Kouluruokailu vartissa???? Kouluruokailu täysin uusiksi Vantaalla Vanhemmilta paloivat hihat
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/d645b817-0474-41eb-8045-f2a…
Puhelimet pois ja kannustetaan syömään - hyviä asioita varmasti.
Mutta miksi homma pilattiin tällä hirmuisella kiireellä? Eihän vartti ole mikään aika asialliseen lounastaukoon. Ei lapsille eikä aikuisille.
Kun ruokailuun pitää mennä, jonottaa ja keräillä sapuskat ja järjestäytyä jotenkin kakaralauman kanssa, niin eihän siinä jää ruokailuun enää mitenkään aikaa, varsinkin jos siinä ajassa pitäisi keretä vielä seuraavalle oppitunnille?
Kyllä ruokailu pitäisi olla lapsillakin rauhoittumisen ja nautinnon hetki, eikä mikään pikaisesti hotkaistu snack ja pakollinen suoritus. 30 min olisi ihan minimi.
Onhan tässä se tapakasvatuksenkin aspekti olemassa.
Mahtaakohan jutun pulska rehtori selvitä lounaistaan vartissa?
Kommentit (157)
Sellaista se on. Broilerilaitos on broilerilaitos. Tuottavuusajattelu johtaa inhimillisyyden ja nautinnon häviöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 70-luvulla ja 80-luvun alussa oli 15 minuuttia ruokatauko ja siinä ajassa piti syödä. Sitten oli kyllä 15 minuutin välkkä sen jälkeen mutta silloin ei saanut enää jäädä syömään, se oli siis jopa kielletty.
Meillä ei ollut Itä-Helsingissä. Sai syödä ja santsata rauhassa.
Olin itähelsinkiläisessä koulussa viime syksyn. Ei ollut mitään vuoroja, omaa opettajaa valvomassa, eikä ollut kiire. Viime kevään Vantaalla ja juurikin tuollainen älytön systeemi kuin jutussa. Oppitunti meni täysin pirstaleiksi jos se vuoro osui keskelle.
Rehtorin mukaan ei ole mikään ongelma, että oppitunti alkaa ja kymmenen minuutin opetuksen, johon sisältyy puhelimien keräys ja muu järjestäytyminen luokkaan, jälkeen lähdetään syömään ja vartin ruokailun jälkeen jatketaan opiskelua viisitoista minuuttia, kunhan taas saadaan järjestäydyttyä luokkaan.
Rehtori Läski suvaitsi käydä seuraamassa ruokailua parina päivänä..... ja lähti sitten itse lounaalle läheiseen ravintolaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 70-luvulla ja 80-luvun alussa oli 15 minuuttia ruokatauko ja siinä ajassa piti syödä. Sitten oli kyllä 15 minuutin välkkä sen jälkeen mutta silloin ei saanut enää jäädä syömään, se oli siis jopa kielletty.
Meillä ei ollut Itä-Helsingissä. Sai syödä ja santsata rauhassa.
Olin itähelsinkiläisessä koulussa viime syksyn. Ei ollut mitään vuoroja, omaa opettajaa valvomassa, eikä ollut kiire. Viime kevään Vantaalla ja juurikin tuollainen älytön systeemi kuin jutussa. Oppitunti meni täysin pirstaleiksi jos se vuoro osui keskelle.
Rehtorin mukaan ei ole mikään ongelma, että oppitunti alkaa ja kymmenen minuutin opetuksen, johon sisältyy puhelimien keräys ja muu järjestäytyminen luokkaan, jälkeen lähdetään
Ja siinä on vielä se tuolileikki, kun opettaja katsoo jokaiselle oman paikan.
Kiva varmaan myös sille opettajalle, jonka tunnista tuo 15 min lohkaistaan. Siinä on kiire oppilailla syödä ja opettajalla opettaa asiat, joille oli varattu paljon pidempi aika.
Tervetuloa koulun todellisuuteen. Tuo 15 min. on hyvin tavallinen aika ruokailuun. Tunti pitää lopettaa aikaisemmin, että ehditään pestä kädet, kulkea ruokalaan ja jonottaa. Eipä siihen syömiseen jää paljoa aikaa.
Terv. Koulussa työskentelevä aikuinen
15min oli ruoka-aika taannoin, mutta sai käyttää välituntia vielä syömiseen. Eli oli aikaa 30min. Se oli hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin on näin kiire?
Takaisin oppitunnille, joka jatkuu välittömästi ruokailun jälkeen.
Juu, mutta edelleen, syvemmin pohdittuna: mihin on kiire?
Vierailija kirjoitti:
Kiva varmaan myös sille opettajalle, jonka tunnista tuo 15 min lohkaistaan. Siinä on kiire oppilailla syödä ja opettajalla opettaa asiat, joille oli varattu paljon pidempi aika.
