Miksi kahvilatreffit on joillekin ensitapaamiseen ehdoton turn off?
Niitä melontoja, keilausta, kynttiläillallisia ehtii sittenkin kun ensin lyhyesti nähty ja tietää haluaako tutustua lisää.
Itse tapaan deitin suht matalalla kynnyksellä. Turhaa käyttää viikkoja viestittelyyn, varsinkin kun molemmat asuu samassa kaupungissa, etäsuhteisiin en ala. Vartin live-tapaaminen kertoo paljon enemmän kuin 2 viikon viestittely. Sekin kertoo minulle paljon, jos deitti ei halua kahvilaan.
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Olen ehdottomasti kahvilatreffien ja/tai työpäivän lounastreffit. Jälkimmäinen siitä vielä parempi, että molempien on "pakko" palata töihin, joten ei tule mitään vaivautunutta "olisko tää jo tässä" -fiilistä.
Kesälomamies ei mene treffeille jonkun jäätelömyyjä mimmin kanssa
Kahvilatreffit on normi tapa ensitreffeille. Siihen kykenemättömät on helppo karsia pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on juuri niiden kahvilatreffien idea, että selviää kuinka luontevaa toisen kanssa on jutella. Myös katsekontakti, eleet, puhetapa yms. Jos näissä ei oikein synny yhteyttä ja luontevuutta, niin ei tarvitse tavata sen enempää. Myös pääsee lähtemään kohteliaasti tilanteesta pois. Joku aktiviteetti pitää lusia huonossa tapauksessa loppuun, vaikea poistua kesken luontevasti.
Yleensä ensimmäisellä tapaamisella ei ehdi tulla oikeaa kuvaa toisesta ihmisestä, jos ei ole puhuttu videopuheluita sitä ennen. Siitä syystä ne kahvilatreffit epäonnistuvat niin usein.
Kyllä tunnin kahvilatreiffeillä saa jo varsin hyvän kuvan siitä ihmisestä ja siinä näkee hyvin ihmisen keskustelutaidot, elekielen ja ylipäätään sen energian mikä siitä ihmises
Jos viidessä minuutissa pystyt sen sanomaan, niin se perustuu vain miehen ulkonäköön.
Kun tervehtii halaten, huomaa jos toinen haisee hieltä (on kokemusta). Ja puheesta kuulee miellyttääkö ääni (yllättävän tärkeää itselleni). Reippaus/flegmaattisuus tulee myös hyvin ilmi jo heti. Eräällä deitillä oli hyvin homomaiset eleet, mielenkiinto lopahti, vaikka muuten mukava olikin
Vierailija kirjoitti:
Olen naimisissa, mutta ennen kuin olin varattu, tykkäsin käydä nimenomaan kävelytreffeillä. Ja nyt kun muistelen, niin syy oli koronassa. Jos jäisin vielä sinkuksi, niin suosisin kävelytreffejä ihan siitäkin syystä, että haluaisin liikunnallisesti edes jokseenkin yhtä aktiivisen kumppanin. Tällä hetkellä niin sanotusti tyydyn kompromissiin lähinnä siitä syystä, että meillä on yhteinen perhe. Olisi typerää repiä lasten perhettä hajalle vain sen takia, että toinen on eräänlainen tietokoneperuna. Mutta perheen perustamisen jälkeen ja jos joskus vielä sinkkuuntuisin, en haluaisi enää, että kumppani on perästä vedettävä liikunnan ja liikkumisen suhteen. Juon toki kahviakin, mutta kahviloissa käyn aika harvoin. Preferoisin liikkuvaa sorttia ennemmin.
Siis suosit kävelytreffejä, ja päädyit perustamaan perheen tietokoneperunan kanssa? Oliko siis toimiva strategia?
Itse lähdin kahville, ja nyt kävelemme yhdessä milloin Pariisissa tai Venetsiassa, milloin kotimaassa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon järkevämpää on ensin tutustua video puhelujen avulla. Sitten tavataan suoraan jommankumman kotona, ja jättää ne typerät kahvilatapaamiset kokonaan väliin.
