Tätini ja vanhempani jäivät 90-luvulla kevyestä työstä eläkkeelle 55-vuotiaana ja 58-vuotiaina

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin sitä, että miksei sitä voitu muuttaa maksuttomaksi niin, että sinne pitäisi kuitenkin edelleen pyrkiä. Peruskoulussa mennään liikaa heikompien oppilaiden ehdoilla, eivätkä lahjakkaat ja motivoituneet saa välttämättä tarpeeksi haastetta. Näin on ollut etenkin sen jälkeen, kun kielistä ja matematiikasta poistettiin tasokurssit.

Peruskoulussa eriytetään myös ylöspäin ja on olemassa paljon sekä Ilmaisia matikka- että kielipainotuksia joihin on pääsykokeet.

Riippuu ihan kunnasta, paljonko eriytetään ylöspäin. Onhan peruskoulu kyllä aika tasapäistävä, ja lahjakkaimmat usein turhautuvat. Eriyttämistä voisi olla paljon enemmän, eikä kaikkia tarvitsisi päästää läpi, vaan voisi reilusti antaa lukutaidottomille jonkinlaisen "on osallistunut opetukseen mutta ei saavuttanut vielä tavoitteita" -tyylisen todistuksen. Myös muitakin keskeisiä asioita, kuten v

Ei riipu. Se on ihan laissa. Ja normiarkea.

T aineenopettaja

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin sitä, että miksei sitä voitu muuttaa maksuttomaksi niin, että sinne pitäisi kuitenkin edelleen pyrkiä. Peruskoulussa mennään liikaa heikompien oppilaiden ehdoilla, eivätkä lahjakkaat ja motivoituneet saa välttämättä tarpeeksi haastetta. Näin on ollut etenkin sen jälkeen, kun kielistä ja matematiikasta poistettiin tasokurssit.

Peruskoulussa eriytetään myös ylöspäin ja on olemassa paljon sekä Ilmaisia matikka- että kielipainotuksia joihin on pääsykokeet.

Ei se muutenkaan noin yksinkertaista ole. Pääsykoe ylläpitää luokkaeroja, ja Suomi tarvitsee koko ikäluokan potentiaalin käyttöön, vanhempien koulutuksesta ja kotitaustasta riippumatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin sitä, että miksei sitä voitu muuttaa maksuttomaksi niin, että sinne pitäisi kuitenkin edelleen pyrkiä. Peruskoulussa mennään liikaa heikompien oppilaiden ehdoilla, eivätkä lahjakkaat ja motivoituneet saa välttämättä tarpeeksi haastetta. Näin on ollut etenkin sen jälkeen, kun kielistä ja matematiikasta poistettiin tasokurssit.

Peruskoulussa eriytetään myös ylöspäin ja on olemassa paljon sekä Ilmaisia matikka- että kielipainotuksia joihin on pääsykokeet.

Ei se muutenkaan noin yksinkertaista ole. Pääsykoe ylläpitää luokkaeroja, ja Suomi tarvitsee koko ikäluokan potentiaalin käyttöön, vanhempien koulutuksesta ja kotitaustasta riippumatta. 

Ei se ylläpidä luokkaeroja kun se pn kaikkien saatavilla nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin sitä, että miksei sitä voitu muuttaa maksuttomaksi niin, että sinne pitäisi kuitenkin edelleen pyrkiä. Peruskoulussa mennään liikaa heikompien oppilaiden ehdoilla, eivätkä lahjakkaat ja motivoituneet saa välttämättä tarpeeksi haastetta. Näin on ollut etenkin sen jälkeen, kun kielistä ja matematiikasta poistettiin tasokurssit.

Peruskoulussa eriytetään myös ylöspäin ja on olemassa paljon sekä Ilmaisia matikka- että kielipainotuksia joihin on pääsykokeet.

Ei se muutenkaan noin yksinkertaista ole. Pääsykoe ylläpitää luokkaeroja, ja Suomi tarvitsee koko ikäluokan potentiaalin käyttöön, vanhempien koulutuksesta ja kotitaustasta riippumatta. 

