Miksi kahvilatreffit on joillekin ensitapaamiseen ehdoton turn off?

En käy kahviloissa muutenkaan. Ei ole mun tyyppinen paikka.

Jaa-a. Minä ja mieheni aikoinaan juteltiin puhelimessa ja viestein yli 3kk ennenkuin näimme ensimmäisen kerran livenä. Siihen aikaan ei ollut edes mahdollista lähettää kuvaa kännykällä, joten paperikuvat lähetimme postissa toisillemme. Yhdet. Mies lähetti mustavalkoisen passikuvan.

Siitä on 25 vuotta. Ja olen kyllä sitä mieltä, että vartin tapaamisella puheluiden ja viestien sijaan, emme ehkä olisi tässä.

Kahvilatreffit on täysin jees. Siitä on joskus vielä siirrytty syömään, jos on ollut mukavaa. Kävelytreffit tuntuu itsestä nykyään jotenkin turn offeilta. Ehkä itse kaipaan sitä suoraa katsekontaktia ja kemian tunnustelua kasvokkain.

Riippuu kahvilastta. Huoltoasemien kahvilat ovat ihan hirveitä ja niissä on jo valmiiksi ankea olo niin, että jos deitti olisikin hyvä tyyppi se ympäristö latistaa heti. Olen yksityiskohdat huomaava ihminen. Jos deitti ei edes yritä ymmärtää minua, niin ainakin tiedän ettei tarvitse tavata enää. Jatkossa olisi aina erimielisyyttä siitä, mikä on viihtyisää ja mikä ei. 

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen tästä aivan päinvastoin eli myöhemmin voidaan kahvitella mutta ensimmäistä kertaa kun nähdään niin en halua kahvilaan.

Kävelytreffit on paras ellei teillä ole jotain muuta yhteistä liikuntaharrastusta.

Sulkapallo toimii myös hyvin kun siinä voi jutella.

Jotenkin kahvilatreffit ja kävelytreffit menee minulla samaa kategoriaan. Kävellessä voi mennä kahvilaan, jos on huono sää.

Vierailija kirjoittaa:

Liikuntaa harrastaessa molemmat viihtyy ja on helpommin hauskaa verrattuna siihen että jäykkänä tuijotatte toisia pöydän ääressä.

No juuri tästä vastauksesta näkyy se sosiaalisten tilanteiden pelko mitä Ap ei halunnut! ,,Jäykkänä toisen tuijottelu pöydän ääressä,, on tyhmien käyttämä ilmaisu ihan tavalliselle juttelulle! Jos siihen ei ekoilla treffeillä kykene - vaan pitää aina olla jotain touhua - on huono merkki. Olen ehdottomasti kahvilatreffien kannattaja. Siinähän sitten selviää, mistä toiminnoista kukin pitää, ja voi yhdessä miettiä kävelyä tai vaikka sitä sulkapalloa. 

 

Yksi hyvä syy tähän on se, että ei normaalisti käy kahviloissa ja ei koe oloaan kotoisaksi toista vastapäätä kahvilla.

itse ainakin juttelen mieluummin kävellessä, museossa tms., koska olen paljon luontevampi tällöin.

Eli ujous voi olla syynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen tästä aivan päinvastoin eli myöhemmin voidaan kahvitella mutta ensimmäistä kertaa kun nähdään niin en halua kahvilaan.

Kävelytreffit on paras ellei teillä ole jotain muuta yhteistä liikuntaharrastusta.

Sulkapallo toimii myös hyvin kun siinä voi jutella.

Miksi treffeillä pitäisi olla just liikuntaa? Kuulostaa ihan kuin joltain päiväkoti-ikäisten tapaamiselta, että pitää olla jotain liikunnallista puuhaa.

Aiemmin täällä oli samankaltainen ketju ja monet sanoivat että kahvilatreffit ovat ahdistavat, koska tuntuvat kuin työhaastattelussa kun ollaan pöydän ääressä. Jos noinkin tavallinen tilanne kuin kahvilakeskustelu tuntuu liian kuormittavalta, olisi hyvä kehittää vuorovaikutustaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kahvilastta. Huoltoasemien kahvilat ovat ihan hirveitä ja niissä on jo valmiiksi ankea olo niin, että jos deitti olisikin hyvä tyyppi se ympäristö latistaa heti. Olen yksityiskohdat huomaava ihminen. Jos deitti ei edes yritä ymmärtää minua, niin ainakin tiedän ettei tarvitse tavata enää. Jatkossa olisi aina erimielisyyttä siitä, mikä on viihtyisää ja mikä ei. 

Kuka menee huoltsikalle deitille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoittaa:

Liikuntaa harrastaessa molemmat viihtyy ja on helpommin hauskaa verrattuna siihen että jäykkänä tuijotatte toisia pöydän ääressä.

No juuri tästä vastauksesta näkyy se sosiaalisten tilanteiden pelko mitä Ap ei halunnut! ,,Jäykkänä toisen tuijottelu pöydän ääressä,, on tyhmien käyttämä ilmaisu ihan tavalliselle juttelulle! Jos siihen ei ekoilla treffeillä kykene - vaan pitää aina olla jotain touhua - on huono merkki. Olen ehdottomasti kahvilatreffien kannattaja. Siinähän sitten selviää, mistä toiminnoista kukin pitää, ja voi yhdessä miettiä kävelyä tai vaikka sitä sulkapalloa. 

Tuo on kyllä aikamoinen red flag jos treffikumppani ei pysty luontevaan keskusteluun kahvilassa ja vaan istuu jäykkänä. En oikein usko, että tällainen henkilö olisi hyvää keskusteluseuraa siellä kahvilan ulkopuolellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Iso osa suomalaisista miehistä ei käy kahviloissa. Tietyillä asuinalueilla käydään enemmän.