Kuka hullu tapaa ensi kerran kotona?? Tai mökillä. Varsinkin kesällä miehet kutsuu mökille saunomaan, en tajuu
Olet väärässä. Mies palkitsee naisen rohkeudesta, ja tekee kaikkensa, jotta nainen viihtyisi tämän tyyppisillä treffeillä.
Joskus jopa ilmastointiteipin, nippusiteiden ja jätesäkkien avulla.
Ensitreffit aina julkiselle paikalle! Koskee kaikkia sukupuolia.
Olen käynyt yli sadan naisen kanssa treffeillä ja heistä 90 varmasti naisten kodeissa. Miksi ihmeessä pitäisi olla julkisella paikalla ja vieläpä ympäristössä jossa on mahdollisimman epämukava jutella ja tutustua paremmin? Toinen asia on ollut, tinderissä jotkut vinkuvat sukunimeä jo ennen treffejä tai heti niiden jälkeen. Siis mitä vit...tua, sellaiset henkilökohtaiset tiedot jaetaan vasta kun näyttää siltä että oikeasti mätsää ja sitäpaitsi en ole vielä koskaan ymmärtänyt mitä ihmettä joku tekee toisen sukunimellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen naimisissa, mutta ennen kuin olin varattu, tykkäsin käydä nimenomaan kävelytreffeillä. Ja nyt kun muistelen, niin syy oli koronassa. Jos jäisin vielä sinkuksi, niin suosisin kävelytreffejä ihan siitäkin syystä, että haluaisin liikunnallisesti edes jokseenkin yhtä aktiivisen kumppanin. Tällä hetkellä niin sanotusti tyydyn kompromissiin lähinnä siitä syystä, että meillä on yhteinen perhe. Olisi typerää repiä lasten perhettä hajalle vain sen takia, että toinen on eräänlainen tietokoneperuna. Mutta perheen perustamisen jälkeen ja jos joskus vielä sinkkuuntuisin, en haluaisi enää, että kumppani on perästä vedettävä liikunnan ja liikkumisen suhteen. Juon toki kahviakin, mutta kahviloissa käyn aika harvoin. Preferoisin liikkuvaa sorttia ennemmin.
Siis suosit kävelytreffejä, ja päädyit perustamaan perheen tietokoneperunan kanssa? Oliko siis toimiva strategia?
<
Niin, kuten sanoin, että NYT valitsisin toisin ja painottaisin toisenlaisia asioita. Painotukset voivat muuttua elämän aikana tarpeiden mukaan. Mieheni on todella hyvä isä ja se oli se, mitä sillä hetkellä arvostin yli kaiken ja mihin rakastuin. Sitähän en avannut, että missä ja miten tapasimme, mutta emme todellakaan kävelytreffeillä :D.
Luetun ymmärtäminen on selvästi hyvin haastavaa nykyihmisille. Ja jos jossain kirjoituksessa on niin sanotusti aukkoja, niin ne ennemmin täytetään omalla mielikuvituksella, kuin kysyttäisiin tarkentavia kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on juuri niiden kahvilatreffien idea, että selviää kuinka luontevaa toisen kanssa on jutella. Myös katsekontakti, eleet, puhetapa yms. Jos näissä ei oikein synny yhteyttä ja luontevuutta, niin ei tarvitse tavata sen enempää. Myös pääsee lähtemään kohteliaasti tilanteesta pois. Joku aktiviteetti pitää lusia huonossa tapauksessa loppuun, vaikea poistua kesken luontevasti.
Yleensä ensimmäisellä tapaamisella ei ehdi tulla oikeaa kuvaa toisesta ihmisestä, jos ei ole puhuttu videopuheluita sitä ennen. Siitä syystä ne kahvilatreffit epäonnistuvat niin usein.
Kyllä tunnin kahvilatreiffeillä saa jo varsin hyvän kuvan siitä ihmisestä ja sii
Ihastut joko narsistiin, joka pystyy heti esittämään viettävää tai sitten multideittaajaan, jolla on paljon kokemusta naisten treffaamisesta, joka on tuonut miehelle kovan itseluottamuksen.
