Lue keskustelun säännöt.
Koulutus määrittää yhteiskuntaluokan nykypäivän Suomessa
16.08.2025 |
Ennen köyhälistökin saattoi olla sivistynyttä. Kirjastoista lainattiin klassikoita, joita luettiin duunarikodeissakin. Koulutus jäi kuitenkin lyhyeksi, kun köyhällä ei ollut varaa oppikouluun eikä varsinkaan lukioon. Viimeistään nyt, kun toisesta asteesta on tullut maksuton, on ilmiselvää, että rahalla ei enää ole vaikutusta. Köyhän perheen fiksu lapsi voi päästä eliittilukioon ja kouluttautua tohtoriksi asti. Nyt akateemisen koulutuksen ulkopuolelle jäävät vain ne, joilla ei kognitiivinen pääoma riitä. Matala äo yhteydessä impulsiivisuuteen ennustaa varsin hyvin ammattikouluun joutumista varallisuudesta riippumatta.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitkäaikaistyötön tohtori (joita on 1400+)
Elää hikisessä yksiössä muutamalla satasella kuussa, ja ahtaaja saa 5500 kuussa ja elää 250 neliön omakotitalossa?
1400 yksittäistä tohtoria työttömänä, ja suurin osa ollut työttömänä yli vuoden. Kannattaako koko tohtorikoulutus Suomessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitkäaikaistyötön tohtori (joita on 1400+)
Elää hikisessä yksiössä muutamalla satasella kuussa, ja ahtaaja saa 5500 kuussa ja elää 250 neliön omakotitalossa?
1400 yksittäistä tohtoria työttömänä, ja suurin osa ollut työttömänä yli vuoden. Kannattaako koko tohtorikoulutus Suomessa?
Kannattaa. Amiksen käyneistä paljon suurempi osa on työttömiä. Mitä matalampi koulutustaso on niin sitä todennäköisemmin henkilö on työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunareita ovat kaikki, joiden täytyy töissä käydä.
Eliitin ei tarvitse:
Mutta kuitenkin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja terveysaseman lähihoitaja elävät aivan erilaista elämää, vaikka kulkevat samalla junalla töihin ja kotiin.
Yritätkö olla vitsikäs? Itse asiassa heillä molemmilla voi olla täsmälleen samanlainen asunto, samanlainen perhetausta, voivat käydä samassa harrastuksessa, eikä tuloissakaan kovin suurta eroa ole, jos lähihoitaja saa vuorolisiä. Ehkä ainoa todellinen ero on työajassa, eli lehtorin palkka maksetaan opetusvelvollisuutuntien perusteella, lähihoitajalle todellisten työtuntien mukaan.
Asunto voi olla kooltaan sama, mutta lehtorilta löytyy todennäköisemmin kirjahylly ja taide
Nyt et taida tajuta ja hahmottaa sitä, että Suomessa on keskimäärin todella matalat luokkaerot. Mutta se ei merkitse sitä, etteikä niitä olisi. Vaikka ei vielä aina ja aukottomasti kuvitteellisessa tilanteessa, jossa lähihoitaja ja lehtori asuvat naapureina merkittäviä eroja olisi.
Se, että luokkaeroja ovat pysyneet matalina on keskimäärin hyväasia, Mutta toisaalta saattaa myös muodostua itsepetokseksi. Mutta ei myöskään toimi osaltaan kovin kannsutavana ja rohkaisevana ympäristönä. Osa edelleen kokee arvokkaaksi ja tärkeäski opiskelun. Vaikka melkein yhtä moni tiedostaa, että opiskelu ei ole mikään lupaus tai takuu siitä, että sen johdosta saisi suoraviivaisesti esimerkiksi paremman palkan.