Omallani on vierekkäin kahvila, lounaspaikka ja pupi. Pupissa käyvät nuoret miehet juomassa kaljaa. Lounaspaikassa toimistotyöläist syömässä härkää. Kahvilassa näkyy usein naisia naiskavereineen tai yksin.

Sitten taas vähän sivummalla näkyy ylempää keskiluokkaa kahviloissa naisporukoissa, ja joskus miestensä kanssa. Vanhuksia (miehiä) toisinaan myös keskenään.

Kahvila se on ABC:kin

Vierailija kirjoitti:

Yksi hyvä syy tähän on se, että ei normaalisti käy kahviloissa ja ei koe oloaan kotoisaksi toista vastapäätä kahvilla.

itse ainakin juttelen mieluummin kävellessä, museossa tms., koska olen paljon luontevampi tällöin.

Eli ujous voi olla syynä.

No minä en ainakaan halua seurustella ujon kanssa, sori..

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kahvilastta. Huoltoasemien kahvilat ovat ihan hirveitä ja niissä on jo valmiiksi ankea olo niin, että jos deitti olisikin hyvä tyyppi se ympäristö latistaa heti. Olen yksityiskohdat huomaava ihminen. Jos deitti ei edes yritä ymmärtää minua, niin ainakin tiedän ettei tarvitse tavata enää. Jatkossa olisi aina erimielisyyttä siitä, mikä on viihtyisää ja mikä ei. 

Mulla on yhdet treffit jatkuneet huoltsikalta ajellulle ja meren rannalle kävelemään. Monta tuntia riitti juttua

Paljon järkevämpää on ensin tutustua video puhelujen avulla. Sitten tavataan suoraan jommankumman kotona, ja jättää ne typerät kahvilatapaamiset kokonaan väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kahvilastta. Huoltoasemien kahvilat ovat ihan hirveitä ja niissä on jo valmiiksi ankea olo niin, että jos deitti olisikin hyvä tyyppi se ympäristö latistaa heti. Olen yksityiskohdat huomaava ihminen. Jos deitti ei edes yritä ymmärtää minua, niin ainakin tiedän ettei tarvitse tavata enää. Jatkossa olisi aina erimielisyyttä siitä, mikä on viihtyisää ja mikä ei. 

 

Kuka menee huoltsikalle deitille?

AIka monikin. Sitten kun se oikea kolahtaa kohdalle, ei sillä ole mitään väliä missä ne ekat treffit oli. Jos taas mitään kemiaa ei ole, on vain hyvä ettei tullut panostettua kynttiläillalleseen  ujon ja jäykän deitin kanssa

Joku härkäjuoksu tai benji-hyppy olisi ok.

Vierailija kirjoitti:

Paljon järkevämpää on ensin tutustua video puhelujen avulla. Sitten tavataan suoraan jommankumman kotona, ja jättää ne typerät kahvilatapaamiset kokonaan väliin.

Kuka hullu tapaa ensi kerran kotona?? Tai mökillä. Varsinkin kesällä miehet kutsuu mökille saunomaan, en tajuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kahvilastta. Huoltoasemien kahvilat ovat ihan hirveitä ja niissä on jo valmiiksi ankea olo niin, että jos deitti olisikin hyvä tyyppi se ympäristö latistaa heti. Olen yksityiskohdat huomaava ihminen. Jos deitti ei edes yritä ymmärtää minua, niin ainakin tiedän ettei tarvitse tavata enää. Jatkossa olisi aina erimielisyyttä siitä, mikä on viihtyisää ja mikä ei. 

 

Kuka menee huoltsikalle deitille?

Reiska oli kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kahvilastta. Huoltoasemien kahvilat ovat ihan hirveitä ja niissä on jo valmiiksi ankea olo niin, että jos deitti olisikin hyvä tyyppi se ympäristö latistaa heti. Olen yksityiskohdat huomaava ihminen. Jos deitti ei edes yritä ymmärtää minua, niin ainakin tiedän ettei tarvitse tavata enää. Jatkossa olisi aina erimielisyyttä siitä, mikä on viihtyisää ja mikä ei. 

 

Kuka menee huoltsikalle deitille?

AIka monikin. Sitten kun se oikea kolahtaa kohdalle, ei sillä ole mitään väliä missä ne ekat treffit oli. Jos taas mitään kemiaa ei ole, on vain hyvä ettei tullut panostettua kynttiläillalleseen  ujon ja jäykän deitin kanssa

'Se oikea' ei kyllä pyytäisi huoltsikalle kahville vaan veisi jonnekin vähän viihtyisämpään paikkaan. Ei nyt mikään kynttiläillallinen tarvitse olla, mutta ei myöskään mikään meluinen huoltsikan kahvila, jossa naapuripöydässä kakarat kiljuu täyttä kurkkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen tästä aivan päinvastoin eli myöhemmin voidaan kahvitella mutta ensimmäistä kertaa kun nähdään niin en halua kahvilaan.

Kävelytreffit on paras ellei teillä ole jotain muuta yhteistä liikuntaharrastusta.

Sulkapallo toimii myös hyvin kun siinä voi jutella.

Eli et halua kasvokontaktia? Miten sulkapalloa pelatessa voi jutella?

Ei ole tarkoitus jutella vaan tutustua toisen kehoon ja liikuttaa verta, sama juttu varmaan mitä suhteeltakin hakevat. Jumppaa ja panemista. Eivät eläimet "juttele".

Miten se ihmisten kanssakäymiseen liittyy, että eläimet ei "juttele"???