Miksi kouluissa on cooperin testi vaikka siellä ei liikuntatunneilla ole kestävyysjuoksuharjoittelua?

Siksi, että voidaan arvostella kuinka huonoja heikoimpien tulokset ovat, nolataan ryhmän edessä ja näin opetetaan kakarasti asti vihaamaan muita ihmisiä.

Vihasin koko kouluajan liikuntaa ysäriltä asti, Cooperin testi oli vain pieni osa kokonaisuutta. Liikunta ei tuonut elämään mitään positiivista, ja usein opettaja nolasi huonoimmat oppilaat (joihin itse kuuluin) ja aiheutti vuosikausiksi inhoa ja epävarmuutta omaa kehoa kohtaan. Opettaja ei vaihtunut missään vaiheessa ja lukiossa sama haahka antoi ennen eläkkeelle jäämistään todistukseen numeroksi kutosen, vaikka olin vuosikausia ollut seiskan oppilas. Täysin ala-arvoista "opetusta".

Liikuntaa ei pitäisi arvioida numerolla. Sen pitäisi kannustaa lapsia löytämään liikunnan ilo. 

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että voidaan arvostella kuinka huonoja heikoimpien tulokset ovat, nolataan ryhmän edessä ja näin opetetaan kakarasti asti vihaamaan muita ihmisiä.

Todellakin tämä, opin liikuntatunneilla eniten vihaa ja katkeruutta, jo ala-asteen ensimmäisiltä luokilta lähtien. Aikuisiällä olen kuitenkin löytänyt useampia liikuntajalajeja eikä liikkuminen ole todellakaan sellaista häpeällistä tervassa rämpimistä mitä se aina koulussa oli.

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatuntien oppi oli että oppi vihaamaan liikuntaa.

Sama. Liikuntatunneilla ei pitäisi teettää mitää  jossa paremmuutta toisiin eri  asioissa  mitataan.  Nolaaminen päinvastoin  saa inhoamaan liikkaa. 

Kouluiikunta fantasia: kokeillaan monipuolisesti eri lajeja, että.jokainen voi löytää lajin joka kiinnostaa. Totuus on se, että tällä tavalla tunneilla ei tapahdu mitään eikä kenellekään tule hiki. Järkevintä olisi pelata niitä lajeja joita nuoret mielellään pelaa. Jos näyttää siltä ettei kertakaikkiaan mikään peli suju eikö kiinnosta niin sitten porukka kasaan ja kävelyä puoli tuntia yhteen suuntaan ja puoli tuntia takaisin. Silloin on tunti liikuntaa suoritettu. Cooperin testin voi sitten keväällä tehdä ja kaikki jaksaa ainakin 12 minuuttia kävellä jos ei juoksemaan pysty.

Ilman liikuntatunteja kouluaika ja lapsuus/nuoruus olisi ollut paljon onnellisempaa aikaa, ilman jatkuvaa huonommuuden ja alemmuuden tunnetta. Mitään positiivista ei käteen kyllä jäänyt.

Täällä läskit nörtit valittaa, vaikka kukaan ei kieltäny niitä lenkkeilemästä 13-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Täällä läskit nörtit valittaa, vaikka kukaan ei kieltäny niitä lenkkeilemästä 13-vuotiaana.

Kukaan ei kieltänyt, mutta koululiikunta teki kaikesta liikunnasta niin vastenmielistä, että mitään intoa liikkumiseen ei ollut vapaa-ajallakaan. Syynä vain surkea opetuksen taso.

Vierailija kirjoitti:

Täällä läskit nörtit valittaa, vaikka kukaan ei kieltäny niitä lenkkeilemästä 13-vuotiaana.

Oletko kenties entinen liikunnanopettaja menneiltä vuosikymmeniltä? Sait sadistista nautintoa lasten nöyryyttämisestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset liikkuu luontaisesti tuntikausia jokapäivä muutenkin, yks coopper on vain 12 minuutin välitunti niille.

Ei lasten tarvitse harjoitella tuota varten  kun ovat hyvässä kunnossa muutenkin .

Haloo, 90 luku soitti ja pyysi nappiverkkareitaan takaisin.

Minä se noita etin,jo pitkän aikaa,tänne ne ja heti !

Aiheellinen kysymys, ap.

Cooperin testi piti juosta joka syksy ja kevät myös 40 vuotta sitten peruskouluaikanani.

Mitään juoksuun viittaavaa emme harjoitelleet myöskään.

Näyttää pysyvän kestävänä perinteenä karaista lapsia, mutta millä perusteella.

Onneksi sen voi aina kävellä, ihan rauhassa.

