"Ei ennen nepsyjä ja neuropoikkeavia ollut missään"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se naapurin setä, joka huoli tarjottua ruokaa vain jos kasviksina oli herneitä, jotka oli erikseen muista ruuista.

Meillä lapsi haluaa herneet erilleen. Ehkä pitäisi viedä hänet nepsytutkimuksiin?

 

Yhden oireen perusteella ei ole mitään syytä epäillä neurokirjon poikkeamia. Miten tämä voi tulla uutena asiana aikuiselle ihmiselle?

Se kommentti oli tarkoitettu mitätöimään neuropsykiatriset ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Eikä suljettu. Olen 1960-luvun alussa syntynyt adhd, mutta kuten neurologi ja neuropsykologi sanoivat olen lottovoiton saanut adhd. Minulla oli tiukka kuri, rajat ja kuitenkin riittävän älykkäät vanhemmat ohjaamaan minua elämässäni niin, että löysin hyvät harrastukset ja työn. Äitini kasvatustyön ammattilaisena, siis silloin 1960-luvulla, tiesi, etten ole kuin muut, mutta kuten hän aina sanoi se ei ollut syy olla elämättä ihmisiksi. 

DIagnooseja tarvitsevat itseään normaaleina pitävät ihmiset, jotka eivät kykene kohtaamaan erilaisuutta. Tasapäistämisen yhteiskunnassamme ja maailmassamme.

Kaikki diagnoosit liittyvät yhteiskunnassa oleviin ihmiskäsityksiin ja hoidon linjauksiin. 

Psykiatrisella puolella on nykyään valtava organisaatio ihmisiä. Hoitajia, terapeutteja ja psyykkareita. Heidän tehtävänään on seuloa ihmisiä diagnosoitavaksi.

Aina ei ole mitenkään selvää, että diagnooseista tai hoidosta olisi mitään hyötyä. Esim. kriisiterapia saattaa pidentää kriisin läpikäymistä ja adhd diagnooseja puretaan, koska kriteerit on tulkittu liian joustavasti.

Ennen ei näitä ollut. Jotkut harvat joutui sairaalaan, muut selvisi viinan ja sukulaisten avulla. Näin paha tilanne ei kuitenkaan ollut kuin nyt.

Sinun äitisi porsi. Ei olisi mitenkään huono ajatus jatkaa vieläkin lobotomian tekemistä sinun kaltaisillesi.

Entiseen aikaan ei vaan ollut diagnooseja vaan lääkäreillä oli aivan riittävästi työtä fyysisesti sairaitten ja oikeasti hullujen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi haluaa herneet erilleen. Ehkä pitäisi viedä hänet nepsytutkimuksiin?

Ei yksittäinen erikoinen piirre tarkoita että olisi mitenkään poikkeava. Mutta jos naapurin setä söi aina pelkästään perunaa ja sen kanssa erikseen olevia herneitä, hänellä oli aika yksitoikkoinen ruokavalio. Ja jos hän oli monessa muussakin asiassa samanlainen, nykyaikana hänellä olisi varmaan ollut jokin diagnoosi.

Ei ihmisiä diagnosoida joiden tuollaisten fiksaatioiden/erityismieltymysten takia. Vaan siksi, että joko ympäristö kokee hänet hankalaksi/ongelmalliseksi tapojensa ja rajoitteidensa takia JA/TAI yksilö itse kokee elämänsä hyvin kuormittavana, kun pyrkii sopeutumaan yhteiskunnan/muiden vaatimuksiin.

Ihan vapaasti saa jokainen olla esim. keto-, paleo- tai vegaanidieetillä. Ja syödä herneet erikseen. Ja harrastaa mitä tahansa laillista niin intensiivisesti kuin haluaa. Eivät nämä ulospäin näkyvät asiat ole se syy diagnoosille. Ärsyttää, kun aina autisteista puhuvat ovat itse sen kokemuspiirin ulkopuolella.  Autismi itsessään ei olisi normaaliälyiselle ihmiselle edes mikään ongelma, ellei ympäristö eli neurotyypillinen yhteiskunta ajaisi heitä burnoutiin. Mukaanlukien kiusaaminen ja syrjintä, hyväksikäyttö jne.

Suomalaisia oli neljä ja puoli miljoonaa, 1960 oli maailmassa oli kolme miljardia ihmistä. Siihen aikaa oli ongelmia lapsilla ja nuorilla, mutta ne ongelmat hakattiin kotona ja koulussa ulos. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse mennä kuin 10 vuotta taaksepäin ajassa niin keskivertoihminen ei ollut kuullutkaan sanaa nepsy. Jos olisi kysytty mitä se tarkoittaa niin ei olisi tiedetty. Eivätkä siihen aikaan ihmiset todellakaan himoinneet diagnooseja itselleen tai lapselleen.

Silloin sai vielä olla oma persoonansa ilman, että sai jonkun kirjaindiagnoosin itselleen. Esimerkiksi teoreettisiin asioihin paneutuva ja itsekseen viihtyvä ei vielä ollut autisti eikä vilkas lapsi ollut adhd.