Oikiksessa annetaan jatkossa pääsykoealue 2 päivää ennen pääsykokeita. Eli vuoden lukulomat voi unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan kunnasta, paljonko eriytetään ylöspäin. Onhan peruskoulu kyllä aika tasapäistävä, ja lahjakkaimmat usein turhautuvat. Eriyttämistä voisi olla paljon enemmän, eikä kaikkia tarvitsisi päästää läpi, vaan voisi reilusti antaa lukutaidottomille jonkinlaisen "on osallistunut opetukseen mutta ei saavuttanut vielä tavoitteita" -tyylisen tod

Ei riipu. Se on ihan laissa. Ja normiarkea.

T aineenopettaja

Ai mitkä ihmeen matikka- ja kielipainotukset? Ei meillä ole. Heseissä varmaan on, ja isoissa kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin sitä, että miksei sitä voitu muuttaa maksuttomaksi niin, että sinne pitäisi kuitenkin edelleen pyrkiä. Peruskoulussa mennään liikaa heikompien oppilaiden ehdoilla, eivätkä lahjakkaat ja motivoituneet saa välttämättä tarpeeksi haastetta. Näin on ollut etenkin sen jälkeen, kun kielistä ja matematiikasta poistettiin tasokurssit.

Peruskoulussa eriytetään myös ylöspäin ja on olemassa paljon sekä Ilmaisia matikka- että kielipainotuksia joihin on pääsykokeet.

Riippuu ihan kunnasta, paljonko eriytetään ylöspäin. Onhan peruskoulu kyllä aika tasapäistävä, ja lahjakkaimmat usein turhautuvat. Eriyttämistä voisi olla paljon enemmän, eikä kaikkia tarvitsisi päästää läpi, vaan voisi reilusti antaa lukutaidottomille jonkinlaisen "on osallistunut opetukseen mutta ei saavuttanut vielä tavoitteita" -tyylisen todistuksen. Myös muitakin keskeisiä asioita, kuten v

Oppikoulussahan jäi todella helposti luokalle. Jos jäi kaksi kertaa samalle luokka-asteelle, niin silloin piti vaihtaa koulua tai palata takaisin kansakouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan kunnasta, paljonko eriytetään ylöspäin. Onhan peruskoulu kyllä aika tasapäistävä, ja lahjakkaimmat usein turhautuvat. Eriyttämistä voisi olla paljon enemmän, eikä kaikkia tarvitsisi päästää läpi, vaan voisi reilusti antaa lukutaidottomille jonkinlaisen "on osallistunut opetukseen mutta ei saavuttanut vielä tavoitteita" -tyylisen tod

Ei riipu. Se on ihan laissa. Ja normiarkea.

T aineenopettaja

Ai mitkä ihmeen matikka- ja kielipainotukset? Ei meillä ole. Heseissä varmaan on, ja isoissa kaupungeissa.

Hampurilaisravintoloissa???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se muutenkaan noin yksinkertaista ole. Pääsykoe ylläpitää luokkaeroja, ja Suomi tarvitsee koko ikäluokan potentiaalin käyttöön, vanhempien koulutuksesta ja kotitaustasta riippumatta. 

Ei se ylläpidä luokkaeroja kun se pn kaikkien saatavilla nykyään.

Kotitausta vaikuttaa enemmän kuin raha. Ei maksuttomuus poista sosiaalisia esteitä. Oletko vähän yksinkertainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se muutenkaan noin yksinkertaista ole. Pääsykoe ylläpitää luokkaeroja, ja Suomi tarvitsee koko ikäluokan potentiaalin käyttöön, vanhempien koulutuksesta ja kotitaustasta riippumatta. 

Ei se ylläpidä luokkaeroja kun se pn kaikkien saatavilla nykyään.

Kotitausta vaikuttaa enemmän kuin raha. Ei maksuttomuus poista sosiaalisia esteitä. Oletko vähän yksinkertainen?

