Nepsylapsi ei pysty kulkemaan yksin kouluun
Nepsylapseni aloittaa ekan luokan eikä pysty kävelemään yksin kouluun tai takaisin kotiin koulusta. Matkaa on 1 km eli matka ei ole pitkä, mutta ei ole mitään mahdollisuutta että hän kulkisi sen yksin. Vaikka ollaan harjoiteltu reittiä vuosi etukäteen. Kaksi asiantuntijaa on sitä mieltä että ei ainakaan vuoteen voi kulkea yksin. Hänellä on vasta tutkimukset kesken eli ei vielä diagnoosia mutta vaikka olisikin diagnoosi niin kuulemma kunta ei silti myöntäisi koulutaksia tms koulumatkoja varten koska matka on niin lyhyt ja lapsi ei kuitenkaan mikään pyörätuolipotilas. Miten ihmeessä minun olisi tarkoitus käydä töissä? Olen ollut työttömänä mutta nyt saisin työn joka alkaisi syyskuussa. Mummot ym asuu kaukana niin heistänäån ei ole avuksi.
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko pötköä.
Mikä on se ongelma, ettei koulumatka onnistu?
Teillä vaikuttaa olevan sama ongelma.
Ei. Olen 62-vuotias ja lapseni 38-vuotias ja lapsenlapsi vasta 1-vuotias.
Olen tietokirjailija. Olen kiinnostunut asioista.
Voisiko lapsi kulkea kouluun niin että kellopuhelimen linja auki ja vanhempi ohjaa puhelimen välityksellä? Henkinen tuki, kun voi ohjata ja muistuttaa risteyksistä yms.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko lapsi kulkea kouluun niin että kellopuhelimen linja auki ja vanhempi ohjaa puhelimen välityksellä? Henkinen tuki, kun voi ohjata ja muistuttaa risteyksistä yms.
Ööh aapee on töissä. Ei siis vapaalla puhumassa pitkää puhelua lapsensa kanssa.
Ei ollut ennen moisia nepsyjä ja läpsyjä ym vipsuja. Kouluun käveltiin lyhyet matkat yksin ja sillä siisti. Nykyinen kasvatus on mitä on. Kännykkään tuijottelua yleensä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummu ja pappa ovat apuna. 8 v nyt ja ei toivoakaan että uskaltaisi laittaa yksin koulumatkalle vaikka on reilusti alle kilometrin matka. Palkkaa joku naapuri pimeästi kuskaamaan ja vahtimaan lasta.
Ei ainakaan täällä uskalla kukaan laskea pieniä lapsia yksin ulos, niin paljon väkivaltaa ja päihteiden käyttöä tässä keskustan alueella.
Nämä naapureiden pimeästi palkkaamiset, jonkun nuoren, tai eläkeläismummon taskurahalla palkkaamiset ovat kuolleena syntyneitä ajatuksia. Kai te nyt sen ymmärrätte, jos vähänkin ajattelette. Pienet alakoululaiset ovat liian pieniä olemaan yksin kotona ja liian pieniä kulkemaan yksin. Monet tarvitsevat isompinakin, monet koko elämänsä ajan toisen ihmisen apua ja läsnäoloa. Monille se avuntarve tulee missä tahansa elämänvaiheessa vaikkapa sairauden, tai onnettomuuden osuessa kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko pötköä.
Mikä on se ongelma, ettei koulumatka onnistu?
Teillä vaikuttaa olevan sama ongelma.
Ei. Olen 62-vuotias ja lapseni 38-vuotias ja lapsenlapsi vasta 1-vuotias.
Olen tietokirjailija. Olen kiinnostunut asioista.
