Onko kenellekään muulle käynyt niin, että työpaikalla on syytetty kiusaamisesta vaikka ette

Yksi tapaus mun työuralta.

Yksi henkilö kiusasi vuosien, ehkä vuosikymennen ajan tiimin muita jäseniä. Kiusaaminen vielä liittyi hyvin pitkälle työasioihin, silti pomoilla ei ollut kiinnostusta selvittää asiaa syvällisemmin. Kiusaaja oli mielinkielin esimiehen kaveri ja osasi aina uhriutua kun häntä syytettiin jostain (ihan aiheesta). 

Jossain vaiheessa tiimin esimies vaihtui ja tiimiin jäi organisaatiomuutoksen seuraksena kiusaajan lisäksi vain yksi entisen tiimin jäsen.Tämä kiusaajan uhri oli tässä vaiheessa myös hakeutunut psykoterapiaankin asian takia. Tähän aikaan osui kiusaamistilanne, johon uhri vastasi tiukasti kiusaajalle, tyyliin "olet hullu, lopeta!"

Kiusaaja uhriutui totaalisesti, valitti uudelle esimiehelle ja siitä tuli iso soppa. Lopulta kävi niin että kumpikin sai rangaistuksen. Kiusaaja ei siis koskaan joutunut vastuuseen kunnolla mistään eikä pomoilla ollut halua oikeasti selvittää tilannetta vaikka se vaikutti suoraan työasiohin.

Hyvä, että työpaikallasi puututaan kiusaamiseen ja otetaan se vakavasti. Usein näin ei ole.

Esimiehellä on varmasti hauskaa selvitellä näitä aikuisten ihmisten eipä-juupa -riitoja kaikkien muiden kiireiden keskellä. Missä työpaikalla on edes aikaa tällaiseen tarhatasolle alennettuun draamaan kun kaikki aika menee työsuoritteiden tuottamiseen, ainakin omissa työpaikoissa, joissa olen ollut?

Yhdessä työpaikassani esimies oli se kiusaaja. Osaston työntekijöistä osa oli pomon lellikkejä, ja saivat tehdä mitä halusivat, osa oli esimiehen (ja muiden) kiusaamisen kohteita. Kun kyseenalaistin tämän tavan ja puolustin uhreja, jouduin itse kiusatuksi. Asian vieminen työsuojelupäällikölle kääntyi minua vastaan, koska esimiehet pitävät aina yhtä.

Onneksi tajusin että työpaikassa, jossa esimies saa rikkoa lakeja, löytyy aina paljon muutakin laitonta. Kyseenalaistin omaan työsuhteeni määräaikaisuuden. Eipä kestänyt kauaa ennen kuin sain tiedon, että työsuhdettani ei tullakaan jatkamaan.

Ikävä kyllä (työnantajani osalta) ehdin kopioida työpaikalta kaikki työsuhteeseeni liittyvät asiakirjat. Vein asiakirjat ja kirjoittamani selostuksen asiasta ammattiliitoni lakimiehelle ja veimme asian oikeuteen. Monen kommervenkin kautta voitin lopulta jutun oikeudessa ja entinen työantajani joutui maksamaan korvauksia, muistaakseni summa oli siinä 11 000 euroa. 

Ei ole käynyt vastaavaa, mutta olen pahoillani että olet joutunut tuohon tilanteeseen.

Onko teillä jonkinlainen kilpailuasetelma esimerkiksi vakituisesta paikasta tai työtehtävistä? Tai voiko olla, että hän kokee syrjivänä vaikkapa sen, että olet tutumpi/puheliaampi joidenkin toisten työkavereiden kanssa, entä hänen? Onko hän uudempi työkaveri tai onko joku syy, miksi hän on jäänyt etäisemmäksi?

Koska tilanne kuulostaa pahalta, suosittelisin hoitamaan tilannetta vain työsuojelun (tai esimiehen) kanssa, että et saa lisää syytöksiä. Ja aina työsuojelun mukaan, jos esimies ei saa tilannetta hoidettua tai tulee käsitys, että sinua epäillään perusteettomasti.

Keskusteluun kannattaa valmistautua huolella ja korostaa juuri tuota, että haluat selvittää asian. Ainakin seuraavia kysymyksiä/asioita tulee mieleen,

- Milloin ja miten kokee, että olet kiusannut. Konkreettisia ajankohtia ja tilanteita. Ota itsellesi kalenteri/tietokone/muistiinpanovälineet mukaan, jotta voit helposti esimerkiksi tarkastaa, oletko edes ollut tuolloin töissä.

- Kannattaa varmaan mainita, että tervehditty kyllä normaalisti ja vaihdatte välillä ajatuksia/kuulumisia/mitä se nyt onkaan.

- Voisi ehkä kysyä, että minkä takia hän ei ole sinulle maininnut teidän välisestä "kahnauksesta" ja miksi hän on myös työkavereille lähtenyt purkamaan asiaa, sen sijaan että asiaa käytäisiin läpi työnantajavetoisesti.

