Kouluruokailu vartissa???? Kouluruokailu täysin uusiksi Vantaalla Vanhemmilta paloivat hihat

Vierailija kirjoitti:

"Ihan karmeaa! Ei ole paljoa ajateltu tuossa. Esim.kieliä voi olla 2 tuntia viikossa. Jos toinen tunti pilkotaan ruokatunnin takia, eipä siinä paljoa ehditä opiskella. Tervemenoa opetussuunnitelman tavoitteet! "

-Sen kanssa eletään. Oppisisällöt voidaan rakentaa niin, että asiat opitaan.

Rehtori Majasaaren vastaus, kun tuosta kysyttiin. 

Tämähän on ihan täysi idiootti tämä rehtori.

Vierailija kirjoitti:

Ei edes mahdollista jos jonottamisessa pelkästään menee 15 min. Vaikka söisi ruuan heti.

Ei ole jonoa, koska rehtori on keksinyt mullistavan systeemin, jota hän kutsuu "porrastamiseksi".

Helpointa on järjestää tunti keskipäivällä vapaaksi lounaaseen ja luokat menevät porrastetusti syömään, jolloin kaikki saavat syödät puoli tuntia.

Mihin siellä koulussa on kiire, että syömiseen ei jää aikaa? Ja miksi pitää pitää oppitunteja lounaan aikana?

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei edes vaivautunut lukemaan linkkaamaansa juttua, siinä sanottiin että jonottaa ei tarvitse kun ruokailu on porrastettu. 

 

Ei se porrastus poista jonotusta.

meillä on pieni koulu ja aina porrastettu, mutta kyllä siellä jonotetaan. Tuo 15 minuuttia on kyllä ihan älytön. Meillä on tunti. Siihen sisältyy ruokailu ja välitunti. Yläkoulussa. 

Eihän tuossa ajassa pääse edes jonosta pois ja pitäisi olla jo tunnilla takaisin.

Tää Suomi menee kokoajan ojasta allikkoon.

Vierailija kirjoitti:

Enemmistölle vartti riittää paremmin kuin hyvin, sillä kouluruoka ei ole sellaista, että sitä nautittaisiin. Oppilaat ottavat lusikallisen riisiä ja toisen kastiketta ja puoli lasia vettä. Nopeimmat ovat syöneet ennen kuin viimeiset ovat pöydässä. Älkää vanhemmat verratko omaan ruokailuunne jossain lounasbuffassa. Koulussa syödään suuressa meluissa salissa, pakosta, kun on nälkä, eipä sinne mennä rentoutumaan tai nauttimaan. 

Ei ollut tällaista meluisaa tilaa ja huonoa ruokaa vielä vuosikymmeniä sitten.

Meillä ollut eri kaupungissa jo vuosia 20 minuutin lounastauko. Siinä ajassa pitää mennä ruokalaan, jonottaa ruoka, syödä ja viedä astiat (siinäkin vähän jonoa) ja palata tunnille. Lisäksi ruokailut alkavat jo 10.15, syynä säästöt: ruokalahenkilökunnan työpäivä lyhennetty loppumaan klo 12

Usein tulee kotiin hyvin nälkäinen lapsi kun ei ehtinyt syömään kunnolla. Koulua parina päivänä viikossa kolmeen ja niinä päivinä pienestä välituntieväästä huolimatta ilta usein pilalla kun päivä on nälkäisenä niin rankka.

Asiaa pahentaa tiukat säännöt ja jatkuva muistutus ettei saa tulla yhtään hävikkiä. Ei uskalla ottaa paljoa ruokaa, jos se ei olekaan hyvää eikä lisää ehdi hakemaan.

Tuo toimii teoriassa, kun sulla on kymmenen oppilaan luokka ja kaikki tottelevat kuin robotit.

Sitten kun on 26 villiä isoa teinipoikaa ja ruokailu keskellä oppituntia nini koko oppitunnista saisi saman tien luopua, koska se kaikki aikaa menee rauhoittumiseen ennen ruokailua ja ruokailun jälkeen.