En tarkoittanut enkä tiennyt ikääsi, lapsesi, tai lapsenlapsesi ikää enkä tiennyt ammattiasi. Nyt tiedän. Tarkoitin tuota ongelmaa, ettet jaksanut lukea APn tekstiä. Muutamaa riviä, joissa ap kertoi, miksei koulumatka onnistu.
tässä sen näkee miten negatiivisia suomalaiset ovat. ennenkuin on edes tutkittu vaihtoehtoja ja kokeiltu voiko ne toimia (esim. että etsisi jonkun väylän, josta voisi löytää ihmisiä, jotka vievät lasta kouluun), niin päätetään, että eihän se voi mitenkään toimia, ei joku mummeli voi sitoutua tuollaiseen, kun siltä voi vaikka lonkka murtua ja sitte ollaan taas samassa tilanteessa.
No entä sitten? Ihan samalla lailla voi vaika bussit mennä lakkoon tai lapsen taksikyytiyrittäjä olla koko talven kännissä eikä pääsekään sitten lasta viemään kouluun. ihan kaikenlaista voi maailamssa tapahtua, mutta ei se merkitse sitä etteikö silti voisi kokeilla eri vaihtoehtoja.
ja onhan se nyt parempi, että jos joku on vienyt lasta kouluun 3/4 lukuvuodest ja itse joutuu viemään 1/4 ajasta, kuin että itse joutuisi hoitamaan koko lukuvuoden.
Tätä se on, kun nää uusavuttomat suvipetterit ovat aina saaneet kaiken mitä haluavat. Ei mitään kunnioitusta auktoriteetteja kohtaan!
Kun isä tai äiti sanoo, että kävelet kouluun, niin silloin kävellään!
Naapurin lapsella on Asperger. Meillä on myös 1 km kouluun, mutta se kävi ekan vuoden jossain erityiskoulussa, jonne taksi haki. Tampere
Miten nämä "nepsyt" ennen pääsivät kulkemaan kouluun? Kun niitä kuulema on aina ollut yhtä paljon, ei vain diagnosoitu?
Mä jäin pois töistä, että vein ja hain koulusta, käytin terapioissa sen jälkeen. Näitä meillä kaksi kappaletta. Nyt molemmat yliopiston jälkeen hyvissä töissä. Yrittäkää jaksaa sitkeästi auttaa, näistä monesti tulee erinomaisia työntekijöitä sekä veronmaksajia.
Sulla on ap 2 viikkoa aikaa kävellä tämän lapsen kanssa. Jos ei ole maailman vaarallisin ja vilkasliikenteisin reitti, niin voi uskaltautuakin syyskuussa yksin? Toinen vaihtoehto että saatat ekana päivänä perille, sitten jäät puoleenmatkaan tai haet puolesta matkasta.
Mutta isompi kysymys: kuinka se lapsi saa itsensä yksin koyoa syyskuussa kouluun, osaako laittaa ovet lukkoon jne? Vai tarvitsisiko aamupäiväkerhoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin paljon työttömänä kun lapseni olivat alakoulussa. Kulkivat yleensä itsenäisesti mutta jos sää oikein kurja tai piti viedä sukset ym niin kuljetin. Ja samalla kuljetin myös naapureiden lapset.
Olisiko naapurustossa muita samalle luokalle meneviä joiden matkassa lapsi selviäisi matkasta ? Tai voisitko maksaa pikkasen korvausta jollekkin naapurin isommalle teinille/naapurin mummolle jne että hän huolehtisi lapsesi kouluun. Varmaankin lapsi jäisi iltapäiväkerhoon koululle ja voisit hakea hänet töistä tullessasi ? Miten lapsi muuten pärjää yksin kotona ennen kouluun lähtöä, onko se ongelma ?