- Yritä pysyä rauhallisena, ja välttää syytöksiä tai huutamista. Kuulostaa, että tunteettomasti et suhtaudu tilanteeseen, mikä on varmaan etu, et todennäköisesti vaikuta kylmältä kkeskustelussakaan. 

- Kannattaa varmaan olla työsuojeluun yhteydessä siitä näkökulmasta, että saisit apuja sieltä keskusteluun valmistautumisessa.

- Koska tähän on sotkettu mukaan muutakin työyhteisöä, niin reilua on myös että kun asia ratkeaa, niin asiasta kerrotaan jotenkin yleisellä tasolla (Työyhteisössä on käsitelty ristiriitatilannetta ja asia on selvitetty ja mihinkään toimenpiteisiin ei ole perusteita/syytöksille ei ole perusteita tms.). Ettei käy niin että osa työkavereista epäilee edelleen sinua kiusaajaksi ja sinun olosi on edelleen hankala. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos nro 6, tämä on hyvä toimintatapa. Pyydän heti huomenna tämän tapaamisen. Kaikken kummallisinta on, että tämä henkilö ei sano minulle mitään, on seurassani täysin normaali, kyselee kuulumisia jne. Voinko kysyä häneltä suoraan, miksi ajattelee, että kiusaan? Vai olisiko parasta tehdä.se työsuojelun kanssa?

Olen itsekin aika herkkä ja nyt mennyt pari unetonta yötä tämän asian kanssa, nytkin itkettää.

Voit kysyä. Tuskin asia kysymällä selviää, mutta siihen on hyvä viitata sitten työsuojelun kanssa käytävässä keskustelussa. Tyyliin "Silloin kun kysyin sinulta, että onko jokin tietty asia tai tilanne, minkä olet kokenut kiusaamisena ..." Näin voit osoittaa, että olet itse ollut aktiivinen selvittämään syytöstä. 

Jos et saa tilaisuutta kysyä, ei sekään ole huono asia, koska silloin voit todeta, että henkilö ei ole sinulle aiemmin kertonut kokevansa kiusaamista. Jos hän siellä työsuojelun kanssa käytävässä keskustelussa tuo jotain asioita tai tilanteita esiin, mitkä on kokenut kiusaamisena, voit sanoa, että kuulet tämän nyt ensimmäistä kertaa. 

Käy työterveyslääkärillä puhumassa tästä ja pyydä melatoniinia tai jotain, että saat nukutuksi. Uni on tärkeää palautumisen kannalta. Voimia!

Yrityksellä jossa olin töissä oli lukuisia kohteita joissa kussakin kymmeniä työntekijöitä. Vähän väliä jossain pisteessä naiset riitaantuivat, yleensä 2-4. Kaikki syyttelevät toisiaan kuka mistäkin. Johto ratkaisi asian siirtämällä kaikki riitelijät uuteen pisteeseen töihin. Kukaan ei "voittanut" näin riitaa. Mikä siinä on että naiset ei tule toimeen keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä työkaverilla oli ilmeisesti mielenterveysongelmia ja koki tulleensa kiusatuksi muutaman ihmisen toimesta. Hänkään ei aluksi osannut kertoa miten, sitten syynä oli varsin arkiset keskustelut ja yhden työkaverin paha katse. Tällä pahasti katsoneella on välillä sellainen resting bitch -ilme, mutta työkaveri ei suostunut uskomaan, ettei kyseessä olisi juuri häneen kohdistettu pahantahtoisuus.

Hommaa setvittiin koko työyhteisön voimin kunnes kiusattu sai muita töitä. Itseäni on kiusattu koulussa, joten olin aluksi kovasti kiusatun puolella, mutta tulin siihen tulokseen, että kiusaaminen voi olla myös kuviteltua.

 

Kyllä , samaistun niin tähän, kun olen ihan lähipiirissä törmännyt ilmiöön, jossa kaikki sanomiset, ilmeet ja eleet tulkitaan itseä kohtaan tarkoituksellisen vihamieliseksi. Ei ymmärretä ollenkaan sitä, että joskus se resting bitch -ilme on vain ilme, ei mitään muuta. Se on vain osoitus siitä, että ihmisellä on silloin äärettömän huono itsetunto, jos kaikki pitää kääntää niin, että muut haluavat vain pahaa.

Ap, sinun on ehkä parasta nostaa kissa pöydälle ja vaatia konkreettisia todisteita. Jos joku palaveri tulee, niin siellä on oltava työsuojeluvaltuutettu ja luottis mukana. Eräs entinen työkaveri huuteli myös aina kiusaamisesta, mutta kun olisi pitänyt vastata huutoon, suu menikin kiinni.

