Lue keskustelun säännöt.
Kuolleen ystäväni toive
15.08.2025 |
Edesmennyt ystäväni oli jättänyt minulle kirjeen luettavaksi hänen poismenonsa jälkeen. Siinä esitetään erilaisia toiveita, joita tietysti päätin kunnioittaa. Muut toiveet ovat melko helposti toteutettavia, mutta sitten siinä oli sellainen että minun pitää kertoa hänen pitkäaikaiselle naisystävälleen, että hän ei koskaan oikeasti rakastanut tätä. Mietin että miten minä tämän asian sille naiselle oikein kerron. Emme tunne toisiamme ennestään. Ystäväni kyllä kertoi eläessään seurustelevansa jonkun naisen kanssa, mutta ei esitellyt meitä toisillemme. Vasta hautajaisissa tapasin kyseisen naisen, ja hän vaikutti todella mukavalta, ja suoraan sanoen huomattavasti ystävääni tasokkaammalta kaikin puolin. Koen tämän tilanteen hankalaksi ja kaipaan neuvoja. Enkä viitsi puhua asiasta ulkopuolisille, siispä anonyymi keskustelu oli ainoa vaihtoehto, vaikka en ole tällaista juurikaan harrastanut.
Kommentit (96)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enää ihmetyttää että mitä nuo muut toiveet olivat JA miten ystävä ei tehnyt asioita itse mutta ehti niistä kirjoittaa? Kuihtui hitaasti vaikean sairauden runtelemana?
Hän ei itsekään uskaltanut. Miksi sinunkaan pitäisi?
Hän ehkä ajatteli, että naisystävä tuon sanottuasi jatkaisi helpommin elämäänsä eteenpäin. Ei tarkoittanut oikeasti. En sanoisi silti.
Vierailija kirjoitti:
Hän ehkä ajatteli, että naisystävä tuon sanottuasi jatkaisi helpommin elämäänsä eteenpäin. Ei tarkoittanut oikeasti. En sanoisi silti.
Helpompi olisi ollut vain toivoa kovasti elämässä eteenpäin menemistä ennen kuolemaa. Uskoisin että tässä tapauksessa on ollut sairauteen kuoleminen. Suurin osa normaaleista ihmisistä kuitenkin toivoo, että kumppani löytäisi uuden rakkauden, jos itsestä yhtäkkiä aika jättää nuorenpana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö -toiveet roskiin. Tämä on nyt itsestään selvää ei sitä edes tarvitse miettiä kahdesti.
Ei ole. Kuolleen toiveen hylkääminen tuo sairautta perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ehkä ajatteli, että naisystävä tuon sanottuasi jatkaisi helpommin elämäänsä eteenpäin. Ei tarkoittanut oikeasti. En sanoisi silti.
Helpompi olisi ollut vain toivoa kovasti elämässä eteenpäin menemistä ennen kuolemaa. Uskoisin että tässä tapauksessa on ollut sairauteen kuoleminen. Suurin osa normaaleista ihmisistä kuitenkin toivoo, että kumppani löytäisi uuden rakkauden, jos itsestä yhtäkkiä aika jättää nuorenpana.
Miksei sitten yhtä hyvin voi toivoa, että kumppani löytäisi uuden rakkauden jo aiemmin eikä vasta sitten kun itse on kuollut? Tavallaan se olisi parempi, kun sitten ainakin tietäisi, ettei toisen rakkaus lopulta kestänytkään. Kuten edellä sanottiin, on parempi tietää totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kaikki!
Tein niin kuin joku ehdotti ja otin yhteyttä naiseen kysyäkseni hänen vointiaan. Hän oli kovasti yllättynyt eikä tiennyt kuka olen. Selvisi, että hän ei koskaan seurustellut ystäväni kanssa, vaan he olivat pelkkiä ystäviä. Niin hän ainakin sanoi. En enää tiedä, onko mitään järkeä kertoa hänelle kirjeen sisällöstä. Pitäisihän minun tietenkin tehdä se, mutta mikä pointti siinä sitten olisi.
Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvitteliko tuo kuollut, että naisystävä ikäänkuin tarvitsee apua irroittautuakseen menetyksen surusta ja jatkaakseen elämäänsä? Aika karski tapa pyrkiä sinänsä hyvään tarkoitukseen. Viestin saanut voisi tehdä asian jollakin hienotunteisemmalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki!
Tein niin kuin joku ehdotti ja otin yhteyttä naiseen kysyäkseni hänen vointiaan. Hän oli kovasti yllättynyt eikä tiennyt kuka olen. Selvisi, että hän ei koskaan seurustellut ystäväni kanssa, vaan he olivat pelkkiä ystäviä. Niin hän ainakin sanoi. En enää tiedä, onko mitään järkeä kertoa hänelle kirjeen sisällöstä. Pitäisihän minun tietenkin tehdä se, mutta mikä pointti siinä sitten olisi.
Aloittaja
Eli kuollut ystäväsi ei ollut seurustellut naisen kanssa..mutta oli toivonut että olisi..nainen ei tiennyt tästä toiveesta..kuollut ystävä olisi halunnut, että naiselle kerrottaisiin, että kuollut ystävä ei rakastanut tätä..eli todella, "pitäkää tunkkinne" -tarina. Ei voida pyytää tunkkia lainaksi mutta ei voida olla ilmankaan. Pitäkää tunkkinne. Voi voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki!
Tein niin kuin joku ehdotti ja otin yhteyttä naiseen kysyäkseni hänen vointiaan. Hän oli kovasti yllättynyt eikä tiennyt kuka olen. Selvisi, että hän ei koskaan seurustellut ystäväni kanssa, vaan he olivat pelkkiä ystäviä. Niin hän ainakin sanoi. En enää tiedä, onko mitään järkeä kertoa hänelle kirjeen sisällöstä. Pitäisihän minun tietenkin tehdä se, mutta mikä pointti siinä sitten olisi.
Aloittaja
Eli kuollut ystäväsi ei ollut seurustellut naisen kanssa..mutta oli toivonut että olisi..nainen ei tiennyt tästä toiveesta..kuollut ystävä olisi halunnut, että naiselle kerrottaisiin, että kuollut ystävä ei rakastanut tätä..eli todella, "pitäkää tunkkinne" -tarina. Ei voida pyytää tunkkia lainaksi mutta ei voida olla ilmankaan. Pitäkää tunkkinne. Voi voi.
Itse asiassa nainen oli tiennyt siitä toiveesta.
Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään kerro, tuollainen pilaa naisen elämän lopullisesti.
Sitä minäkin pelkään. Asialla on kuitenkin toinen puoli: Se nainen ei ole ystäväni ja hänen miesystävänsä oli, ja olen tietenkin lojaali ensisijaisesti ystävääni kohtaan. En tiedä miksi ystäväni toivoi minun tekevän jotakin tuollaista, mutta oletan, että hänellä on täytynyt olla siihen omat syynsä. Hän varmastikin luotti siihen, että toteutan hänen toiveensa, ja tuntuisi pahalta jättää se tekemättä.
Ketjun aloittaja
Katkera vainaja. Älä ihmeessä kerro!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa typerä se vainaja kun ei itse kertonut..ihan raukkis. Aloittajan ei pidä kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap harkinnut hakeutumista käsikirjoittajaksi johonkin ö-luokan saippuasarjaan? Sinussa olisi siihen ainesta.
Twistinä vielä se, että mies oikeasti rakasti ja viestin tarkoitus oli saada nainen inhoamaan miestä, jotta hän ei jäisi suremaan.
Vanhoina hyvinä aikoina kuolinvuoteella äärelle kutsuttiin pappi, jonka korvaan kuolevs kuiskutti tuollaiset tunnustukset. Ei niitä sälytetty kaverien niskoille.