Lue keskustelun säännöt.
Jos yhteiskunta ei pysty edes hoitamaan vanhuksia, mistä me oikein maksamme?
10.08.2025 |
Miksi verotamme Euroopan maista koviten jos saamme sillä vastineeksi Etelä-Euroopan soten ja muut julkiset palvelut? Mihin ne verorahat menevät, byrokratian pyörittämiseen?
Itse maksan kolminkertaisesti terveydenhuollosta tällä hetkellä: julkinen, työterveys ja yksityinen terveysvakuutus (jos jään työttömäksi ja eläkepäiville). Eikö riittäisi edes vain kahdesta maksaminen?
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuorotteluvapaa oli julkisen puolen lomailua yhteiskunnan piikkiin. Sillä ei ratkottu mitään työttömyysongelmaa. Työttömyys jatkui lomailijan palattua töihin. Epäonnistunut kokeilu, joka olikin aika lopettaa kun alkuperäinen tavoite ei täyttynyt.
Vuorotteluvapaan tavoite ei alun alkaenkaan ollut ratkaista työttömyysongelmaa, joten sitä ei pidä arvioida sellaisena. Vuorotteluvapaan tarkoitus oli auttaa työssä olevia jaksamaan työuralla pitempään ja siinä se onnistui. Samalla syntyi sijaisuuksia, joihin voitiin palkata myös työttömiä. Lisäksi pitää huomata, että kyse ei ollut valtion rahoista, vaan työntekijöiden ja työnantajien itsensä maksamasta rahastosta. Sen takia vuorotteluvapaan lakkauttaminen ei tuonut säästöä valtiolle. Se vain heikensi luottamusta yhteiskuntaa kohtaan ja näkyy nyt osaltaan heikentyneinä sisämarkkinoina.
Jos työnantajien rahoista oli kysymys niin kenen rahoista puhutaan valtion ja kunnan työnantajien rahoista.m - valtion eli veronmaksajien. Yksityisten työnantajien osuus vuorotteluvapaista oli olematonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ansiosidonnaista maksettiin vuonna 2024 vain 2 miljardia https://www.tyj.fi/tilastot
"Kela maksoi työttömyysturvaa yhteensä 1,91 miljardia euroa."
https://tietotarjotin.fi/uutinen/1178571/kelan-maksamien-tyottomyystuki…
Ei 4 miljardista voi leikata 10 miljardia puolustusmenoihin. Tulisi - 6 miljardia.
Lisäksi pitää huomata, että tuo 2 miljardin ansiosidonnainen osuus maksetaan työttömyysrahastoista. Ei se ole valtion rahaakaan. Sitä voi toki poliittisilla päätöksillä leikata, kuten on jo tehtykin, mutta ei se siitä valtion rahaksi muutu. Nyt vain työttömyyskassoilla on enemmän rahaa, voivat vaikka maksaa pitempään lakkoavustuksia. Eli vain Kelan osuus on valtion rahaa ja sen voi säästää: 10 miljardista jää puuttumaaan 8,1 miljardia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyskorvaukse voisi lopettaa kun siitä ei ole mitään hyötyä. Saataisiin lisää työntekijöitä vaikka vanhustenpalveluihin kun työttömät perustaisivat uusia hoitoalan yrityksiä. Rahan jakaminen työttömille estää työllistymistä ihan tutkitusti.
Hoiva-alan yritykset ovat joutuneet irtisanomaan lähihoitajia, koska kunta ei osta enää palveluita ja hoitokoteja on jouduttu laittamaan kiinni. Hyvinvointialueet irtisanovat henkilöstöään, myös potilastyötä tekeviä, koska hyvinvointilaueilla ei ole rahaa maksaa palkkoja. Suomessa ei ole riittävästi niin varakkaita yksityisiä vanhuksia, jotka pystyisivät ostamaan ja maksamaan itse vanhuspalvelunsa. Koska Suomessa ei ole maksukykyisiä asiakkaita, uusia hoitoalan yrityksiä ei voi perustaa. Ne yritykset menisivät konkurssiin heti alkumetreillään. Työttömien tuen leikkaaminen tässä tilanteessa aiheuttaa vain lisää köyhyy
Jos hoivayritykset tarjoaisivat palvelujaan vähän edullisemmin niin voisi löytyä kysyntää. Hinnat olivat nousset järjettömälle tasolle niin olikin aika että hyvinvointialueet lopettivat rahojen tuhlaamisen. Aika monta hoiva-alan yrittäjää myi yrityksensä miljoonavoitoilla isommalle toimijalle ja jäi hetken kuluttua lepäämään laakereillaan. Menikö ihan poliittisten päättäjien suunnitelman mukaan en tiedä.