Mikäli kiusaamissyyte johtaa kuulemistilaisuuteen, on kiusaajaksi väitetyllä oikeus saada yksityiskohtaiset tiedot, mistä kiusaamistilanteissa on kysymys, ja nämä on oikeus saada kirjallisena, jotta voi valmistautua asian käsittelyyn.

Sukulainen  50 v nainen on joka työpaikassaan kokenut olevansa kiusattu. Joka ainoassa. Mitään konkreettista esimerkkiä ei osaa kiusaamisesta meille sukulaisillekaan kertoa. On erityisherkkä ( oma diagnoosinsa ) ja virallisestikin mielenterveysongelmainen. 

Ongelmansa on töissäkäymisen inhoaminen, se on kuin myrkkyä hänelle ja saikuttaa todella matalalla kynnyksellä. Eli itse työnteko ( monella alalla on ollut ) on kiusaamista hänelle, vaikka työkavereita syyttääkin. Kauhea ihminen ! 

Tämä tapahtui minulle silloin yhdeksänkymmentä luvun alussa sen laman alkaessa.

Työskentelin metallialalla tehtaassa ja se 'ajolähtö fiilis'  oli käsinkosketeltava, kun taloon tuli se n.k. konsultti ja ryhtyi jokaisen työpanosta ja tehtäviä tutkimaan.

Kaikki luonnollisesti pelkäsivät oman työpaikkansa puolesta, kun tilaukset ja hommat alkoivat vähetä ja mieluisempia työntekijöiltä alkoi keikat loppua ja heille piti sitä tekemistä vaan olla, kun kerran kovas palkkaakin saivat.

N.k. pakkolomalle joutuivat ensin vanhimmat, seuraavana me nuorimmat siis kokemattomat, joilla oli työuraa vasta muutama vuosi.

Se kiusaaminen tapahtui siten, että sinulle ei ollut antaa hommia, et saanut silti poistua työpisteeltäsi, sinun aiemmat vakityösi jaettiin niille tärkeille ja sinun piti keksiä jotain siivoilemista kahdeksaksi tunniksi.

Kaikki näkivät ja tiesivät, mutta oltiin kuin ei mitään. Me heikkohermoisimmat sitten otettiin 'pekkasia' jne ja oltiin tosi helpottuneita, kun se loppui, vaikka meni se työpaikkakin. Ensin pakkolomaa kesti pari viikkoa ja siltä palatessa oli työkalupakkini sisältökin jaettu muille.

Ei auttanut luottamusmieskään, koska tykkäsi, että juuri näin on oikeus tehdäkin.

Olin järkyttynyt, mutta onneksi pääsin uudelle alalle. 

Se oli työpaikkakiusaamista se.

Joo oikein puhutteluun jouduin. Kaikki kollegat tiesivät, että asiaa ei ollut tapahtunut, mutta silti jouduin esimiehelle tätä selvittämään, vaikka häntä ylempikin ymmärsi että ei ollut mitään. 

Eipä siinä mitään, irtisanouduin työstä heti kun sain uuden. Olen liian vanha tuollaista kuuntelemaan.

Joskus kemiat eivät vain toimi yhtään jonkin ihmisen kanssa, ilman että kumpikaan on varsinaisesti syyllinen mihinkään. Kommunikaatio on pelkkää väärinkäsitystä.

Teen töitä henkilöstöpalvelu Seurella. Eräässä päiväkodissa oli ylimielinen lastenhoitaja joka rakasti kyykyttää ja nöyryyttää sijaisia. Annoin aina mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kerran kun minulla oli ahdistusta taustalla, niin ärähdin aika tiukkaan sävyyn tyyliin " Nyt anna kuule jo olla, lopeta toi inhottava käytös" Menin ennen kotiinlähtöä pyytämään anteeksi ja sanoin, että minulla tuli vaan mitta täyteen. Tämä nainen teatraalisesti kyyristeli muiden työntekijöiden takana ja ilmeili hysteerisesti. Seurelta tuli soitto noin viikon kuluttua, että olin kuulemma käyttäytynyt uhkaavasti ja ollut pelottava. Oman turvallisuutensa takia he eivät halua minua enää sinne ja tekevät valituksen. 

Samainen nainen on saanut valituksia käytöksestään muiltakin työntekijöiltä ja perheiltä vuosien varrella.

Hei AP,

Etenikö asia jotenkin tänään?

Up

Ei minulle, mutta työkaverille. Olin tavallaan esimiehen asemassa eräässä palaverissa jossa aihetta käsiteltiin. Todellisuudessa tilanne oli päinvastainen, eli kiusaamisesta valittava teki itse työpaikan ilmapiirin hankalaksi.

Ota sinä yhteyttä työterveyteen. Kuulostele tilannetta sivullisilta. Onko se tämän työpaikan tapa vai mikä? Pyydä palaveri työsuojeluhenkilön kanssa, koska et ymmärrä, mikä sinun asenteessasi antaa sellaisen vaikutelman.