Mitä ihmeen sosiaalisia esteitä? Jos lapsen lahjat ei riitä, ne ei riitä. Jos riittää, niin riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan kunnasta, paljonko eriytetään ylöspäin. Onhan peruskoulu kyllä aika tasapäistävä, ja lahjakkaimmat usein turhautuvat. Eriyttämistä voisi olla paljon enemmän, eikä kaikkia tarvitsisi päästää läpi, vaan voisi reilusti antaa lukutaidottomille jonkinlaisen "on osallistunut opetukseen mutta ei saavuttanut vielä tavoitteita" -tyylisen tod

Ei riipu. Se on ihan laissa. Ja normiarkea.

T aineenopettaja

Ai mitkä ihmeen matikka- ja kielipainotukset? Ei meillä ole. Heseissä varmaan on, ja isoissa kaupungeissa.

Hampurilaisravintoloissa???

Ei, kun se hampurilaisravintola on Hesburger. Heseillä tarkoitetaan Helsingin metropolialuetta. 

Vierailija kirjoitti:

Jep. Ja niin ahkeria olivat että...

Mistä sinä kenenkään ahkeruuden tiedät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan kunnasta, paljonko eriytetään ylöspäin. Onhan peruskoulu kyllä aika tasapäistävä, ja lahjakkaimmat usein turhautuvat. Eriyttämistä voisi olla paljon enemmän, eikä kaikkia tarvitsisi päästää läpi, vaan voisi reilusti antaa lukutaidottomille jonkinlaisen "on osallistunut opetukseen mutta ei saavuttanut vielä tavoitteita" -tyylisen tod

Ei riipu. Se on ihan laissa. Ja normiarkea.

T aineenopettaja

Ai mitkä ihmeen matikka- ja kielipainotukset? Ei meillä ole. Heseissä varmaan on, ja isoissa kaupungeissa.

Hampurilaisravintoloissa???

Ei, kun se hampurilaisravintola on Hesburger. Heseillä tarkoitetaan Helsingin metropolialuetta. 

Hesburger on Hese. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

oo, mutta he eivät päässeet kuitenkaan aikaisemmin eläkkeelle, vaan he saivat pidennettyä työttömyysturvaa eläkeikään saakka, jonka jälkeen se muuttui eläkkeeksi.  Ja nykyään myös työttömyysturva kartuttaa eläkettä, toisin kuin ennen. 

 

Kyllä he pääsi kun vielä muutama vuosi sitten minunkin eläkkelle jäämisikäni olisi ollut reilusti alle 65 vuotta. Nyt se no 65 v ja 10 kk.

Miten voi olla, kun korkein tähän mennessä päätetty eläkeikä on tasan 65 (1962-64 syntyneet) pohjautuen vuoden 2017 lakiin. Kaikki muut ovat arvioita, joihin elinajanodote vaikuttaa. Tai lakimuutokset - rittävästi kun huudatte eläkkeistä, niin kohta se alin eläkeikä on yli 70 vuotta. 

 

Aivan. Ja ei se voi olla 10 kk yli 65v, koska se nousee joka vuodesta KOLMELLA kuukaudella

 

Juha Sipilän hallitus nosti eläkeikää osana laajempaa eläkereformia. Sipilän hallitus (2015-2019) toteutti eläkeuudistuksen, jossa eläkeikää nostettiin asteittain ja sidottiin elinajanodotteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se muutenkaan noin yksinkertaista ole. Pääsykoe ylläpitää luokkaeroja, ja Suomi tarvitsee koko ikäluokan potentiaalin käyttöön, vanhempien koulutuksesta ja kotitaustasta riippumatta. 

Ei se ylläpidä luokkaeroja kun se pn kaikkien saatavilla nykyään.

Kotitausta vaikuttaa enemmän kuin raha. Ei maksuttomuus poista sosiaalisia esteitä. Oletko vähän yksinkertainen?

Mitä ihmeen sosiaalisia esteitä? Jos lapsen lahjat ei riitä, ne ei riitä. Jos riittää, niin riittää.