"Palkat ovat varmasti nousseet mutta on varmaan hyvä juttu että saadaan hyviä työntekijöitä hoitamaan töitä. Eivät kaikki valtion virkamiesten palkat ole vieläkään korkeita todellakaan ja kyllä heille kuuluu osamisesta kunnon korvaus. Mikä mielestäsi sopiva palkka vaikka poliislle, rajavartijalle, oikeusnotaarille tai vaikka hovioikeuden tuomarille?"
Onko todisteita että saadaan hyviä virkamiehiä kun maksetaan enemmän palkkaa? Omat kokemukset ovat erilaisia. Typerät ihmiset palkkaavat vielä typerämpiä ihmisiä ja kaikki nostaa huippupalkaa. Kukaan ei seuraa toiminnan tehokkuutta. Yksinkertaisesti mitattavia asioita sitten kytätään, kuten esim. pyyhekumeja ja niiden kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkisenpuolen virkamiesten palkat ovat liian suuret suhteessa verotuloihin.
Tämä eriytyminen alkoi jo 1990 luvun vuosikymmenellä. Ensin aloitettiin nostamaan johtajien palkkoja valtiolla vastaamaan ulkomaisten johtajien palkkoja. Ministerien palkkoja ensin.
Aloitettiin myös puhumaan että valtiolla voi olla velkaa. Ideana oli saada valtion ja kuntien työpaikat houkuttavammiksi hakea kuin yksityisen sektorin työpaikat.
Kaikki tämä on medioiden arkistoissa olemassa.
Palkat ovat varmasti nousseet mutta on varmaan hyvä juttu että saadaan hyviä työntekijöitä hoitamaan töitä. Eivät kaikki valtion virkamiesten palkat ole vieläkään korkeita todellakaan ja kyllä heille kuuluu osamisesta kunnon korvaus. Mikä mielestäsi sopiva palkka vaikka poliislle, rajavartijalle, oikeusnotaarille tai vaikka hovioikeuden tuomarille?
Valtio on sentään tehnyt yks
Ne työt ei ole mitään rakettitiedettä. Työttömiä on määräaikaisina valtiolla.
Hallitus leikkaa Valtionhallinnosta 130 miljoonaa euroa ensi talvena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rahaa palaa saatanasti kotona lepäilevälle luxustukipummieliitille. Kela antaa rahaa asumistukeen, kansaneläkeläisille eli koko elämänsä työn tekoa vältelleille, vanhempainvapaalaisille, opiskelijoille, vammaisille, kotoutetuille, työttömille, sairauslomalaisille ja aivan kaikelle jotka eivät kykene tai viitsi mennä töihin.
Kun rahaa saa tekemättä mitään niin verotulot jäävät pieneksi ja työvoimaa ei riitä vanhustenhoitoon. Kovasti ihmettelen miksi työttömät eivät voisi auttaa vanhustenhoidossa vaikka työparina kun siellä on työvoimapulaa. Työttömät vaan makoilevat kotonaan kun katsovat että se on heidän oikeutensa. Luulisi että hävettäisi tuollainen kusipäisyys mutta oma minä taitaa olla näillä saatanoilla ainoa mikä merkitsee.
Sosiaalituki on tehtävä vastikkeeliseksi ja sitä on leikattava niin että työnteko alkaa kiinnostaa entistä enemmän.
Menisitkö itse töihin josta ei makseta palkkaa? Haluaisitko että sinua sairaana ja puolustuskyvyttömänä vanhuksena hoitaa kouluttamaton ihminen jolle ei makseta palkkaa, ja jonka motivaatio tehdä työnsä hyvin on sitten vastaavalla tasolla?