Miksi te ehdotatte naapurin teiniä avuksi? Kun sillä teinillä on hänen oma koulu ihan samoina arkiaamuina. Ja alkaa usein eri kellonaikaan kuin jonkun random ekaluokkalaisen (aapeen lapsen siis) koulu. Ei teini voi huolehtia aapeen lasta kouluun ysi
Siksi koska meillä lapset käyneet yhtenäiskoulua. Monesti oma 9-luokkalainen saaattoi ajella naapurin ekaluokkalaisen kanssa alun vaikeimmat paikat ja sitten kun pääsivät turvalliselle pyörätielle niin jatkoi kovempaa koululle kavereiden luo. Molemmilla koulu alkoi samaan aikaan. Ja kukaan ei pyytänyt teiniäni tekemään tuota mutta ihan itse katsoi pienemmän perään.
Vierailija kirjoitti:
Ei myöskään kukaan naapurin mummeli oikeasti sitoudu tällaiseen, että saattaisi jotain naapurin lasta joka aamu kouluun. Koska siinä pitäisi luvata hoitaa se saattaminen (2 km kävely) joka ikinen arkiaamu. Vaikka sataisi kaatamalla vettä, olisi liukasta, maa ihan jäässä ja loskainen tai selkää särkisi tai olisi aamuaika terveysaseman hoitajalle. Kuka sellaiseen lupautuu ja sitoutuu? Ei kukaan, tai ainakin siitä pitäisi maksaa todella paljon rahaa korvaukseksi.
Omalla asuinalueella keksin heti kaksi mummoa jotka käyvät joka aamu kävelyllä satoi tai paistoi. Voisin kysyä tällaisilta apua. He joutuisivat vain ajoittamaan lenkkinsä koululaisen päivän mukaan.
Itse kyselisin eri vaihtoehtoja ja ehkä mummeli voisi saattaa vaikka ke-to aamut. Ma-ti saattaisi saada aamupäiväkerhoon kun alkaa koulu niin myöhään ja pe- aamulle koettaisin sitten kysyä naapurin teiniä. Varalla olisi sitten naapurin työtön äiti jolta kysyisin erikseen apua jos joku edellämainituista ei toimi. Joo työlästä ja hankalaa mutta jos ei muuta löydy niin koettaisin rakentaa jonkinlaisen verkoston jonka avulla pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5. Koulu alkaa tällä viikolla ja mietit koulumatkaa nyt. Luuletko, että joku uskoo?
No älkää sitten uskoko. Koulumatkaa on harjoiteltu vuosi, kun eskari oli samassa pihassa kuin koulu. Ja aina käveltiin eskariin. Ja koulumatkasta on keskusteltu jo keväällä asiantuntijoiden kanssa, myös koulumatkatuesta jne. Koska olen työttömänä niin ajattelin saattaa lapsen. Nyt sain kuitenkin juuri tietää äsken että saisin työn ensi kuusta alkaen. Ap
Kai siinä samassa pihassa on sitten se aamukerhokin jos kerta eskarikin löytyy. Viet lapsen sinne aamulla töihin mennessä.
Ei ole, olen kaikki tällaiset ilmeiset ratkaisut jo selvittänyt. Ei ole aamukerhoa koululla eikä muualla lähistöllä, ja päiväkoti jossa se eskari on ei ota edes ra
entä joku (yksityinen) pph?
Vierailija kirjoitti:
Pienen koululaisen vanhempana sinulla on oikeus osittaiseen hoitorahaan. Ota yhteys Kelaan ja työpaikkaan.
uudella työntekijällä ei ole oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen. Toki jos työnantaja on höveli, niin hän voi sellaisen myöntää, mutta siihen ei ole velvollisuutta kuin vasta ajan päästä.
https://tyosuojelu.fi/tyosuhde/muut-vapaat-tyosta/perhevapaat/osittaine…
"Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämistä työn ja perhe-elämän yhdistämiseksi. Työntekijällä on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, kun työsuhde on jatkunut yhteensä kuusi kuukautta 12 viime kuukauden aikana."
Vierailija kirjoitti:
Puolet vastaajista täällä huutaa, että kyllä sitä -70/-80/-90-luvuillakin kaikki lapset pärjäsivät hienosti eikä ollut mitään nepsyjä ja muita vaikeuksia kenelläkään, että niin!