Kuitenkin elämme yhä monimukaisemmassa maailmassa, joka toisaalta myös vaatii ja odottaa, ainaki osan meistä opiskelevan ja hankkivan osaaamista ja taitoja laajemmin. Se on ollut avain, jolla Suomi on -kärjisteän- noussut ja edennyt jota tänään voidaan kutsua "tietoyhteiskunnaksi" tai "hyvinvointivaltioksi" on ollut riittävästi ihmsiä, jotka ovat olleet valmiita opiskelemaan ja opettelemaan asioita ja se on mahdollsitanut monta vuotta monelle etenemisen ja kyllä myös vähän paremman palkan.
Mutta miten käy jatkossa; kuinka moni jaksaa tai viitsii opiskella ohjatusti ja valvotusti, (erotuksena siitä, että omaehtoisesti opiskelisi jotain vaikka sitten selailemalla nettiä) jos se ei kuten viime vusoikymmeninä olemme nähneet mahdollsita parempaa palkkaa, ei edes merkittäväsyt parempaa työllsiyyttä ja vielä vähemmän työllisyyttäm jossa vosi käyttää osaamispääomaansa hyväksi ja jota arvostettasiin muuallakin kuin mahd. juhlapuheissa. - Eikä vi--taisi, että mitäs menit opiskelemaan jotain käsien heiluttelua tai muuta pas --kaa Samalla kun maan hallitus syytelee tilanteesta maahanmuuttoa ja kehitysapua ja kuinka kaikkein vähempiosaisilla menee ihan liian hyvin, joten täytynee leikata heiltä vielä lisää; ikäänkuin nämä toimet merkittävästi auttasiivat suurinta osaa suomalasisita voimaan paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitkäaikaistyötön tohtori (joita on 1400+)
Elää hikisessä yksiössä muutamalla satasella kuussa, ja ahtaaja saa 5500 kuussa ja elää 250 neliön omakotitalossa?
1400 yksittäistä tohtoria työttömänä, ja suurin osa ollut työttömänä yli vuoden. Kannattaako koko tohtorikoulutus Suomessa?
Kannattaa. Amiksen käyneistä paljon suurempi osa on työttömiä. Mitä matalampi koulutustaso on niin sitä todennäköisemmin henkilö on työtön.
Toki eri alojen välillä on eroja. Eivätkä kaikki työllistyneet korkeakoulutetutkaan ole koulutustaan vastaavassa työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutus on kokenut merkittävän inflaation ja 50% ikäluokasta korkeakoulutetaan. Asema työelämässä määrää paljon enemmän, ja muutamat eliittikoulutukset kuten lääkis ja oikis, ovat poikkeuksia.
Jos luet antropologiaa tai kieliä yliopistossa, se ei riitä mihinkään nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on kokenut merkittävän inflaation ja 50% ikäluokasta korkeakoulutetaan. Asema työelämässä määrää paljon enemmän, ja muutamat eliittikoulutukset kuten lääkis ja oikis, ovat poikkeuksia.
Jos luet antropologiaa tai kieliä yliopistossa, se ei riitä mihinkään nykypäivänä.
Maisteriksi valmistuu 15-20% ikäluokasta. Matematiikka ja fysiikka ovat eliittikoulutuksia, eivät lääketiede ja oikeustiede.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitkäaikaistyötön tohtori (joita on 1400+)
Elää hikisessä yksiössä muutamalla satasella kuussa, ja ahtaaja saa 5500 kuussa ja elää 250 neliön omakotitalossa?
1400 yksittäistä tohtoria työttömänä, ja suurin osa ollut työttömänä yli vuoden. Kannattaako koko tohtorikoulutus Suomessa?
Kannattaa. Amiksen käyneistä paljon suurempi osa on työttömiä. Mitä matalampi koulutustaso on niin sitä todennäköisemmin henkilö on työtön.
Mutt akoska amiksessa ei opeteta asioiden suhteuttamista toisiinsa, tämä ei valkene heille. Siis että 1400 työtöntä tohtoria on ihan mitätön viitisen prosenttia kaikistw tohtoreidtw, kun taas amiskoulutettujen työttömyys on yli 23%, ja pelkön peruskoulun suorittaneiden työttömyys yli 40%. Mutta koska se ei heille valkene, eivöt koskaan siitö myöskään kärsi (tai ainakaan tiedä kärsivänsä).
