Tiedän kolme nuorta aikuista (16-18) joista kaksi keskeytti lukion liian stressaavana ja kolmas painaa amista läpi masennuslääkkeiden voimin

Lukion toka on yllättävän rankka. Hirveenä kursseja aineista jotka ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, mikä vaivaa kun ei pää kestä. Meillä kävi tänä keväänä 5 kertaa niin että kesätyöhön valittu ilmoitti kohta valinnan jälkeen että ei tule töihin koska kokee niin kovaa painetta että pää ei varmaan kestäisi koko kesää. Ei voi olla totta. Ilmeisesti nykynuorilta ei saisi vaatia yhtään mitään. Mitenköhän työelämään siirtyminen ja itsensä elättäminen tulee onnistumaan? Hyvin varmaan.

Niin vika oli tietysti siinä valitussa nuoressa, eikä jo vaikka  kolmannen valitun ja peruuttaneen jälkeen käynyt mielessä katsoa itse peiliin ja kysyä, että olisikohan meillä itsellä jotain korjattavaa omassa toiminnassamme......

Sinkkumies

Selittäkääs nyt. Onko lukiossa edelleen koeviikot? Entä vaihtuva lukujärjestys? Jos on, mitä valitatte?

Mikä lukiosta tekee vaikean, kun aikaakin on neljä vuotta ja kokeita voi uusia ja uusia?

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, mikä vaivaa kun ei pää kestä. Meillä kävi tänä keväänä 5 kertaa niin että kesätyöhön valittu ilmoitti kohta valinnan jälkeen että ei tule töihin koska kokee niin kovaa painetta että pää ei varmaan kestäisi koko kesää. Ei voi olla totta. Ilmeisesti nykynuorilta ei saisi vaatia yhtään mitään. Mitenköhän työelämään siirtyminen ja itsensä elättäminen tulee onnistumaan? Hyvin varmaan.

Tuota voi jo sanoa täysin epäonnistuneeksi rekrytoinniksi. Pitäisikö laittaa tuollainen tunari vaihtoon?

Mä oon ollut aikoinaan oikein supermimmi.

Lukion ja  kauppaopiston kävin iltakouluna, päivät olin töissä ja sitten oli vielä pari tavoitteellista harrastustakin (toinen liikunnallinen, toinen musiikkiharrastus).

Sitten menin yliopistoon ja illat (ja joskus yöt tai päivät) olin töissä. Ja jossakin vaiheessa täydensin merkonomin paperit tradenomiksi ammattikorkean iltalinjalla. Gradukin tuli tehtyä ja amk:n opinnäytetyö samalla kun olin töissä. 

Täytyy ihmetellä kyllä itsekin miten jaksoin, en muista edes että olisin ollut väsynyt tai muuta ikävää. Olin terve, hyvässä kunnossa ja pää toimi, eikä mulla ole ollut mitään erityisiä vaikeuksia sen enempää kielissä kuin matematiikassakaan. En ole loistava, mutta hyvä. Keskinkertaiset paperit kaikesta ja hyvin olen pärjännyt. Ja opiskelurykäyksen jälkeen työelämä on ollut helppoa. 

Nyt laitan papukaijamerkin rintaan ainakin puoleksi vuodeksi. Hyvä vttu minä! Perkele! Ja vielä oli niin hyvä tuuri, että sain elää aikana, jolloin oli töitä.

Vierailija kirjoitti:

Selittäkääs nyt. Onko lukiossa edelleen koeviikot? Entä vaihtuva lukujärjestys? Jos on, mitä valitatte?

Mikä lukiosta tekee vaikean, kun aikaakin on neljä vuotta ja kokeita voi uusia ja uusia?

Luulen, että lukion painetaso nousi, ainakin hetkellsiesti samalla kun sen arvostus nousi huomattavasti sen jälkeen kuin muillekin kuin lähinnä perinteisesti poikein aloille miellettyihin opiskelupaikkoihn eli ts, lähinnä teknis/ luonnontieteelisille aloille mutta ei vastaavasti millekään perinteisesti enempi nuorten naisten alaksi miellettyyn paikkaan )mahdollsitui saada suoraan opiskelupaikka eli ilman velvoitetta osallitua pääsykokeisiin, jos tai kun kirjoittaa "tarpeeksi hyvät" ylioppilasarvosanat.

Kun välissä oli vuosia, jolloin valtaosaan opiskelupaikosita piti saavuttaa ensin yleinen korkeakoulu/ yliopisto -opiskelukelpoisuus eli suorittaa joko ylioppilastutkinto ja lukio tai perusasteen ammattikoulututkinto (, kuten lähihoitaja tai sähköasentaja) ja sen jälkeen ponnistaa lisää ja suorittaa pääsykoe hyväksytysti. - Toki tuollonmin saattoi saada hyvistä yo-arvosanoista lisäpisteitä pääsykokeisiin mutta silti monesti saattoi kuulla, että ei lukiolla tai ylppäreiden arvosanoilla ole väljo kun ratkaisevinta on lopulta se kuinka hyvin (tai huonosti) itse pääsykoe menisi ja siten sasiiko himoitus opiskelupaikan vai ei. 