Samaan aikaan ties kuinka moni ei oppinut lukemaan siellä koulussaan niin vanhoina hyvinä aikoina edes sen vertaa, että ymmärtäisi, että ap:n lapsen koulussa ei ole aamupäiväkerhoa.
lisäksi tuohon aikaan lasten tapaturmia ja tapaturmaisia kuolemia oli hitonmoinen määrä enemmän kuin nykyään. Kas mistähän syystä...
Vierailija kirjoitti:
1) teet lapsestasi huoli-ilmotuksen ja kerrot siitä ettei lapsen äiti kykene järjestämään lapselleen turvallista kouluunmenoa
2) otat yhteyttä lastasi tutkivaan tahoon/yhteyshenkilöönne siellä ja kysyt mitä voit tehdä
3) selvität paikkakunnaltasi yksityisiä palveluntarjoajia ja miten heidät saisi auttamaan lastasi kouluun menossa. Ketjusta käy ilmi, että asut suuressa kaupungissa, joten siellä on taatusi kaikenlaisia yhsityksiä. jotka tarjoavat lastenhoitoapua. Pääasiassa nuoria, jotka kaipaavat vähän taskurahaa on heidän listoillaan. AIvan varmasti jotkut heistä käy joko samaa koulua tai kulkee samaa matkaa ja voi ottaa vastuulleen lapsesi seuraa olemisen koulumatkan ajan
4) koska lapsesi ei ole edes vuodessa oppinut kulkemaan tiellä tuvallsiesti, niin älä oleta, että miään muuttuisi 1. kouluvuodenkaan aikana
- koska menet töihin, niin taludellinen tilanteenne kuitenkin tulee paranemaan, joten älä nyt
3) Aivan varmasti? Aivan varmasti taskurahaa tarvitseva nuori käy alakoulua ja voi viedä lapsen, ottaa vastuulleen koko kouluvuodeksi?
Ap selvittää millaisen lausunnon tarvitsee ja keneltä lapsen oireisiin nähden, vaikkei diagnoosia vielä ole. Jos kyytiä ei silti saa eikä mitään tukiverkkoa ole, siis lapsen isä tai perhettä, lastensuojelulta voi kysyä apua. Perhetyöntekijät joskus saattavat lapsia kouluun. Työnantajalta voi kysyä joustoa ja hakea sitä täältä ehdotettua kelan tukea. Jos mikään muu ei onnistu, et mene työhön.
On ihan yleistä, että diagnoosia ei aseteta, vaikka lapsella olisi tukitoimia, kuntoutusta ja lääkityskin. Syynä se, että oireet saattavat kasvun myötä lievittyä, eikä diagnoosia käytännössä saa poistettua, vaikka sen hetkisessä tilanteessa sille ei olisi enää perusteita. Jos nuorena tai aikuisena tälläinen henkilö haluaa hakeutua esim. ammattiin, jossa nepsy-diagnoosi on este, niin se ei ole mahdollista. Näin meille on perusteltu se, että diagnoosia viivytettiin muutama vuosi. Sitä ihmettelen, että koulukyytiä ei saa. Meille sellainen järjestyi pelkällä lääkärintodistuksella, jossa hän sitä suositteli. Mitään erityisen raskaita perusteluita ei todistuksessa edes ollut, vaan lääkärin todistus siitä, että tarkkaavaisuuden ja hahmottamisen haasteiden vuoksi koulumatkasta suoriutuminen on hankalaa. Nämä olisi kyllä jo pitänyt tapella valmiiksi viime keväänä, nyt kyytiä voi olla todella vaikea järjestää. Ymmärrän tietysti että keväällä oli ajatus, että lapsen kanssa kulkeminen onnistuu itse. Onko koulussa aamukerho tms. jonne lapsen voisi viedä ennen oman työpäivän alkua?