Anoppi puhuu seurassa vain asioista ja ihmisistä, joista en ymmärrä mitään
Kun tapaamme, anoppi alkaa puhua miehen lapsuuden kavereista, heidän lomamatkoistaan perheenä, perhetuttavista ym. En tunne näistä ihmisistä ketään, eikä ole mitään kosketuspintaa mihinkään keskustelun aiheeseen. Kuuntelen pitkiäkin aikoja hiljaa ja lähden sitten pois.
Minusta tuo on todella epäkohteliasta. Voiko tuollaista tehdä vahingossa vai sulkeeko hän tahallaan minua "porukan ulkopuolelle"? Itse ainakin tajuan jossain vaiheessa jos kerron lapsuudenjutun, että nyt on vaihdettava aihetta koska kaikki eivät ole kärryillä mistä puhutaan. Anoppi jatkaa puoli tuntia helposti.
Kommentit (387)
Mitä miehesi sanoi, kun kerroit, että sinua ahdistaa heidän muistelonsa, joihin et ole osallinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni aikuinen lapsi tekee samaa, puhuu asioista ja ihmisistä, joita oli ennen kuin vanhempansa erosivat. Haluaa tehdä selväksi, että olen ulkopuolinen ja ryöstänyt iskän. Olivat siis eronneet monta vuotta ennen minua ja välissä ollut kumppani, jonka eron isästään sai aikaiseksi omilla teoillaan.
Juuri tältä minustakin tuntuu! Kuin anoppi yrittäisi viestittää että yritän varastaa hänen poikansa, ja enkö tajua etten kuulu joukkoon enkä tule koskaan kuulumaankaan. Ikään kuin mieheni ensisijainen perhe olisivat edelleen he ja minä olen uhka tälle systeemille.
Aika kasvaa aikuiseksi ja lopettaa tuollainen lapsellinen uhriutuminen. Laitat jalkaan ison tytön housut ja rupeat ottamaan paikkaasi tuossa kokonaisuudessa. Osallistut keskuteluun niin kuin aikuiset ihmiset eikä heittäydy mököttämään kui
Anoppi siis vaientaa minut mm. kivahtamalla eli korottamalla ääntään, keskeyttämällä ja puhumalla aggressiivisesti päälle, jos aloitan jotain yhteistä puheenaihetta. Tai sitten nolaa minut jotenkin samantien, puhumani ei voi olla totta tai "ei se noin ole!" Sitten jatkaa perheensä kanssa siitä mihin jäi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni aikuinen lapsi tekee samaa, puhuu asioista ja ihmisistä, joita oli ennen kuin vanhempansa erosivat. Haluaa tehdä selväksi, että olen ulkopuolinen ja ryöstänyt iskän. Olivat siis eronneet monta vuotta ennen minua ja välissä ollut kumppani, jonka eron isästään sai aikaiseksi omilla teoillaan.
Juuri tältä minustakin tuntuu! Kuin anoppi yrittäisi viestittää että yritän varastaa hänen poikansa, ja enkö tajua etten kuulu joukkoon enkä tule koskaan kuulumaankaan. Ikään kuin mieheni ensisijainen perhe olisivat edelleen he ja minä olen uhka tälle systeemille.
Aika kasvaa aikuiseksi ja lopettaa tuollainen lapsellinen uhriutuminen. Laitat jalkaan ison tytön housut ja rupeat ottamaan paikkaasi tuossa kokonaisuudessa. Osallistut keskuteluun niin kuin ai
Ja mikä olikaan se syy, miksi alistut tuollaiseen etkä pidä puoliasi? Tai miksi ylipäätään menet sinne anopille, jos siellä on noin kamalaa?
Anoppi siis vaientaa minut mm. kivahtamalla eli korottamalla ääntään, keskeyttämällä ja puhumalla aggressiivisesti päälle, jos aloitan jotain yhteistä puheenaihetta. Tai sitten nolaa minut jotenkin samantien, puhumani ei voi olla totta tai "ei se noin ole!" Sitten jatkaa perheensä kanssa siitä mihin jäi.