Ihan hölmö aloitus. Tunsin kerran erään teidän täälläkin palstalla valtavasti ihailemanne tohtorin. (Ei kylläkään suomalainen). Käydessään minun luonani ihmetteli valtavasti miten paljon kirjoja minulla on kirjahyllyssäni ja miten paljon luen. Hän oli niin keskittynyt siihen omaan aiheeseensa niin, että kaikki sivistys ja maailman tuntemus loisti poissaolollaan. Itse en ole akateeminen enkä edes korkeakoulutettu, mutta olen sivistysperheestä ja olen aina lukenut hyvin paljon, esim. jo lapsuudesta lähtien kaikki klassikot jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään luokkia ole enää olemassakaan. Suomi on pääosin helvetin tasapäisen maa. Vuosikymmenien vasemmistovallan on sen taannut. Harva ymmärtää esimerkiksi miten jyrkästi progressiivinen tuloverotus nousee - ne ymmärtävät, jotka ovat sen kokeneet.
Allekirjoitan tämän, mutta nykyisen hallituksen aikana ollaan menossa hyvää kyytiä uudelleen siihen luokkayhteiskuntaan, jossa oltiin 1960-luvulla. Koulussa menestyvät parhaiten ne, joiden perheillä on mahdollisuus tukea lapsiaan, ja he etenevät aikanaan parempaan koulutukseen, työhön ja sosiaaliseen asemaan. Ero aikaisempaan tulee siinä, että pätevä duunari tulee ansaitsemaan paremmin kuin akateeminen tai korkeakoulutettu, joka voi päätyä työttömäksi tohtoriksi.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla ei käyty tällaisia keskusteluja. Luokkakäsite sekä teoria oli jokaisella selvä.
Mikäli oikein muistan, teoria oli selvä, mutta varsinaiset luokat alkoivat hämärtyä. Maajussit joko menestyivät ( keskustalaisina ja oikeistolaisina), protestoivat vasemmistolaisina tai muuttivat leveämmän leivän perässä Ruotsiin. Ei enää ollut hienoissa asunnoissa asuvia johtajia vaan kunnanjohtaja saattoi asia kunnan kerrostalon työsuhdeasunnossa. Vain kunnanlääkärillä on 1950-luvun peruina melkein yhtä suuri asunto kuin sairaanhoitajilla yhteensä. Tehdastyöläisetkin asuivat omistusasunnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitkäaikaistyötön tohtori (joita on 1400+)
Elää hikisessä yksiössä muutamalla satasella kuussa, ja ahtaaja saa 5500 kuussa ja elää 250 neliön omakotitalossa?
1400 yksittäistä tohtoria työttömänä, ja suurin osa ollut työttömänä yli vuoden. Kannattaako koko tohtorikoulutus Suomessa?
Kannattaa. Amiksen käyneistä paljon suurempi osa on työttömiä. Mitä matalampi koulutustaso on niin sitä todennäköisemmin henkilö on työtön.
Amiksen käyneitä on yleisesti ottaen vielä paljon enemmän kuin tohtoreita. Moni tohtoritutkinto liittyy johonkin tiettyyn ammattiin, kuten erikoislääkärin työhön. Tavallinen lääkäri on lisensiaatti, mutta ei siitä kovin pitkä aika ole, kun lääkäreitä puhuteltiin yleisesti tohtoreiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunareita ovat kaikki, joiden täytyy töissä käydä.
Eliitin ei tarvitse:
Mutta kuitenkin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja terveysaseman lähihoitaja elävät aivan erilaista elämää, vaikka kulkevat samalla junalla töihin ja kotiin.