Nimimerkillä kokemusta on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15min ruokatauko on koulumaailmassa ollut yleinen käytäntö isoissa kaupunkien kouluissa kymmeniä vuosia.  Ruokalat rakennetaan tehoneliöin ja keittiöhenkilökuntaa ei ole loputtomiin. Annetuin määrärahoin se on pakkovetää tuolla aikataululla läpi. Jos halutaan pitkä ruokatauko isossa koulussa, täytyy silloin rakentaa isommat keittiöt, palkata enemmän keittiöhenkilökuntaa ja tehdä isommat ruokalat. Ruoan valmiinaoloajalle, tarjollaoloajalle ym on omat säännöksessä. Pitemmät ruoka-ajat lisäävät kustannuksia paljon. 

 

Eikös suurissa kaupungeissa olla luovuttu näistä koulunomista keittiöistä, ja siirrytty isojen keskuskeittiöiden sapuskoihin, jolloin laatukin on tietysti kärsinyt?

Kun puhutaan kustannuksista, niin eikös se kaikkein kallein ja turhin kustannus ole se, kun lapset eivät syö mitään teollista haaleaa laitosmössöä?

<

-70 luvulla ruoka tuli kouluun keskuskeittiöltä. Toki ne kumiperunat taidettiin koulussa keittää. Ruoka siis vain uudelleen lämmitettiin koulussa. Näin ainakin stadissa.

Jos luokka on kauimmaisessa peränurkassa ylimmässä kerroksessa niin jo matka ruokalaan on 10 minuuttia. 

Entäpä jos ainakin näille pienimmille varattaisiin pätkityn tunnin sijaan ihan KOKO OPPITUNTI siihen ruokailuun?

Jos ruokalassa ei ole tilaa moiselle, niin ruokailu sitten vaikka omaan luokkaan. 

Ruokailuun voisi sisällyttää jotain osallistavaa toimintaa, ja päälle voisi sitten pitää asiallisen tauon, välkkärin, ulkoilua ja leikkiä.

Ruokatunti olisi oikeasti virkistävä katko ja lepotauko.

Vaan taitaapa olla fantasiaa tässä tehokkuuden ja kustannussäästöjen maailmassa. 

Vedän takaisin. Ihan paska idea. Miten tulikin näin huono ajatus. Kylläpä minä olenkin tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä 70-luvulla ja 80-luvun alussa oli 15 minuuttia ruokatauko ja siinä ajassa piti syödä. Sitten oli kyllä 15 minuutin välkkä sen jälkeen mutta silloin ei saanut enää jäädä syömään, se oli siis jopa kielletty.  

Meillä ei ollut Itä-Helsingissä. Sai syödä ja santsata rauhassa.

Olin itähelsinkiläisessä koulussa viime syksyn. Ei ollut mitään vuoroja, omaa opettajaa valvomassa, eikä ollut kiire. Viime kevään Vantaalla ja juurikin tuollainen älytön systeemi kuin jutussa. Oppitunti meni täysin pirstaleiksi jos se vuoro osui keskelle.

Rehtorin mukaan ei ole mikään ongelma, että oppitunti alkaa ja kymmenen minuutin opetuksen, johon sisältyy puhelimien keräys ja muu järjestäytyminen luokkaan, jälkeen lähdetään

En yhtään ihmettele, että oppimistulokset putoaa, jos koulun arki on tällaista levotonta härväämistä.

Ihme touhua. No, Vantaa nyt on muutenkin suosta jo pelkästään lukiokoulutuksen osalta: jättisuuria kouluja ja pelkkiä digimateriaaleja. Siellä ei ole ollenkaan ajateltu sitä, että kaikki opiskelijat eivät todellakaan opi parhaiten sähköisesti, vaan he tarvitsevat siihen fyysisiä oppikirjoja, joita voi kyllä kierrättää varsinkin nyt, kun toinen aste on opiskelijoille maksuton. Ei kannata sen yhden lukion rehtorin ihmetellä, miksi moni opiskelija jättää koulun kesken täytettyään 18 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ajassa pääse edes jonosta pois ja pitäisi olla jo tunnilla takaisin.