Nyt meni niin pahasti yli, että provoilusi paljastui. Sori siitä, pikkuinen. Ihan ok iltasatu, vaikka todella kulunut aihe.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi siis vaientaa minut mm. kivahtamalla eli korottamalla ääntään, keskeyttämällä ja puhumalla aggressiivisesti päälle, jos aloitan jotain yhteistä puheenaihetta. Tai sitten nolaa minut jotenkin samantien, puhumani ei voi olla totta tai "ei se noin ole!" Sitten jatkaa perheensä kanssa siitä mihin jäi.
Nyt meni niin pahasti yli, että provoilusi paljastui. Sori siitä, pikkuinen. Ihan ok iltasatu, vaikka todella kulunut aihe.
Otahan jyrsijä iltalääkkeet.
Perheensä? Aikuisten maailmassa aviomies ja -vaimo ovat perhe. Ei mikään anoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi siis vaientaa minut mm. kivahtamalla eli korottamalla ääntään, keskeyttämällä ja puhumalla aggressiivisesti päälle, jos aloitan jotain yhteistä puheenaihetta. Tai sitten nolaa minut jotenkin samantien, puhumani ei voi olla totta tai "ei se noin ole!" Sitten jatkaa perheensä kanssa siitä mihin jäi.
Nyt meni niin pahasti yli, että provoilusi paljastui. Sori siitä, pikkuinen. Ihan ok iltasatu, vaikka todella kulunut aihe.
Otahan jyrsijä iltalääkkeet.
Ei minun lääkkeeni muuta sitä, että ap on kulunut provoilija. Sori siitäkin, pikkuinen.
Klassinen "anoppi on paska ja miniä on uhri" tarina Porvoosta. Jo vuodesta 1998 taattua av-kamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni aikuinen lapsi tekee samaa, puhuu asioista ja ihmisistä, joita oli ennen kuin vanhempansa erosivat. Haluaa tehdä selväksi, että olen ulkopuolinen ja ryöstänyt iskän. Olivat siis eronneet monta vuotta ennen minua ja välissä ollut kumppani, jonka eron isästään sai aikaiseksi omilla teoillaan.
Ja silti sinä olet mustasukkainen kuin pahainen teini ja loukkaannut, kun lapsi puhuu isänsä kanssa heidän yhteisistä ajoistaan ennen sinua :D
En ole mustasukkainen. Huvittaa ja ihmetyttää vaan, että lähes 40-vuotias mies käyttäytyy noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi siis vaientaa minut mm. kivahtamalla eli korottamalla ääntään, keskeyttämällä ja puhumalla aggressiivisesti päälle, jos aloitan jotain yhteistä puheenaihetta. Tai sitten nolaa minut jotenkin samantien, puhumani ei voi olla totta tai "ei se noin ole!" Sitten jatkaa perheensä kanssa siitä mihin jäi.
Nyt meni niin pahasti yli, että provoilusi paljastui. Sori siitä, pikkuinen. Ihan ok iltasatu, vaikka todella kulunut aihe.
Otahan jyrsijä iltalääkkeet.
Ei minun lääkkeeni muuta sitä, että ap on kulunut provoilija. Sori siitäkin, pikkuinen.
Hei pieni rakas, tarkistapa annostuksesi, nyt ei ole riittävä... <3
Vierailija kirjoitti:
Klassinen "anoppi on paska ja miniä on uhri" tarina Porvoosta. Jo vuodesta 1998 taattua av-kamaa.
Haluaisitko kenties muistella lisää, t: ap...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni aikuinen lapsi tekee samaa, puhuu asioista ja ihmisistä, joita oli ennen kuin vanhempansa erosivat. Haluaa tehdä selväksi, että olen ulkopuolinen ja ryöstänyt iskän. Olivat siis eronneet monta vuotta ennen minua ja välissä ollut kumppani, jonka eron isästään sai aikaiseksi omilla teoillaan.