Vaikka itse aikanaan kirjoitin tötteröö paperit, joihinverrattuna wessapaperikin on huomattavan arvokas ja arvostettu "paperi" ja onnistuin saamaan kovalla työllä opiskelupaikan, niin kyllä "jo" tuolloin "oman alani" opiskelijoista varmaan varovasien arvion mukaan 85% oli kirjoittanut ainakin hyvät yo-arvosanat suurin osa kiitetttvät ja erinomaiset arvosanat. Eli vaikka nyt väietään, että n.n paikkaan on lähes mahdotonta tai ainakin erinoamsien vaikeaa päästä, jollei omaa laudatur riviä kun pääsykoe kiintiiä on niin pieni ja moni vähemmäkin laudatureita kirjoittanut joutuu hakemaan paikkaansa pääsykokeella niin ei se nyt niin erinomasien paljon helpompaa ollyt surkeiden yo-arvosnaojen kirjoittajilla saada paikkaa vaikka samoissa pääsykokeissa olivat kaikki riippumatta siitä oliko kirjoittanut ainoatakaan laudaturia vai oliko kirjoittanut n kappaletta laudatureita.  - Eli kyllä kummasto se laudatur rivi osoitti jo silloin, että omasi vähän paremmat kyvyt ottaa pääsykoemateriaali haltuun ja siten myös  ennusti erinoamsesti pärjäämist pääsykokeissa. 

Mutta toki stressiä saattaa monelle tulla siinä, että olsihan se hyvä tietää mihin ainesiin keskittyä ja mistä olsi fiksuinta yrittää saada ne laudaturit, koska oiekin valittuina ja ne saatuaa seuraava steppi on paljon helpompi; eikä enää tarvitse valita vain perinteisesti poikein aloiksi mielletyjen alojen  joukosta jatko-opiskelu paikkaansa.

Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan myös henkisesti.

Lisäksi hyvä pohja ala- ja yläkoulusta helpottaa lukio-opintoja etenkin, jos on nähnyt vaivaa läksyjen tekoon ja asioiden oppimiseen myös näillä kouluasteilla. 

Tavoitteellinen harrastaminen auttaa myös opiskelussa. Silloin hlö on oppinut tekemään töitä pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti saavuttaakseen hyvän lopputuloksen (on se sitten tietyn urheilun lajitaidot, soittotaito tms.). Tämä asenne heijastuu usein myös opiskeluun. Heille on yleensä myös tuttua psyykkinen valmennus (etenkin urheilijoille), mikä antaa työkaluja, joita voi hyödyntää myös opiskelussa. 

Tällaiset nuoret pärjäävät hyvin myös työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Selittäkääs nyt. Onko lukiossa edelleen koeviikot? Entä vaihtuva lukujärjestys? Jos on, mitä valitatte?

Mikä lukiosta tekee vaikean, kun aikaakin on neljä vuotta ja kokeita voi uusia ja uusia?

Se että opettajat on paskoja ja niitä ei kiinnosta opettaminen vttuakaan vaan digitaalista sisältöä serveriltä oppilaille ja somettamaan.

Vierailija kirjoitti:

Maailma on muuttunut.

Vaatimukset koventuneet..

Itse asiassa ne on lieventyneet. Nykyään yo-kirjoitukset voi tehdä osissa ja paljon pienemmillä pistemäärillä saa hyvän arvosanan kuin aiemmin. Oppimistulokset ovat vuosi vuodelta heikentynyt ja rimaa alennettu. Nykyään peruskoulusta valmistuu nuoria, jotka osaavat hädin tuskin lukea. Vielä joskus 90-luvulla tuollainen ei olisi tullut kuuloonkaan.

Hankala ottaa kantaa kun ei noista yksilöistä ja heidän aikaisemmasta elämästään ja koulussa menetymisestään tiedä. Eihän se lukio elämässä pakollinen ole. Ei kaikkien sitä tarvi käydä.

Minun teoriani on se, että nuorilta puuttuu usko tulevaisuuteen.

Omassa nuoruudessa (olen keski-ikäinen) oli vielä tekemisen meininki, opiskelulla pystyi nostamaan elintasoaan, ja töitäkin sai suht helposti jne.

Nykyään ei yliopistotutkintokaan takaa edes ok palkkaa, töitä liki mahdoton saada, koko ajan uutisia sodasta, ilmastonmuutoksesta, työelämän heikennyksistä jne.

Moni yksinkertainenkin  haave on vaikea toteuttaa, esim. jos vaikka haaveilee parista lapsesta, niin asia on liki mahdoton koska oletus on, että pitää olla sitä ja tätä.

Sitten nuori lukiolainen miettii, miten hän saa sen 200K asunnon ostettua ja maksettua lapselle rattaat, kun useimmat työt mitä tarjolla on huonosti palkattua ja/tai liiaksi tehostettua. Jos työttömyys iskee, käytännössä on oma onnensa nojassa muutaman kuukauden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Maailma on muuttunut.

