitkäaikaistyöttömän tohtorin tapaa oopperasta tai teatterista todennäköisemmin kuin ahtaajan. Tohtorin ajatuksia pääsee todennäköisemmin lukemaan hesarin lukijoiden mielipidekirjoituksissa. Tohtorilla on todennäköisemmin kirjahylly, ahtaaja ei todennäköisesti lue yhtään kirjaa viikossa. Tohtorin ystäväpiirissä on todennäköisemmin lääkäreitä, juristeja, opettajia, proviisoreita ja diplomi-insinöörejä. Ahtaajan ystäväpiirissä ei todennäköisesti ole yhtään akateemista. Tohtori elää terveellisesti ja on todennäköisemmin kuusikymppisenäkin vielä hyvässä kunnossa. Ahtaaja tupakoi, juo humalahakuisesti ja syö epäterveellisesti ja päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle ennen eläkeikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaisuus sen yhä määrittää, oli koulutusta tai ei.
Aha,
Minulla on yliopistotutkinto. Samoin molemmilla vanhemmillani ja kolmella isovanhemmallani. Yhdessä sukuhaarassa olen kuudennen sukupolven akateeminen.
Olen pitkäaikaistyötön, ja elän pääosin puolisoni palkalla. En oikeastaan tiedä, mihin yhteiskuntaluokkaan kuulun. Tai ehkä en mihinkään. Niin kuin en muutenkaan koe kuuluvani mihinkään ihmisryhmään, paitsi omaan perheeseeni. En aina siihenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei määritä. Koulutus määrittää vain koulutuksen. Ylempien luokkien kasvatit hyötyvät koulutuksestaan huomattavasti enemmän kuin alempien luokkien kasvatit. Meidän työttömät tohtorit tai tarjoilevat maisterit eivät tule ylempien luokkien perheistä.
Mutta jotta määrittely "oikealle luokalle" kuulumisesta tai kuulumattomuudesta ei olisi liian helppoa, niin arvostuksella ei ole suoraviivaista kytköstä esimerkiksi siihen millainen palkka ja ansio -taso koulutetulla on tai on olematta. Koulutusen arvostu on siis muutakin kuin -ykinkertaistaen- rahan ja varallsiuuden arvostamista. Ts. Moni huomattavasti vähemmän koulutettu saa palkkaa ja omaa huomattavasti suuremman varallisuuden kuin moni erinomaisen hyvin kouluttautunut. Ei ole mikään uusi asia, että tässä mielessä Suomessa koulutus on monelta osin laajasti inflatoitu.
Toki edelleen on aloja joille kouluttautumalla ja laajasti opiskelemalla voi saada mahdollsiuuden tehtäviin, jotka mahdollistavat verraten hyvän palkan. - Esimerkiksi jos opiskelet verisuonikirurgiksi niin varmastikin palkkasi tulee olemaan suurempi kuin leikkaussalin hoitajana toimivan sairaanhoitajan. Mutta jos opiskelet filosofian tohtoriski pääaineenasi teoreettine fysiikka tai pohjoimainen kirjallsiuus, niin saattaa olla, että osa ammattikoulusta valmistunut asentaja tai hoitaja saa sinua parempaa palkkaa. - Voitto on jo se, että paaset paikkaan, jossa voit hyväksikäyttää ja hyötyä laajosita opinnositasi.
Tähän on aika laiha lohtu kuulla puhdasta vit--- lua, että oma vika ja miksi opiskeli siellä yliopistolla (tai korkeakoulussa) jotain kösien heiluttelua kun jos oikeasti olsi oppinut jotain niin olisi nyt monimiljonääri tai ainakin perustanut Suomeen pörssiyhtiön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikat jaetaan kuitenkin sukulaisten kesken ja joskus kaverienkin. Koulutuksen perään ei hyväveli- ja siskokerhossa kysellä. Turha muitten mukulotten myöskään sinne tulla opinnoillaan pätemään.
Ja kohta niin iso osa väestä ei opi edes lukemaan, että päästäänkin historiasta tuttuun jaotteluun. Osa kansasta tippuu paarialuokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella ei ollut enää mahdollisuutta jatko-opiskella 90-luvun lamassa. Oli jo tappiin otetut opintolainat ulosotossa eikä töitä saanut mistään. Päälle kolmekymppisenä alkoi taas olla jonkin verran rahaa, mutta kuka sen ikäisenä enää jaksoi lähteä jatko-opiskelemaan. Sosiaalinen determinismi on sellainen purkkaselitys, mutta on siinä nykyään kyllä tiettyä perää.
Vierailija kirjoitti:
Monella ei ollut enää mahdollisuutta jatko-opiskella 90-luvun lamassa. Oli jo tappiin otetut opintolainat ulosotossa eikä töitä saanut mistään. Päälle kolmekymppisenä alkoi taas olla jonkin verran rahaa, mutta kuka sen ikäisenä enää jaksoi lähteä jatko-opiskelemaan. Sosiaalinen determinismi on sellainen purkkaselitys, mutta on siinä nykyään kyllä tiettyä perää.
Aloitan juuri yliopisto-opinnot 36-vuotiaana. Aloittavien fuksien joukossa on useita 30+ opiskelijoita.
Kannattaa mennä töihin niin pärjää aina hyvin.
Ei mitään luokkia ole enää olemassakaan. Suomi on pääosin helvetin tasapäisen maa. Vuosikymmenien vasemmistovallan on sen taannut. Harva ymmärtää esimerkiksi miten jyrkästi progressiivinen tuloverotus nousee - ne ymmärtävät, jotka ovat sen kokeneet.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään luokkia ole enää olemassakaan. Suomi on pääosin helvetin tasapäisen maa. Vuosikymmenien vasemmistovallan on sen taannut. Harva ymmärtää esimerkiksi miten jyrkästi progressiivinen tuloverotus nousee - ne ymmärtävät, jotka ovat sen kokeneet.
Itse asiassa nykyään yhteiskuntaluokat näkyvät voimakkaammin kuin aiemmin. Paradoksaalisesti tasa-arvon kasvu lisää polarisoitumista. Hyvä esimerkki on naisten opiskelu STEM-aloilla. Korkean tasa-arvon maissa naiset valitsevat harvemmin STEM-alan kuin maissa, joissa naisten asema on huonompi. Jos kaikille annetaan samat mahdollisuudet, hyvät erottuvat huonoista kaikkein voimakkaimmin. Jos mahdollisuudet ovat epätasa-arvoiset, huonojen joukossa on myös fiksuja ja kyvykkäitä, jotka saivat huonot kortit. Vastaavasti hyvien joukossa on oikeasti keskinkertaisia, jotka saivat superhyvät kortit.
Ap
Ei työttömällä tohtorilla ole varaa oopperaan 2025. Naurettava postaus.
Näinhän se on. Toki jos joku pitää minua sivistymättömänä on se hänen ongelmansa ei minun.