Voi ei, toivottavasti et ole opettaja, kun ajattelusi on noin yksioikoista. https://yle.fi/a/3-11093433

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se muutenkaan noin yksinkertaista ole. Pääsykoe ylläpitää luokkaeroja, ja Suomi tarvitsee koko ikäluokan potentiaalin käyttöön, vanhempien koulutuksesta ja kotitaustasta riippumatta. 

Ei se ylläpidä luokkaeroja kun se pn kaikkien saatavilla nykyään.

Kotitausta vaikuttaa enemmän kuin raha. Ei maksuttomuus poista sosiaalisia esteitä. Oletko vähän yksinkertainen?

Mitä ihmeen sosiaalisia esteitä? Jos lapsen lahjat ei riitä, ne ei riitä. Jos riittää, niin riittää.

Voi ei, toivottavasti et ole opettaja, kun ajattelusi on noin yksioikoista. https://yle.fi/a/3-11093433

Painotetuille luokille on kaikilla vapaa pääsy. Ei tule mitään ylimääräisiä kuluja, kaupunki maksaa matkat jne.

Tämä pätee ihan normikoulujen painotuksiin (omaa kokemusta), yksityisiin kouluihin (omaa kokemusta), entisten yksityiskoulujen luokkiin (omaa kokemusta) että huippulukioihin (omaa kokemusta).

Lapsiani on ollut kaikissa näissä ja luokkakavereissa miljonäärien lapsia, Kontulan yksinhuoltajien lapsia, keskiluokkaisia lapsia ja erilaisia mamulapsia jotka jokin noista tai jotain muuta.

Omia oppilaitanikin olen ohjannut lahjojen mukaan pääsykokeisiin.

Se on ihan vaan viitseliäisyydestä kiinni. 

Sukulaiseni teki raskasta työtä ja oli tosi raihnainen jo 53-vuotiaana, vuonna 1986. Ei hän ollut enää työkykyinen. Ei häntä silti olisi haluttu päästää eläkkeelle. Monenlaista tutkimusta ja lausuntoa hän sai hankkia ja ensiksi hän sai hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Piti hankkia vielä uusia lääkärinlausuntoja, ja sitten pääsi eläkkeelle. 

Ei ennenkään eläkkeelle pääsy mikään automaatio ollut. Muistan monta  tapausta, että suuristakin vaaivoista huolimatta eläkkeelle pääsy oli hankalaa. 

90-luvun lopulla mieheni työkaveri, kookas, ylipainoinen mies yli 50, sydäninfarkti, diabetes, lonkat joita ei vaihdettu em syistä.  Työterveys laittoi 2 x eläkehakemuksen.   Hylky.  Yhteistuumin työnantajan kanssa hänet irtisanottiin ja hän pääsi ansiosidonnaiselle ja työkkäri hankki eläkkeen - kuulemma. 

Työnantajatkin haluaa vajaakuntoisista eroon. 

Ihan sivuasia, ko työpaikka pisti ovet kiinni 2010 puoli vuotta ennen mieheni eläkeikää.  Hän  oli sen puoli vuotta ansiosidonnaiselle ja elänneen hakuhan oli vain muodollisuus sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaas kun saavutatte sen 55 vuoden iän ja jokapaikkaa kolottaa ja vähän väliä tulee uusia vaivoja joihin ette tule saamaan edes sairuslomaa.

Siinävaiheessa luovuttaisitte mieluusti työpaikan nuoremmille.

Nykyisin eläkeikä lasketaankin 'töistä hautaan' menetelmällä joten eläkkeet jää joko saamatta tai sit hoivalaitos kiittää ja kuittaa ne kaikki.

Minä olen 65 ja iloisesti töissä.

Työurani aloitin 51 vuotta sitten.

Älä valehtele. Sinun ikäisellä ei voinut alkaa työelämä 14-vuotiaana. Vai lasketko nyt jotain kesätöitä yms? 