Se, että asioille ei ole ollut nimeä, ei tarkoita, ettei niitä ollut olemassa.  Diagnoosien tarkoitus on itseymmärryksen lisääminen ja tuen saaminen. On paljon fyysisiä/elimellisiä sairauksia, joita ei ennen

 

Kuten monet geeniperusteiset tauditkin diagnosoidaan oireiden ja esim. labralöydösten avulla. Toistaiseksi aivotutkimus ei ole käytössä, mutta jos saadaan kehitettyä eksaktimpi menetelmä diagnosointiin, se tulee varmasti käyttöön resurssien puitteissa.

On oikeasti melko primitiivistä tehdä diagnoosi asiakkaan tai hänen vanhempiensa kertomuksen pohjalta. Se ei silti kumoa oireyhtymän olemassaoloa.

Ei kukaan ole kiistänyt sitä, että esimerkiksi autisteja ei olisi olemassa. Esimerkiksi hoitolaitoksista löytyy henkilöitä jotka ovat kiistatta autisteja. Se ilmiö mitä tässä kritisoidaan on, että aivan tavallisille ihmisille on alettu antaa näitä diagnooseja vaan siksi, että heillä on joku poikkeava luonteenpiirre.

Mä odotan mielenkiinnolla mitä selitellään sitten kun nepsy ja poikkeavia on yli puolet väestöstä. Sittenhän niistä tulee normaaleja eivätkä tarvii diagnoosejaan. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse mennä kuin 10 vuotta taaksepäin ajassa niin keskivertoihminen ei ollut kuullutkaan sanaa nepsy. Jos olisi kysytty mitä se tarkoittaa niin ei olisi tiedetty. Eivätkä siihen aikaan ihmiset todellakaan himoinneet diagnooseja itselleen tai lapselleen.

Silloin sai vielä olla oma persoonansa ilman, että sai jonkun kirjaindiagnoosin itselleen. Esimerkiksi teoreettisiin asioihin paneutuva ja itsekseen viihtyvä ei vielä ollut autisti eikä vilkas lapsi ollut adhd.

Pääseekö noilla kirjainhömppädiagnooseilla miten helposti nykyisin eläkkeelle? 

Käsittääkseni aika vaikeata on päästä eläkkeelle.

Itsellä ocd ja teen töissä ne työt mitä ehdit. Kotona siivoan pelkkää vessaa 2 h.

Vierailija kirjoitti:

Mä odotan mielenkiinnolla mitä selitellään sitten kun nepsy ja poikkeavia on yli puolet väestöstä. Sittenhän niistä tulee normaaleja eivätkä tarvii diagnoosejaan. 😂

Eiköhän tämä nepsymuoti mene ohi aikanaan. Viimeistään sitten kun nykyiset lapset ovat itse siinä iässä, että perustavat perheen niin aika moni varmaan ajattelee, ettei se diagnoosi tuonutkaan autuutta vaan päin vastoin monenlaista hankaluutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse mennä kuin 10 vuotta taaksepäin ajassa niin keskivertoihminen ei ollut kuullutkaan sanaa nepsy. Jos olisi kysytty mitä se tarkoittaa niin ei olisi tiedetty. Eivätkä siihen aikaan ihmiset todellakaan himoinneet diagnooseja itselleen tai lapselleen.

Silloin sai vielä olla oma persoonansa ilman, että sai jonkun kirjaindiagnoosin itselleen. Esimerkiksi teoreettisiin asioihin paneutuva ja itsekseen viihtyvä ei vielä ollut autisti eikä vilkas lapsi ollut adhd.

Pääseekö noilla kirjainhömppädiagnooseilla miten helposti nykyisin eläkkeelle? 

Käsittääkseni aika vaikeata on päästä eläkkeelle.

 

 

 

Itsellä ocd ja teen töissä ne työt mitä ehdit. Kotona siivoan pelkkää

En voi pitää kavereita, koska aina määräaikaisissa töissä ollessa kaikki vapaa-aika menee kotitöihin ja lepäämiseen. Ystäviä voin ottaa sitten joskus eläkkeellä, kun on aikaa siivota asuntoa viisi päivää viikossa hitaasti aamusta iltaan niin jää kaksi päivää muuhun.

Ocd sairauteen kuuluu, että kaikki pitää siivota millimetrin tarkasti ja hyvin. Nuorena siivosin kaksiota joka lauantai 14 h putkeen. Ja läksyt vie aikaa, kun niissäkin noudatetaan ocd juttuja.

Oli niitä mutta ne parani nahkaremmin voimalla.

Vierailija kirjoitti:

Ocd sairauteen kuuluu, että kaikki pitää siivota millimetrin tarkasti ja hyvin. Nuorena siivosin kaksiota joka lauantai 14 h putkeen. Ja läksyt vie aikaa, kun niissäkin noudatetaan ocd juttuja.

Kavereille ja harrastuksiin ei jää ollenkaan aikaa. 

Minulla ei käy ollenkaan vieraita, kun on ocd eikä ole harrastuksia. Kaikki aika menee kotitöihin ja välillä olen määräaikaisissa töissä, mutta olen kuulemma liian hidas ja työttömyystuet leikattin. Köyhä elämä edessä.