Sosiaalinen lahjakkuus, hyvä keskustelukyky ja itsevarmuus eivät ole millään tavalla yhtä kuin narsismi tai sarjadeittailu. Pikemminkin se kertoo terveestä itsetuntemuksesta ja itseluottamuksesta, itsensä kehittämisestä ja kyvystä olla aidosti läsnä toisille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon järkevämpää on ensin tutustua video puhelujen avulla. Sitten tavataan suoraan jommankumman kotona, ja jättää ne typerät kahvilatapaamiset kokonaan väliin.
Kuka hullu tapaa ensi kerran kotona?? Tai mökillä. Varsinkin kesällä miehet kutsuu mökille saunomaan, en tajuu
Olet väärässä. Mies palkitsee naisen rohkeudesta, ja tekee kaikkensa, jotta nainen viihtyisi tämän tyyppisillä treffeillä.
Joskus jopa ilmastointiteipin, nippusiteiden ja jätesäkkien avulla.
Ensitreffit aina julkiselle paikalle! Koskee kaikkia sukupuolia.
Olen käynyt yli sadan naisen kanssa treffeillä ja heistä 90 varmasti naisten kodeissa. Miksi ihme
Naisille on kyse ehdottomasti turvallisuudesta. Vaikka viestein ja soitellen tyyppi vaikuttaisi kuinka normaalilta tahansa, niin ei tarvitse olla kuin se yksi väkivaltainen sekopää joka sattuu kohdalle, niin elämä voi olla siinä. Vähintäänkin terveys. Ei mitään järkeä ottaa sellaista riskiä.
Sukunimen tivaamista en kyllä ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Koska esim kahvilat, ravintolat ovat juuri niitä ahdistavia ympäristöjä joissa on niin vaike jutella avoimesti kuin olla ja voi. En ymmärrä ollenkaan miksi hitossa mennä treffeille uuden ihmisen kanssa paikkaan jossa helposti vain istuu hiljaa sen vartin tai puolituntia odottaen että mennään paikkaan jossa voi avoimesti ja vapaasti keskustella ja ottaa selvää minkälainen ihminen on kyseessä. Enemmän saa selville illan tekstailun perusteella kuin kahvilassa tai ravintolassa. M40
Olen samaa mieltä. Pystyisin kyllä kahvilatreffeihin, jos toinen ihan välttämättä haluaisi, mutta ennemmin jotain muuta. Se menee todella helposti vaivaantuneeksi seinien tuijotteluksi ja itse saatan toisina päivinä jännittää vieraita ihmisiä enemmän ja olla enemmän lukossa niin, ettei vain keksi jatkuvasti mitään järkevää jutunjuurta. Eräillä treffeillä ollessani parikymppinen treffikumppanini keskittyi tuijottamaan tämän tästä rintojani, mikä oli hyvin vaivaannuttavaa (kahvilassa siis).
En halua kahvitreffeille koska haluan miehen joka panostaa minuun rahallisesti. Jos ei panosta heti alkuun, on turhaa odottaa mitään jatkossakaan.Näin olen oppinut kantapään kautta.Ne miehet jotka ovat vieneet illallisille, ovat myös ostaneet aika äkkiä hajuvesiä, suklaata ja kukkia.Jotkut jopa koruja.