Yritätkö olla vitsikäs? Itse asiassa heillä molemmilla voi olla täsmälleen samanlainen asunto, samanlainen perhetausta, voivat käydä samassa harrastuksessa, eikä tuloissakaan kovin suurta eroa ole, jos lähihoitaja saa vuorolisiä. Ehkä ainoa todellinen ero on työajassa, eli lehtorin palkka maksetaan opetusvelvollisuutuntien perusteella, lähihoitajalle todellisten työtuntien mukaan.
Asunto voi olla kooltaan sama, mutta lehtorilta löytyy todennäköisemmin kirjahylly ja taide
Olenko minä nyt johonkin ylempään luokkaan kuuluva, kun minulla on useampi kirjahylly täynnä kirjoja ja seinillä on taidetta? Harrastan metsästystä, joka on jossakin eliitin harrastus. Koulutukseni ei ole tohtori eikä amis vaan siltä väliltä.
Entä kuuluisinko alempaan luokkaan, vaikka minulla olisi tohtoritutkinto, mutta ei kirjahyllyä eikä taidetta vaan työpöytä yliopistolla samassa huoneessa muun työntekijän kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunareita ovat kaikki, joiden täytyy töissä käydä.
Eliitin ei tarvitse:
Mutta kuitenkin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja terveysaseman lähihoitaja elävät aivan erilaista elämää, vaikka kulkevat samalla junalla töihin ja kotiin.
Yritätkö olla vitsikäs? Itse asiassa heillä molemmilla voi olla täsmälleen samanlainen asunto, samanlainen perhetausta, voivat käydä samassa harrastuksessa, eikä tuloissakaan kovin suurta eroa ole, jos lähihoitaja saa vuorolisiä. Ehkä ainoa todellinen ero on työajassa, eli lehtorin palkka maksetaan opetusvelvollisuutuntien perusteella, lähihoitajalle todellisten työtuntien mukaan.
Asunto voi olla kooltaan sama, mutta lehtorilta löytyy todennäköisemmin kirjahylly ja taide
Oliko tämä DI-hullun tekstiä? Täällä maakunnassa on opettajan puoliso useammin toinen opettaja, kunnan tai valtion virkamies, yrittäjä tai joku muu kuin DI. Itse asiassa lähihoitajan sähköasentajapuoliso voi ansaita paremmin kuin sosiaalityöntekijä.
En tiedä, miten sinä kuvittelet vanhempien ammatin vaikuttavan lasten harrastuksiin paitsi ehkä siten, että vanhemmat painostavat. Pianonsoitto ehkä edellyttää sitä, että kotona on piano. Sekin on nähty, että duunariperheeseen hankittiin flyygeli lapsen soittoharrastusta varten. Olisi se niin väärin, jos lahjakkaan palloilijan pitäisi opiskella viulunsoittoa vain siksi, että hänen äitinsä on terveydenhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitkäaikaistyötön tohtori (joita on 1400+)
Elää hikisessä yksiössä muutamalla satasella kuussa, ja ahtaaja saa 5500 kuussa ja elää 250 neliön omakotitalossa?
1400 yksittäistä tohtoria työttömänä, ja suurin osa ollut työttömänä yli vuoden. Kannattaako koko tohtorikoulutus Suomessa?
Kannattaa. Amiksen käyneistä paljon suurempi osa on työttömiä. Mitä matalampi koulutustaso on niin sitä todennäköisemmin henkilö on työtön.
Tässä talossa nähtiin päivä, kun aamulla lähti töihin 5 amislaista. Neljä koulutustaan vastaavaan ammattityöhön ja yksi kesätyöhön, mutta maisteri jäi työttömänä kotiin. Oli pikkuisen vaikea perustella nousevalle nuorisolle, että kyllä koulutus kannattaa. Yksi heistä oli kaksoistutkinnon suorittanut, joka aikoi pitää välivuoden ennen kuin lähtee jatkamaan opiskelua. Niitä 'välivuosia' eli työntekoa ammattilaisena on tähän mennessä kertynyt kymmenen, kun ammattikorkeakouluopinnot lopetti opetukseen turhautuneena alkuunsa.