Kyllähän tuo voi paikkansa pitää. Loppuiko kansakoulu tietyllä ikäluokalla jo kahdeksan kouluvuoden jälkeen?&n

Kansakoulusta mentiin joko oppikouluun tai jatkettiin kansalaiskouluun. Oppikouluun pyrittiin yleensä kansakoulun viidenneltä luokalta (vai oliko jopa neljänneltä). Oppikoulu oli siis sama asia kuin keskikoulu. Koulun saattoi lopettaa tuohon keskikouluun tai jatkaa vielä lukioon.

 

Ne ketkä eivät halunneet tai eivät päässeet oppikouluun, jatkoivat kansakoulua ja siitä lopulta kansalaiskouluun, joka oli kaksivuotinen. Tässä tapauksessa kouluvuosien kesto oli kahdeksan vuotta. Koulusta päästiin siis sinä vuonna kun täytti viisitoista. Näistä oppilaista useat menivät ammattikouluun, oppisopimuskoulutukseen tai suoraan töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1960 syntynyt ei ole boomeri.  Hän on syntynyt jo ihan eri maailmaan kuin sotien jälkeen 40-luvulla syntyneet.

Pystyn sen sanomaan, itse olen noita suuria ikäluokkia, maalta.   Veljieni lapset reilu 10 vuotta nuorempia, 57, 59, 60, 62, syntyneitä. Heillä kaupunkilaislapsina jo ihan erilainen lapsuus, esikoulut, no, yksityiset hoitajat kyllä, äidit kävivät töissä, ( tehdas, kylvettäjä, keittiö).  Keskikoulu takana kaikilla+ ammatillinen koulutus 

Boomereita ovat 1946-1964 syntyneet.

Ei ollut edes siskollani 1966 syntyneellä mitään esikoulua, äiti edelleen kotirouva. 

 

Hän kävi kyllä jo peruskoulua, minä en päivääkään.

 

"Boomereita ovat 1946-1964 syntyneet."

Mitä tällä amerikkalaisten boomer-käsitteellä Suomessa tekee?

Suomen suuret ikäluokat olivat 1945-1950.

Nykyään suurin elossa oleva ikäluokka on 90-luvulta.

Olen syntynyt -82. Aloitin työt 14v. Työeläke alkoi karttua vasta 23-vuotiaana.

Myöhemmin raja laskettiin 18-vuoteen, mutta en ehtinyt hyötyä siitä.

Ihmettelen, että buumerit luulee, että toi koskee vain heitä. Ei koske. 

Samoin en saanut penniäkään opintotukea kun "tienasin liikaa", häthätää yli saman mitä muut sai vastikkeetta. Päinvastoin, eka vuoden tuet perittiin takaisin muhkeiden korkojen kera. Rahallisesti siis valtio nettosi opintoaikani.

Samana vuonna kun valmistuin niin tulorajat tuplattiin, mutta en hyötynyt siitä enää.  

Sain ensimmäisen lapsen opintoaikanani, silloin perheytyneet kuului yleiseen asumistukeen ja emme saaneet mitään asumistukea, koska puolisoni sai pikkuruista tutkimusavustajan palkkaa. Naapurissa asui lapseton pariskunta, mies DI ja nainen opiskeli ja sai täydet asumistuet kun kuului opiskelijan asumistuen piiriin. 

Myöhemmin perheelliset sai parempia etuja, mutta me emme enää hyötyneet niistä. 

Sain minimiäitiyspäivärahat, sillä tuloni laskettiin opintostatukseni mukaan. 

Ja aina vain sanotaan, että olen syntynyt kultalusikka suussa. 

Olen nyt 43-vuotias, tehnyt pätkätyötä 29 vuotta ja stressannut itseni lähes hengiltä ainaisen selviämisräpistelyn vuoksi.

Naurattaa kun lehdissä luvataan kriisiapua kylän ihmisille jos sattuu jollekin puolitutulle ihmiselle. Me emme saaneet MITÄÄN apua tai tukea kun jäin yksin kolmen alle kouluikäisen kanssa kun mieheni sairastui vakavasti. Kodinhoitajia ei silloin saanut lapsiperheet, sosiaalitoimi uhkaili huostaanotolla kun sanoin, että uuvuttaa.