Vierailija kirjoitti:
Koska esim kahvilat, ravintolat ovat juuri niitä ahdistavia ympäristöjä joissa on niin vaike jutella avoimesti kuin olla ja voi. En ymmärrä ollenkaan miksi hitossa mennä treffeille uuden ihmisen kanssa paikkaan jossa helposti vain istuu hiljaa sen vartin tai puolituntia odottaen että mennään paikkaan jossa voi avoimesti ja vapaasti keskustella ja ottaa selvää minkälainen ihminen on kyseessä. Enemmän saa selville illan tekstailun perusteella kuin kahvilassa tai ravintolassa. M40
Se, että koet kahvilat ahdistaviksi tai epämukaviksi deittipaikoiksi, ei kerro mitään kahvilaympäristöstä vaan ennen kaikkea sinun heikoista sosiaalisista taidoistasi. Monet ihmiset viihtyvät kahviloissa, juttelu luistaa luonnostaan ja deitit ovat rentoja ja mukavia. Jos joudut odottamaan vain hiljaa ja tuntuu vaikealta olla oma itsesi, se on merkki siitä, että sosiaalinen vuorovaikutus ei ole sinulle vielä luontevaa tai hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon järkevämpää on ensin tutustua video puhelujen avulla. Sitten tavataan suoraan jommankumman kotona, ja jättää ne typerät kahvilatapaamiset kokonaan väliin.
Kuka hullu tapaa ensi kerran kotona?? Tai mökillä. Varsinkin kesällä miehet kutsuu mökille saunomaan, en tajuu
Olet väärässä. Mies palkitsee naisen rohkeudesta, ja tekee kaikkensa, jotta nainen viihtyisi tämän tyyppisillä treffeillä.
Joskus jopa ilmastointiteipin, nippusiteiden ja jätesäkkien avulla.
Ensitreffit aina julkiselle paikalle! Koskee kaikkia sukupuolia.
Olen käynyt yli sadan naisen kanssa treffeillä
Ihan samalla tavalla mies joutuu miettimään turvallisuuttaan jos menee naisen kotiin.
E juo kahvia enkä todellakaan halua mennä maksamaan ökykallista kaakaota. Kävely tai puisto on parasta, puistoonkin voi ottaa eväät mukaan.
Mies joka vinkuu ensitreffeillä naista kotiinsa on joko pihi,sosiaalisesti kömpelö tai haluaa pillua. Kaikki nuo ovat iso punainen lippu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon järkevämpää on ensin tutustua video puhelujen avulla. Sitten tavataan suoraan jommankumman kotona, ja jättää ne typerät kahvilatapaamiset kokonaan väliin.
Kuka hullu tapaa ensi kerran kotona?? Tai mökillä. Varsinkin kesällä miehet kutsuu mökille saunomaan, en tajuu
Olet väärässä. Mies palkitsee naisen rohkeudesta, ja tekee kaikkensa, jotta nainen viihtyisi tämän tyyppisillä treffeillä.
Juu palkitsee,sitoo sänkyyn ja vetää kuivana kakkoseen. Ja sitten selittää poliisille että ite se tuli ja halus.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, kahvilatreffit on ehdoton turn off. Kertoo paljon henkilön rahankäytöstä ja luonteesta kun laittaa rahaa ylihintaiseen kuraan. Ei sopisi minulle kumppaniksi. Olen toki itse ihan hyvin toimeentuleva, mutta silti tarkka rahasta. Laadusta voin maksaa, mutta sitä ei Suomen kahviloista löydy.
M45
Kesällä joka paikkakunnalla on paljon ilmaistapahtumia, joihin voi mennä treffeille. Talvella niitä on vähemmän, mutta museoissa on ilmaisiakoja ja kirjatoon pääsee aina. Siinä voi kumpikin kerätä lainattavaksi mieleisiään kirjoja ja päätellä siitä, millainen toinen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon järkevämpää on ensin tutustua video puhelujen avulla. Sitten tavataan suoraan jommankumman kotona, ja jättää ne typerät kahvilatapaamiset kokonaan väliin.
Kuka hullu tapaa ensi kerran kotona?? Tai mökillä. Varsinkin kesällä miehet kutsuu mökille saunomaan, en tajuu
Olet väärässä. Mies palkitsee naisen rohkeudesta, ja tekee kaikkensa, jotta nainen viihtyisi tämän tyyppisillä treffeillä.
Joskus jopa ilmastointiteipin, nippusiteiden ja jätesäkkien avulla.
Ensitreffit aina julkiselle paikalle! Koskee kaikkia sukupuolia.