En ole tohtori enkä maisteri, ihan vain tavallinen työssäkäyvä nainen. Puolisoni korkean koulutuksen kautta olen solahtanut piireihin, jossa on jopa joku tohtorishenkilö. Kyllä he tuntuvat olevan ihan tavallisia ihmisiä. Eivät ainakaan minun kuulteni käy vastaavanlaisia luokkakeskusteluja, mitä täällä saa usein lukea. Jatkuva ammatti-ihmisten väheksyntä ei lakkaa ihmetyttämästä. Seuraavan kerran kun teille tulee joku putkirikko tai vastaava, kutsukaa maisteri apuun. Katsotaan miten käy.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hölmö aloitus. Tunsin kerran erään teidän täälläkin palstalla valtavasti ihailemanne tohtorin. (Ei kylläkään suomalainen). Käydessään minun luonani ihmetteli valtavasti miten paljon kirjoja minulla on kirjahyllyssäni ja miten paljon luen. Hän oli niin keskittynyt siihen omaan aiheeseensa niin, että kaikki sivistys ja maailman tuntemus loisti poissaolollaan. Itse en ole akateeminen enkä edes korkeakoulutettu, mutta olen sivistysperheestä ja olen aina lukenut hyvin paljon, esim. jo lapsuudesta lähtien kaikki klassikot jne.
Mitä teet työksesi? Puhutteko paljon kirjallisuudesta kahvitauoilla?
Vierailija kirjoitti:
En ole tohtori enkä maisteri, ihan vain tavallinen työssäkäyvä nainen. Puolisoni korkean koulutuksen kautta olen solahtanut piireihin, jossa on jopa joku tohtorishenkilö. Kyllä he tuntuvat olevan ihan tavallisia ihmisiä. Eivät ainakaan minun kuulteni käy vastaavanlaisia luokkakeskusteluja, mitä täällä saa usein lukea. Jatkuva ammatti-ihmisten väheksyntä ei lakkaa ihmetyttämästä. Seuraavan kerran kun teille tulee joku putkirikko tai vastaava, kutsukaa maisteri apuun. Katsotaan miten käy.
Yhteiskuntaluokista on haastavaa keskustella oikeassa elämässä ketään loukkaamatta. Siksi anonyymeillä nettifoorumeilla aiheet ovat niin suosittuja, koska niistä ei oikein muualla voi käydä keskustelua kuin tietyistä näkökulmista.
Vierailija kirjoitti:
Raha määrittää nykyään yhteiskuntaluokan.
-Pääomatuloilla elävät (Herlinit, Ahlströmit jne) jotka saavat vuodessa osinkoina enemmän kuin sinä 300 vuoden työnteolla
-Töissäkäyvät joilla on satoja tuhansia tai ehkä 1-2m€ (ylempi keskiluokka)
-Töissäkäyvät joilla pelkkää maksamatonta lainaa ja joiden omaisuus korkeintaan pari-kolmesataa tonnia (keskiluokka)
-Töissäkäyvät duunarit joiden palkka liian matala lainan saantiin tai koti todella syrjässä oleva pieni perintötönö (alempi keskiluokka)
-Työttömät joilla ei rahaa, palkkaa tai omaisuutta, ja mahdollisesti ulosottovelkaa (alaluokka)
Ymmärräthän että niitä herlinejä on jotain 2 ja väestöä noin 6 miljoonaa. Tuskin syövät sinun murojasi.
Tuo on juuri Suomen ongelma, on liian vähän rikkaita, kun ne vähätkin ajtetaan rahoineen ja sijoituksineen 99 prosentin verotuksella muualle.
Kognitiivinen mikä? jotain sivistys sanoja joita käyttää lukio/yliopistopellet. Onneks tuli aikanaan mentyä ammattikouluun ja ylä ja ala-aste käytyä tarkkiksella, ei kokeita, ei turhia läksyjä, ei turhaa lässytystä, katottiin kauhuleffoja koulussa ja kuunneltiin musaa ja istuttiin sohvilla.