Lautanen mukaan seuraavalle oppitunnille, eiköhän rehtori siinä vaiheessa ymmärrä mikä järjettömyys tuo on.

Meillä oli aikanaan 30min ruokkikset 20vuotta sitten, jos jollain meni yli puoli tuntia niin ei haitannut vaikka vähän myöhästyi tunnilta. Maalaisjärkeä vois näissäkin asioissa käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ajassa pääse edes jonosta pois ja pitäisi olla jo tunnilla takaisin.

Sehän riippuu oppilaiden määrästä jonossa. Yksi luokka 25 oppilasta niin menee 5 minuuttia, että kaikki ottavat ruokansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei edes vaivautunut lukemaan linkkaamaansa juttua, siinä sanottiin että jonottaa ei tarvitse kun ruokailu on porrastettu. 

 

Ei se porrastus poista jonotusta.

meillä on pieni koulu ja aina porrastettu, mutta kyllä siellä jonotetaan. Tuo 15 minuuttia on kyllä ihan älytön. Meillä on tunti. Siihen sisältyy ruokailu ja välitunti. Yläkoulussa. 

Tuohan kuulostaa jo ihan järkevältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmistölle vartti riittää paremmin kuin hyvin, sillä kouluruoka ei ole sellaista, että sitä nautittaisiin. Oppilaat ottavat lusikallisen riisiä ja toisen kastiketta ja puoli lasia vettä. Nopeimmat ovat syöneet ennen kuin viimeiset ovat pöydässä. Älkää vanhemmat verratko omaan ruokailuunne jossain lounasbuffassa. Koulussa syödään suuressa meluissa salissa, pakosta, kun on nälkä, eipä sinne mennä rentoutumaan tai nauttimaan. 

Ei ollut tällaista meluisaa tilaa ja huonoa ruokaa vielä vuosikymmeniä sitten.

Jep. 70-luvun lopussa meillä taisi olla vielä ruokarukous...ei ollut hoppua siinä touhussa. Santsata sai rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15min ruokatauko on koulumaailmassa ollut yleinen käytäntö isoissa kaupunkien kouluissa kymmeniä vuosia.  Ruokalat rakennetaan tehoneliöin ja keittiöhenkilökuntaa ei ole loputtomiin. Annetuin määrärahoin se on pakkovetää tuolla aikataululla läpi. Jos halutaan pitkä ruokatauko isossa koulussa, täytyy silloin rakentaa isommat keittiöt, palkata enemmän keittiöhenkilökuntaa ja tehdä isommat ruokalat. Ruoan valmiinaoloajalle, tarjollaoloajalle ym on omat säännöksessä. Pitemmät ruoka-ajat lisäävät kustannuksia paljon. 

 

Eikös suurissa kaupungeissa olla luovuttu näistä koulunomista keittiöistä, ja siirrytty isojen keskuskeittiöiden sapuskoihin, jolloin laatukin on tietysti kärsinyt?

Kun puhutaan kustannuksista, niin eikös se kaikkein kallein ja turhin kustannus ole se, kun lapset eivät syö

70-luvulla joka koulussa oli oma keittiö, jossa oli keittäjä, Minna tai Tuire tms. Joka omin kätösin koulun takapihalla lypsi lehmät ja teurasti siat ja leipoi pullaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ihme touhua. No, Vantaa nyt on muutenkin suosta jo pelkästään lukiokoulutuksen osalta: jättisuuria kouluja ja pelkkiä digimateriaaleja. Siellä ei ole ollenkaan ajateltu sitä, että kaikki opiskelijat eivät todellakaan opi parhaiten sähköisesti, vaan he tarvitsevat siihen fyysisiä oppikirjoja, joita voi kyllä kierrättää varsinkin nyt, kun toinen aste on opiskelijoille maksuton. Ei kannata sen yhden lukion rehtorin ihmetellä, miksi moni opiskelija jättää koulun kesken täytettyään 18 vuotta.

Yllättyikö kuin Orpo?