Jos naapurisi imuroi 12 h putkeen päivässä niin hänellä on varmaan ocd. Koti pitää siivota millin tarkasti. Esim. sohva imuroida tarkasti joka millimetrin kohdalta.

Olen korkean toimintakyvyn autisti, enkä tule koskaan hakemaan diagnoosia. En tarvitse sitä. Mm. Bill Gates arvelee olevansa autisti, voisi sanoa että melko hyvin on elämässä pärjännyt, vaikka pitkä avioliitto hiljattain kariutuikin. Luulen, että emme vain tiedä esimerkiksi autismin laajuutta.

Sen sijaan tarkkaavaisuuden häiriöt ovat lisääntyneet tutkitusti ruutujen myötä. Ne vaikuttavat aivokemioihin ja pitkään käytettynä muuttavat aivoja pysyvästi. Hyperaktiivisia/tarkkaavaisuusvajeisia ihmisiä on kuitenkin ollut myös ennen nykyaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse mennä kuin 10 vuotta taaksepäin ajassa niin keskivertoihminen ei ollut kuullutkaan sanaa nepsy. Jos olisi kysytty mitä se tarkoittaa niin ei olisi tiedetty. Eivätkä siihen aikaan ihmiset todellakaan himoinneet diagnooseja itselleen tai lapselleen.

Silloin sai vielä olla oma persoonansa ilman, että sai jonkun kirjaindiagnoosin itselleen. Esimerkiksi teoreettisiin asioihin paneutuva ja itsekseen viihtyvä ei vielä ollut autisti eikä vilkas lapsi ollut adhd.

Se, että asioille ei ole ollut nimeä, ei tarkoita, ettei niitä ollut olemassa.  Diagnoosien tarkoitus on itseymmärryksen lisääminen ja tuen saaminen. On paljo

"Ei kukaan ole kiistänyt sitä, että esimerkiksi autisteja ei olisi olemassa. Esimerkiksi hoitolaitoksista löytyy henkilöitä jotka ovat kiistatta autisteja. Se ilmiö mitä tässä kritisoidaan on, että aivan tavallisille ihmisille on alettu antaa näitä diagnooseja vaan siksi, että heillä on joku poikkeava luonteenpiirre."

Ehkei nyt sentään. (Adhd:n suhteen on eri asia, koska sen oireiluun vaikuttaa ympäristötekijät huomattavasti. )

Olen itse dg:lla Aspergerin syndroma, ja olen siitä samaa mieltä, että dg pitäisi asettaa vain siinä tapaukessa, että oireisto haittaa normaalia elämää ja henkilö tarvitsisi ulkopuolista tukea.  Tuen laatu riippuu taas täysin henkilön kokemista vaikeuksista.  Esim. moni autisti pystyisi hyvin tekemää etänä kotoa käsin samaa työtä, mikä on liian kuormittavaa toimisto-olosuhteissa. 

Huom. täysin olennaista on, että henkilö itse saa määrittää tarvitsemansa avun, eikä sitä tuputeta ylä/ulkopuolelta sen mukaan, miten ympäristö/neurotyypilliset kokevat ongelman. Pienillä lapsilla tätä pitää tietysti sovitella, koska heillä ei ole kykyä analysoida tilannettaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä odotan mielenkiinnolla mitä selitellään sitten kun nepsy ja poikkeavia on yli puolet väestöstä. Sittenhän niistä tulee normaaleja eivätkä tarvii diagnoosejaan. 😂

Sitte aletaan etsiä piirteet siitä toisesta puolikkaasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen korkean toimintakyvyn autisti, enkä tule koskaan hakemaan diagnoosia. En tarvitse sitä. Mm. Bill Gates arvelee olevansa autisti, voisi sanoa että melko hyvin on elämässä pärjännyt, vaikka pitkä avioliitto hiljattain kariutuikin. Luulen, että emme vain tiedä esimerkiksi autismin laajuutta.

Sen sijaan tarkkaavaisuuden häiriöt ovat lisääntyneet tutkitusti ruutujen myötä. Ne vaikuttavat aivokemioihin ja pitkään käytettynä muuttavat aivoja pysyvästi. Hyperaktiivisia/tarkkaavaisuusvajeisia ihmisiä on kuitenkin ollut myös ennen nykyaikaa.

Autismi on ihmisten keksimä käsite ja sen käsitteen rajoja voidaan vapaasti muutella jos halutaan. Voidaan palata siihen, että autisteja on vain alle prosentti väestöstä tai sitten tehdä muutos jonka mukaan vaikkapa puolet ihmisistä täyttää autismin määritelmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä odotan mielenkiinnolla mitä selitellään sitten kun nepsy ja poikkeavia on yli puolet väestöstä. Sittenhän niistä tulee normaaleja eivätkä tarvii diagnoosejaan. 😂

Sitte aletaan etsiä piirteet siitä toisesta puolikkaasta.

No mutta eihän nämä nykyiset spesiaalit sitten enää saa tuntea olevansa erikoisia.