Ja silti sinä olet mustasukkainen kuin pahainen teini ja loukkaannut, kun lapsi puhuu isänsä kanssa heidän yhteisistä ajoistaan ennen sinua :D
En ole mustasukkainen. Huvittaa ja ihmetyttää vaan, että lähes 40-vuotias mies käyttäytyy noin.
Kyllä sinä olet. Muuten sinulle ei olisi ongelma, että poika juttelee isänsä kanssa ajoista, jolloin sinä et ollut kuvioissa. Siinähän ei ole mitään huvittavaa tai ihmeellistä, vaan se on ihan normaalia isän ja pojan välistä keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi siis vaientaa minut mm. kivahtamalla eli korottamalla ääntään, keskeyttämällä ja puhumalla aggressiivisesti päälle, jos aloitan jotain yhteistä puheenaihetta. Tai sitten nolaa minut jotenkin samantien, puhumani ei voi olla totta tai "ei se noin ole!" Sitten jatkaa perheensä kanssa siitä mihin jäi.
Nyt meni niin pahasti yli, että provoilusi paljastui. Sori siitä, pikkuinen. Ihan ok iltasatu, vaikka todella kulunut aihe.
Otahan jyrsijä iltalääkkeet.
Ei minun lääkkeeni muuta sitä, että ap on kulunut provoilija. Sori siitäkin, pikkuinen.
Hei pieni rakas, tarkistapa annostuksesi, nyt ei ole riittävä... <3
Miksi sinua kiinnostaa minun lääkkeeni noin kovasti`? Eihän niillä ole mitään tekemistä ap:n provoilujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassinen "anoppi on paska ja miniä on uhri" tarina Porvoosta. Jo vuodesta 1998 taattua av-kamaa.
Haluaisitko kenties muistella lisää, t: ap...
Toki. Kerro ihmeessä parhaat provomuistosi av-historiasta. Ne kiinnostavat paljon enemmän kuin tämä tylsä ulina anopista.
Täällä riehuu taas joku hullu...
Onko sun miehesi holhouksessa vai miksi se ei osaa käydä yksin äitinsä luona?
Vierailija kirjoitti:
Täällä riehuu taas joku hullu...
Kyllä. Klassinen anoppihullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni aikuinen lapsi tekee samaa, puhuu asioista ja ihmisistä, joita oli ennen kuin vanhempansa erosivat. Haluaa tehdä selväksi, että olen ulkopuolinen ja ryöstänyt iskän. Olivat siis eronneet monta vuotta ennen minua ja välissä ollut kumppani, jonka eron isästään sai aikaiseksi omilla teoillaan.
Juuri tältä minustakin tuntuu! Kuin anoppi yrittäisi viestittää että yritän varastaa hänen poikansa, ja enkö tajua etten kuulu joukkoon enkä tule koskaan kuulumaankaan. Ikään kuin mieheni ensisijainen perhe olisivat edelleen he ja minä olen uhka tälle systeemille.
Voitte miehesi kanssa todeta, että se oli silloin se.
Vierailija kirjoitti:
Onko sun miehesi holhouksessa vai miksi se ei osaa käydä yksin äitinsä luona?
Ei ole, osaa ja olet oikeassa. Ei mun kannata sinne enää mennä. Olen vain yrittänyt olla mukava ja kohtelias miniä. Eikä naamani ole ikinä millään norsunvitulla ollut. Anopilla kyllä on ja pyöritellyt silmiään minulle.
No et varmasti tule kuulumaan, kun mökötät naama norsun vtulla muiden rupatellessa mukavia. Se olet ihan sinä itse, joka tuossa sulkee sinut ulkopuolelle. Anoppi ei puhu sinulle, koska kunnioittaa sitä, että haluat olla hiljaa. Niin kauan kuin et sano mitään, mielikuva säilyy tuollaisena.