Kotona tyytyväisenä makoilevat työttömät ovat pieni marginaaliryhmä. Valtaosa työttömistä turhautuu hakiessaan työpaikkoja joita hakee lukemattomat muutkin. Pitäisikö mielestäsi opiskelijat, vammaiset ja muut jotka eivät ilmaiseen työhön kykene, jättää omilleen? Vanhempainetuuksien poistaminen tuskin lisäisi syntyvyyttä ja tulevia veronmaksajia.
Sosiaalitukien tarkoitus on mahdollistaa elämä kaikille kansalaisille silloin, kun omat mahdollisuudet ovat vähissä. Mitä virkaa on koko valtiolla ellei se pidä huolta kansalaisistaan? Vanhustenhoito on vain yksi osa tätä yhteiskunnan tukea. Miksi ajattelet että rahat siihenkin pitäisi ottaa juuri niiltä joilla ei sitä ole?
"Hallitus aikoo leikata valtionhallinnosta 130 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksista leikataan 75 miljoonaa euroa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Hallitus aikoo leikata valtionhallinnosta 130 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksista leikataan 75 miljoonaa euroa."
Tulee halvemmaksi maksaa 595 työmarkkinatuki kuin palkka.
Rahat menee siihen että kepun piti saada maakuntahallinto-himmelinsä hyvinvointialueineen jotka hassaavat rahansa johtajien, ja niitähän riittää, palkkoihin ja osatamalla yksityislääkärien keikkapalveluja. Siinä syy miksi kepu meni marinin hallitukseen. Lisäksi Suomessa on maailman suurin julkinen sektori asukaslukuun nähden. On sitä, tätä ja tuota virastoa hyvin palkattuine virkamiehineen kampaviinerikehoaan pyörittämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lausuntopalvelussa oli menossa käsittelyyn asia, että tekoäly tekee jatkossa sairaaloissa työvuorolistat ja lisäksi tulee älylattia jolloin hoitajia tarvitaan vähemmän.
Tekoäly voi tehdä työvyorolistat, mutta se on työvuorolista, joka on kaikista netistä löytyvistä työvuorolistoista laskettu keskiarvo. Tai ppetusaineistosta.
Tekoäly ei pärjännyt 1970-luvun Atari-shakkitietokoneelle.
Voisi siis ajatella, että kokenut ihminen osaisi tehdä paremman työvuorolistan, jos on tehnyt niitä vuosia.
Hyvinvointialue irtisanoi kaikki tekstinkäsittelijät, jotka kirjoittivat lääkäreiden saneluita, ne tekee nykyään tekoäly.
Tuo sanelu on tosiaan hie
Lääkärin pitää tarkistaa tekstinsä eli hänellä on vastuu että asiat on kirjattu oikein. Omalla erikoisalalla tarvitsee tehdä vähän tekstejä ja kirjoitan ne itse hitaasti ja se vie sen ajan minkä vie. Muuta potilastyötä en tuona aikana voi tietenkään tehdä. Apotin piti aikanaan vähentää tekstipohjaista kirjaamista ja osa asioista klikkaillaan tai tulee automaattisesti tietojärjestelmään mutta aikaa kuluu nykyään kaksin- tai kolminkertaisesti vanhaan verrattuna.
"Hallitus haluaa leikata apteekeilta 30 miljoonaa euroa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuorotteluvapaa oli julkisen puolen lomailua yhteiskunnan piikkiin. Sillä ei ratkottu mitään työttömyysongelmaa. Työttömyys jatkui lomailijan palattua töihin. Epäonnistunut kokeilu, joka olikin aika lopettaa kun alkuperäinen tavoite ei täyttynyt.
Vuorotteluvapaan tavoite ei alun alkaenkaan ollut ratkaista työttömyysongelmaa, joten sitä ei pidä arvioida sellaisena. Vuorotteluvapaan tarkoitus oli auttaa työssä olevia jaksamaan työuralla pitempään ja siinä se onnistui. Samalla syntyi sijaisuuksia, joihin voitiin palkata myös työttömiä. Lisäksi pitää huomata, että kyse ei ollut valtion rahoista, vaan työntekijöiden ja työnantajien itsensä maksamasta rahastosta. Sen takia vuorotteluvapaan lakkauttaminen ei tuonut säästöä valtiolle. Se vain heikensi luottamusta yhteiskuntaa kohtaan ja näkyy nyt osaltaan heikentyneinä
Jos työnantajien rahoista oli kysymys niin kenen rahoista puhutaan valtion ja kunnan työnantajien rahoista.m - valtion eli veronmaksajien. Yksityisten työnantajien osuus vuorotteluvapaista oli olematonta.