Vaatimukset koventuneet..

No ainakaan lukiosta ei ole tullut vaikeampi verrattuna 30 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, päinvastoin kirjat ovat tyhmistyneet ja helpottuneet.

Vanhemmuus taitaa olla hukassa.

Kirjoitin 2001, miten voi todeta, että nykylukio on haastavampaa, onko täällä opettajia tai jotain tutkimusta aiheesta? Muistan itsekin että monesta aineesta kuten kielistä ja matemaattisista ainesta tein läksyjä tunnin verran iltapäivisin, aina ei edes ehtinyt tehdä kaikkia läksyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Maailma on muuttunut.

Vaatimukset koventuneet..

Ei ole. Hyvän arvosanan saa tänäpäivänä paljon helpommin kuin ennen.

No ei se ollut helppoa 90-luvunkaan Suomessa ennennäkemättömän laman kourissa, silti nuoret opiskelivat ja valmistuivat. Nyt on paljon parempi tilanne.

Luokattomassa lukiossa suoritin tutkinnon 3,5-vuodessa, koska normaalisti kun lukio oli jaettu 5 tai 6 osioon vuodessa, joissa suoritettiin kussakin yleeensä 6 kurssia, niin otin melkein aina yhden vähemmän kuin keskimääräisesti ottivat ne jotka 3 v. suorittivat lukion.

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö te edes, kuinka vaativa se lukio nykyään on ja kuinka kovaa siellä opinnot etenee? Jos missään kohtaa edes pikkuisen putoat kärryiltä, niin se on siinä. 

Ei TODELLAKAAN ole vaativaa "nykyään". Se on pikemminkin pehmoilua siihen verrattuna, mitä vaadittiin vaikka 20 vuotta sitten. Kauheaa paapomista. Taso on laskenut jne.

Ongelma on siinä, että pehmokasvatus on tehnyt pehmeitä nuoria. Ei kestetä mitään. Lisäksi on muodikasta olla ahdistunut/masentunut. Se on kuin epidemia. Yksi kaveripiiristä keksii olevansa ahdistunut ja yhtäkkiä kaikki ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin 2001, miten voi todeta, että nykylukio on haastavampaa, onko täällä opettajia tai jotain tutkimusta aiheesta? Muistan itsekin että monesta aineesta kuten kielistä ja matemaattisista ainesta tein läksyjä tunnin verran iltapäivisin, aina ei edes ehtinyt tehdä kaikkia läksyjä. 

Englannissa taso on noussut. Kaikissa muissa laskenut. Ihan kaikissa. Ruotsissa laudaturin saa samoilla pisteillä kuin vielä 25 vuotta sitten magnan ja päälle koe itsessään on helpompi. Ruotsin saa läpi jopa 90 pisteellä, kun aikanaan vaadittiin vaikeammasta kokeesta 140+. Äidinkielen kirjoitelmat on rääpäisyjä siihen verrattuna, mitä vielä ysärillä tuotettiin. Matikassa on tehty helpotusta sillä, että on vaihtoehtoisia tehtäviä kovin, joten ei tarvitse osata kaikkea. Tämä on siis kautta linjan. Englanti ainoa toiseen suuntaan mennyt. 

Vierailija kirjoitti:

Niin. Mun lapsi keskeytti myös lukion ekana vuonna, koska oli liian stressaavaa. Mitään tukea ei ollut saatavilla. Kuraattori tavattiin muutaman kerran, mutta hänellä ei ollut kertakaikkiaan mitään annettavaa. Opo halusi pestä kätensä koko asiasta mahdollisimman nopeasti. Siirtyi sitten tutkintoon valmistavaan koulutukseen, jossa olikin vaikka minkälaista tukea ja apua tarjolla (kauhuissaan kuuntelivat lukion toimintaa). Siellä nuori ensin lähinnä kulutteli aikaa miettien omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita ja huvikseen korotti pari numeroakin. Sitten pääsi kaupan alalle muutaman kuukauden työharjoitteluun, sen jälkeen samaan paikkaan koko kesäksi kesätöihin. Nyt opiskelee liiketalouden tutkintoa ja käy ohessa töissä muutaman vuoron kuukaudessa. Ihan hyvin sillä se pää kestää, kun toiminta on oikeanlaista...

Opo on asiantuntijana nähnyt, ettei nuorestasi ollut lukiolaiseksi. Se oli vaan hyvä päätös, että lähti sinne kaupan kassaa kohden opiskelemaan, koskamtie arvostettuun lääkis/kauppis/oikis/dippatielle oli jo tukossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on muuttunut.

Vaatimukset koventuneet..

Ei ole. Hyvän arvosanan saa tänäpäivänä paljon helpommin kuin ennen.

Tämä. Joku vuosi sitten sai pitkästä matikasta eximia muistaakseni 59/120 p. Eli puolille pisteillä, koska nuoret ei vaan jaksa.