Ihan karmeaa! Ei ole paljoa ajateltu tuossa. Esim.kieliä voi olla 2 tuntia viikossa. Jos toinen tunti pilkotaan ruokatunnin takia, eipä siinä paljoa ehditä opiskella. Tervemenoa opetussuunnitelman tavoitteet!
"Ihan karmeaa! Ei ole paljoa ajateltu tuossa. Esim.kieliä voi olla 2 tuntia viikossa. Jos toinen tunti pilkotaan ruokatunnin takia, eipä siinä paljoa ehditä opiskella. Tervemenoa opetussuunnitelman tavoitteet! "
-Sen kanssa eletään. Oppisisällöt voidaan rakentaa niin, että asiat opitaan.
Rehtori Majasaaren vastaus, kun tuosta kysyttiin.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei edes vaivautunut lukemaan linkkaamaansa juttua, siinä sanottiin että jonottaa ei tarvitse kun ruokailu on porrastettu.
Silti se ruokatunti on nornaalisti 30 min itse syömiseen. Ruokailu on ollut jo aiemmin huonosti järjestetty, jos sitä ei ole porrastettu.
Enemmistölle vartti riittää paremmin kuin hyvin, sillä kouluruoka ei ole sellaista, että sitä nautittaisiin. Oppilaat ottavat lusikallisen riisiä ja toisen kastiketta ja puoli lasia vettä. Nopeimmat ovat syöneet ennen kuin viimeiset ovat pöydässä. Älkää vanhemmat verratko omaan ruokailuunne jossain lounasbuffassa. Koulussa syödään suuressa meluissa salissa, pakosta, kun on nälkä, eipä sinne mennä rentoutumaan tai nauttimaan.
Olen samaa mieltä että ruokatauon olisi oltava pidempi koululaisilla. Ehdottomasti.
Samaan aikaan mainitsen, että esimerkiksi hoitajien työehtosopimuksen mukainen työajalla tapahtuva ripeä ruokailu on juurikin tuon 15(-20) min, ja silloin pitää samanaikaisesti olla myös töissä eli esimerkiksi vastattava puhelimeen tai soittokelloon sen soidessa. Ja tällein reilun vuosikymmenen kokemuksella kyllä sen ruokansa saa siinä useimmiten lapettua naamaansa. Tavoiteltavana tai suositeltavana ei tätä pidä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei edes vaivautunut lukemaan linkkaamaansa juttua, siinä sanottiin että jonottaa ei tarvitse kun ruokailu on porrastettu.
Silti 15 min syömiseen on lyhyt aika.Itse useinkin joudun töissä näin tekemään ja on se kyllä paljon stressaavampaa kuin se, että saa rauhassa syödä ilman kiireen tuntua.
Vierailija kirjoitti:
Tämän koulun wokerehtori on nainen isolla H-lla.
Nainen nimeltä Pasi?
Vierailija kirjoitti:
Meillä 70-luvulla ja 80-luvun alussa oli 15 minuuttia ruokatauko ja siinä ajassa piti syödä. Sitten oli kyllä 15 minuutin välkkä sen jälkeen mutta silloin ei saanut enää jäädä syömään, se oli siis jopa kielletty.
Juu näin oli -70 luvulla eikä tosin ollut mitään paikkojen hakemista, kun määrätyt pöydät aina luokille. Ruoka astiat tuotiin pöytiin niin ei mitään jonottamista vaan ruoka oli siinä pöydässä ja jokainen pöytäkunta sai siis omat ruoka astiat.
Ei edes mahdollista jos jonottamisessa pelkästään menee 15 min. Vaikka söisi ruuan heti.
Omalla lapsella ei ole ruokailuja kesken tunnin, mutta kahtena päivänä ennen liikuntaa, joka edellyttää siirtymistä melkein kilometrin päähän urheiluhallille. Lapsi sanoo että huomioiden jonottamisen ja seuraavalle tunnille siirtymisen, ruokailuun jäisi noin 5 min, eli menevät liikuntatunneille ilman lounasta. Sen jälkeen pitäisi jaksaa vielä pari teoriatuntia koululla.
Eikös suurissa kaupungeissa olla luovuttu näistä koulunomista keittiöistä, ja siirrytty isojen keskuskeittiöiden sapuskoihin, jolloin laatukin on tietysti kärsinyt?
Kun puhutaan kustannuksista, niin eikös se kaikkein kallein ja turhin kustannus ole se, kun lapset eivät syö mitään teollista haaleaa laitosmössöä?
Koulun omat keittiöt ja pienemmät yksiköt takaisin ja valta ammattikeittäjille! Ja aikaa ruokailuun! Hyvä ruoka, parempi mieli.... ja terveys ja jaksaminen!
Voiko olla parempaa satsausta tulevaisuuteen?