Työllisyysrahastoihin maksavat osuutensa yhtä lailla yksityiset kuin julkisetkin työnantajat ja työntekijät riippumatta siitä, paljonko vuorotteluvapaita missäkin työpaikassa myönnettiin.
"Keskituloinen suomalainen saa työttömänä yli 800 euroa vähemmän ansiosidonnaista kuin ruotsalainen."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Hallitus haluaa leikata apteekeilta 30 miljoonaa euroa."
Maaseudun apteekit saattavat loppua.
"edes vanhuksia"
Ihmiset eivät vissiin hahmota kuinka kalliiksi vanhukset tulevat. Yli 80-vuotias aiheuttaa KESKIMÄÄRIN kymmenien tuhansien kustannukset pelkästään terveydenhuollon kautta. Erikoissairaanhoito on tolkuttoman kallista, ja sen tarve kasvaa ikääntyessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hallitus haluaa leikata apteekeilta 30 miljoonaa euroa."
Maaseudun apteekit saattavat loppua.
Harmi, kun kelataksilla ei varmaan saa kulkea apteekkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuorotteluvapaan tavoite ei alun alkaenkaan ollut ratkaista työttömyysongelmaa, joten sitä ei pidä arvioida sellaisena. Vuorotteluvapaan tarkoitus oli auttaa työssä olevia jaksamaan työuralla pitempään ja siinä se onnistui. Samalla syntyi sijaisuuksia, joihin voitiin palkata myös työttömiä. Lisäksi pitää huomata, että kyse ei ollut valtion rahoista, vaan työntekijöiden ja työnantajien itsensä maksamasta rahastosta. Sen takia vuorotteluvapaan lakkauttaminen ei tuonut säästöä valtiolle. Se vain heikensi luottamusta yhteiskuntaa kohtaan ja näkyy nyt osaltaan heikentyneinä
Jos työnantajien rahoista oli kysymys niin kenen rahoista puhutaan valtion ja kunnan työnantajien rahoista.m - valtion eli veronmaksajien. Yksityisten työnantajien osuus vuorotteluvapaista oli olematonta.
Kaikki työnantajat maksavat edelleen yhtä lailla osuutensa. Jos yksityissektori ei niin paljon myöntänyt vuorotteluvapita, niin tällä tavalla tarkasteltuna yksityinen sektori toimi pikemminkin enemmän maksumiehenä. Vuorottelukorvaushan maksettiin kuitenkin työntekijälle siitä työllisyysrahastosta, jonne rahat oli yhdessä kerätty, eikä sitä mikään yksittäinen työnantaja maksanut.
Vierailija kirjoitti:
"edes vanhuksia"
Ihmiset eivät vissiin hahmota kuinka kalliiksi vanhukset tulevat. Yli 80-vuotias aiheuttaa KESKIMÄÄRIN kymmenien tuhansien kustannukset pelkästään terveydenhuollon kautta. Erikoissairaanhoito on tolkuttoman kallista, ja sen tarve kasvaa ikääntyessä.
Valtion budjetista terveydenhoito vie 16 miljardia.
Suomessa on 6000 elinkeinonjohtajaa jotka saa jokainen palkkaa 6000 euroa kuukaudessa.
Palkat ovat varmasti nousseet mutta on varmaan hyvä juttu että saadaan hyviä työntekijöitä hoitamaan töitä. Eivät kaikki valtion virkamiesten palkat ole vieläkään korkeita todellakaan ja kyllä heille kuuluu osamisesta kunnon korvaus. Mikä mielestäsi sopiva palkka vaikka poliislle, rajavartijalle, oikeusnotaarille tai vaikka hovioikeuden tuomarille?
Valtio on sentään tehnyt yksityistämistoimia niin että työvoimaa on nykyään paljon vähemmän kuin takavuosina. Valtion palkkalistoilla on tällä hetkellä 76 000 kun vaikka vuonna 1989 määrä oli 215 000. Ks. excel linkki https://cdn.valtiokonttori.fi/wordpress/sites/7/2024/11/Valtiosektorin-…