Kyllähän juoksua harjoitellaan monissa lajeissa koulun liikuntatunneilla ykkösluokalta alkaen. On yleisurheilua, suunnistusta, jalka- ja koripalloa, salibandya ja ihan sitä juoksua. Eiköhän sen siinä opi, jos vanhemmilla ei ole kykyä saattaa jälkeläisiään urheiluharrastusten pariin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän juoksua harjoitellaan monissa lajeissa koulun liikuntatunneilla ykkösluokalta alkaen. On yleisurheilua, suunnistusta, jalka- ja koripalloa, salibandya ja ihan sitä juoksua. Eiköhän sen siinä opi, jos vanhemmilla ei ole kykyä saattaa jälkeläisiään urheiluharrastusten pariin.

Ei nämä lajit ole kyllä mitenkään verrattavissa juoksuharjoitteluun. Mikään noista lajeista ei vaadi 12 min yhtäkestoista juoksua maksimisykkeellä. 

Tosi hyviä pontteja! Ehkä tarpeenkin tarkastella Opetushallituksen toimintaa. Onko siellä vain todellisuudesta vieraantuneita ihmisiä jotka keksii kaikenmoista ymmärtämättä koulun todellisesta arjesta mitään? Opettajiahan ei ole kuunneltu missään, inkluusiossa eikä näissä uusissa avotilahöpöhöpökoulujen laatimisessa. 

Ihme ettei cooperia ole pakotettu työikäisillekin. Taulukosta löytyy lukemat kuitenkin kaikille ikäluokille aikuisissakin, eli tarkoitus olisi kai ollut mitata aikuisiakin? 

Vierailija kirjoitti:

Liikuntaa ei pitäisi arvioida numerolla. Sen pitäisi kannustaa lapsia löytämään liikunnan ilo. 

Todellakin pitää, ihan samalla tavalla kuin muitakin kouluaineita. Ihan samalla tavalla voitaisiin vaatia, että matematiikkaa ei pidä arvioida numerolla, kun juuri minua ei se kiinnosta, en osaa sitä yhtään ja se seiska on niin nolo toikkarissa.

Lapsia täytyy kannustaa liikunnan pariin siitä alkaen, kun he lähtevät liikkeelle. Vanhemmat ja lapset voivat vaikka touhuta liikunnallisia leikkejä kun lapset ovat pieniä ja myöhemmin heidän kasvaessa harrastaa yhdessä eri lajeja, ja jos rahaa ja intoa piisaa, valita jokin mieleinen ohjattu liikuntaharrastus lapselle. Vanhempien antama oma esimerkki liikunnan harrastamisesta on parasta liikuntakasvatusta ja se kaikki yhdessä tekeminen ja taitojen oppiminen heijastuu sinne koululiikuntaankin sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän juoksua harjoitellaan monissa lajeissa koulun liikuntatunneilla ykkösluokalta alkaen. On yleisurheilua, suunnistusta, jalka- ja koripalloa, salibandya ja ihan sitä juoksua. Eiköhän sen siinä opi, jos vanhemmilla ei ole kykyä saattaa jälkeläisiään urheiluharrastusten pariin.

Ei nämä lajit ole kyllä mitenkään verrattavissa juoksuharjoitteluun. Mikään noista lajeista ei vaadi 12 min yhtäkestoista juoksua maksimisykkeellä. 

Eipä niin, mutta jos on vähääkään aktiivinen liikuntatunnilla esimerkiksi noissa luettelemissani lajeissa, ei se cooper mikään shokki ole. Ihme marinaa ja vässyköintiä. Jokainen tietää, että se cooper tulee eteen jossain vaiheessa, niin siihen voi valmistautua.

Vierailija kirjoitti:

Ihme ettei cooperia ole pakotettu työikäisillekin. Taulukosta löytyy lukemat kuitenkin kaikille ikäluokille aikuisissakin, eli tarkoitus olisi kai ollut mitata aikuisiakin? 

Hyi s@@tana, älä anna mitään ideoita kenellekään. Kohta joku saa keväthangilla hiihdellessään taas jonkun kuningasajatuksen.

Mä kannattaisin tasoryhmiä liikuntaan. Paljon kivempaa olisi ollut samantasoisten seurassa, kuin yrittää keltanokkana futista tms sellaisia vastaan, jotka harrastivat ko. lajia.

Samalla voitaisiin keskittyä kannustamaan liikunnallisen elämäntavan muodostumiseen myös heikompien kohdalla. Ei tulisi niin vertailtua luokan parhaisiin, vaan keskityttyä enemmän omaan juttuun.