Jep, tämä ehdottomasti. Sisarukseni koulukaveri meinasi päästä hengestään treffeillä, kun meni ventovieraan miehen luokse. Tyyppi oli sitonut ja yrittänyt saada hengiltä. Aina treffit julkiselle paikalle niin, että pois pääsee vaivatta jos treffikumppani paljastuu sekopääksi.
Samaa mieltä, kerran olin nuoruudessa niin typerä, että lähdin vieraan miehen autolla ja mies joka aluksi vaikutti niin mukavalta alkoi autossa käyttäytyä varsin häiriintyneellä tavalla. Ilmeisesti hänellä oli jotain mielenterveyden ongelmia ja onneksi pääsin säikähdyksellä, mutta opinpahan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Koska esim kahvilat, ravintolat ovat juuri niitä ahdistavia ympäristöjä joissa on niin vaike jutella avoimesti kuin olla ja voi. En ymmärrä ollenkaan miksi hitossa mennä treffeille uuden ihmisen kanssa paikkaan jossa helposti vain istuu hiljaa sen vartin tai puolituntia odottaen että mennään paikkaan jossa voi avoimesti ja vapaasti keskustella ja ottaa selvää minkälainen ihminen on kyseessä. Enemmän saa selville illan tekstailun perusteella kuin kahvilassa tai ravintolassa. M40
Millaisissa paikoissa sinä sitten pystyt keskustelemaan avoimesti ja vapaasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska esim kahvilat, ravintolat ovat juuri niitä ahdistavia ympäristöjä joissa on niin vaike jutella avoimesti kuin olla ja voi. En ymmärrä ollenkaan miksi hitossa mennä treffeille uuden ihmisen kanssa paikkaan jossa helposti vain istuu hiljaa sen vartin tai puolituntia odottaen että mennään paikkaan jossa voi avoimesti ja vapaasti keskustella ja ottaa selvää minkälainen ihminen on kyseessä. Enemmän saa selville illan tekstailun perusteella kuin kahvilassa tai ravintolassa. M40
Se, että koet kahvilat ahdistaviksi tai epämukaviksi deittipaikoiksi, ei kerro mitään kahvilaympäristöstä vaan ennen kaikkea sinun heikoista sosiaalisista taidoistasi. Monet ihmiset viihtyvät kahviloissa, juttelu luistaa luonnostaan ja deitit ovat rentoja ja mukavia. Jos joudut odottamaan vain hiljaa ja tuntuu vaikealta olla oma itsesi, se on merkki siitä, että sosiaalinen vuorovaikutus ei ol
En vetäisi noin mustavalkoisia johtopäätöksiä tuon tekstin perusteella. Olen sosiaalinen ja sosiaalisesti taitava ihminen, mutta myös toisinaan ujohko ja herkkä aistimaan ilmapiiriä jne. Riippuu niin paljon siitä toisestakin henkilöstä, miten keskustelu sujuu ja kuinka luontevaa se on. En ole niitä ihmisiä, joka voisi höpöttää itsestään tai vaikka puuta heinää asiasta kuin asiasta yksin ja jos treffikumppanillakin on jokin jäätyminen meneillään, on paljon helpompaa ja mukavampaa olla treffeillä jossain muualla, vaikka siellä kävelyllä. Ja olen nainen, 39-vuotias. Teini-iän jälkeen on aina ollut menekkiä, että ei ole mistään tuollaisista asioista kiinni.
Koska esim kahvilat, ravintolat ovat juuri niitä ahdistavia ympäristöjä joissa on niin vaike jutella avoimesti kuin olla ja voi. En ymmärrä ollenkaan miksi hitossa mennä treffeille uuden ihmisen kanssa paikkaan jossa helposti vain istuu hiljaa sen vartin tai puolituntia odottaen että mennään paikkaan jossa voi avoimesti ja vapaasti keskustella ja ottaa selvää minkälainen ihminen on kyseessä. Enemmän saa selville illan tekstailun perusteella kuin kahvilassa tai ravintolassa. M40