Tätini ja vanhempani jäivät 90-luvulla kevyestä työstä eläkkeelle 55-vuotiaana ja 58-vuotiaina

"Ihan tavallinen opettaja. Sinä olet tyhmä ja lapsellinen. Ennen eläke kertyi paremmin ja oli superkarttuma. Yllättäen enää ei ole, koska heinäsirkkaparvi jätti taakseen vain poltetun maan."

Tule pois sieltä 1900-luvun alkupuolelta, nyt mennään vuodessa 2025.

Vuoden 1940 jälkeen syntyneillä yksityisen puolen työntekijöillä on ollut huonompi eläkekertymä kuin nykyisillä työikäisillä.

Julkishallinnon puolella (esim. opettajat) huonompi eläkekertymä alkoi vasta vuonna 2005.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Ja niin ahkeria olivat että...

Joo. Siistejä sisätöitä oli pilvin pimein! Pankkineitejä, postivirkailijoita, sihteerejä, lähettejä jne. jne. , jotka katosivat internetin ja tehostamisen myötä 2000-luvun aikana. Olipa raskasta! Työpaikoilla oli varaa pitää paljon enemmän työntekijöitä kuin nyt. Suomessa on krooninen noin 400 000 työpakkan vaje jatkuvasti. 

Niin ja loput työt katoaa tekoälyn keinoin. Kohta ollaan kaikki toimeentulotuella (siis perusduunarit eihän tuo rikkaita tuetenkään koske). Ainoa kysymys on se, että kuinka nopeasti tuo tapahtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt -82. Aloitin työt 14v. Työeläke alkoi karttua vasta 23-vuotiaana.

Myöhemmin raja laskettiin 18-vuoteen, mutta en ehtinyt hyötyä siitä.

Ihmettelen, että buumerit luulee, että toi koskee vain heitä. Ei koske. 

Samoin en saanut penniäkään opintotukea kun "tienasin liikaa", häthätää yli saman mitä muut sai vastikkeetta. Päinvastoin, eka vuoden tuet perittiin takaisin muhkeiden korkojen kera. Rahallisesti siis valtio nettosi opintoaikani.

Samana vuonna kun valmistuin niin tulorajat tuplattiin, mutta en hyötynyt siitä enää.  

Sain ensimmäisen lapsen opintoaikanani, silloin perheytyneet kuului yleiseen asumistukeen ja emme saaneet mitään asumistukea, koska puolisoni sai pikkuruista tutkimusavustajan palkkaa. Naapurissa asui lapseton pariskunta, mies DI ja nainen opiskeli ja sai täydet asumistuet kun kuului opiskelijan asumistuen piiriin. 

Myöhemmin perheelliset sai pare

Nostan oikeasti hattua - kaltaisesi ovat niitä jotka oikeasti pitävät tätä maata pystyssä.

Minäkin rahoitin opintoni työllä (jota aivan tolkuttoman säkän takia sain 90-luvun lamassa), ja sen ainoan vuoden opintotuetkin perittiin takaisin.

Elämä on ollut aivan hullua raatamista siitä seuranneine burn outteineen ja depressioineen, mitään tukia en ole saanut enkä kyllä pyytänytkään.

Nähtäväksi jää pääsenkö koskaan eläkkeelle. Vaan väliäkö tuolla sitten, niin kauan kun edes jotenkin toimeen tulee.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei tiedä 90-luvun lamasta.  Kaikki laitettiin eläkkeelle tai "eläkeputkeen" jotna siihen pääsivät.  Loput kortistoon.

Meidänkin kaupungista loppui monta tuhatta teollisuustyöpaikkaa ja siinä sivussa työnjohto, toimistoväki , insinöörit yms.

Ei suinkaan siksi että nuoremmille olisi töitä

 

Kyllä niitä vielä 2000 luvun alussakin laitettiin eläkeputkeen vaikka töitä oli jo hyvin tarjolla. Eläkeputkessa olevien ei tarvinnut hakea työpaikkoja mutta ansiosidonnainen ja monilla hyvä sellainen juoksi sinne eläkkeen saamiseen asti.

Sitten eläminen jatkui hyvällä eläkkeellä. Nehän oli niitä sotien jälkeen syntyneitä jotka on olleet niitä onnekkaita senkin suhteen että töitä oli hyvin tarjolla ja työsuhteiden pituus sitä että menit heti koulusta pääsyn jälkeen töihin missä sitten oltiin siihen eläkeputkeen asti (tai ihan sinne eläkkeen alkuun asti) ja sitten eläkkeelle joka sekin oli hyvä kun töitä tehty yhdessä ja samassa firmassa koko työikä joka alkanut jo koulun päättymisen jälkeen. Ilmeisesti tuolloin myös eläke alkoi kertymään heti kun työt aloitettu. Sen jälkeen siihenkin tullut monia heikennyksiä.

Luulen että nämä mee työtön töihin- huutelijat on just noita onnekkaita jotka sattuneet syntymään hyvään saumaan. 

Vierailija kirjoitti:

"Ihan tavallinen opettaja. Sinä olet tyhmä ja lapsellinen. Ennen eläke kertyi paremmin ja oli superkarttuma. Yllättäen enää ei ole, koska heinäsirkkaparvi jätti taakseen vain poltetun maan."

Tule pois sieltä 1900-luvun alkupuolelta, nyt mennään vuodessa 2025.

Vuoden 1940 jälkeen syntyneillä yksityisen puolen työntekijöillä on ollut huonompi eläkekertymä kuin nykyisillä työikäisillä.

Julkishallinnon puolella (esim. opettajat) huonompi eläkekertymä alkoi vasta vuonna 2005.

Tämä olikin eläkkeellä jo ennen vuotta 2005, päivitä itse tietosi. Sehän tässä kusetus juuri onkin.

Minun suvussani jäi eräs setämies sairaseläkkeelle 3- kymppisenä, vettä polvessa kuulemma. On nykyään yli 90 -vuotias joten paljon on tullut eläkevuosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko edelleen hengissä ja vetävät eläkettä? Omilla appivanhemmilla lähes sama juttu: 58 v ja 60 v hyville eläkkeille 1990-luvulla. Anoppi on vielä elossa. 

Jos anoppi elää ensi vuoteen, on ollut 30 vuotta työeläkkeellä. Teki työuransa päiväkodissa lastenhoitajana kunnalla. 

Anopin eläke tuskin on mikään sellainen päätä huimaava. Jos pitää jotain veikata niin ehkä joku noin 1300 € bruttona. Eli vain muutaman satasen enemmän kuin takuueläke olisi. En olisi kateellinen.

Tuosta kun lasket 1300 € kuukaudessa 30 vuoden ajan niin se on melkein puoli miljoonaa euroa.

Vierailija kirjoitti:

Ideana oli tosiaan tehdä 5-kymppisillä tilaa nuoremmille työmarkkinoilla. Tuo ajatushan olisi itse asiassa oikein hyvä nytkin! Miksi eläkkeelle pääsee nykyisin niin vanhana?

Raha ei riitä sellaiseen. Jos opiskellaan 30 vuotiaaksi. Ollaan työelämässä 20 vuotta ja sen jälkeen eläkkeellä 40 vuotta. Siitä tulee yhteensä 70 vuotta nettosaajana ja 20 vuotta nettomaksajana. Sellainen ei voi mitenkään toimia.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa sukupolvessa on myös sankat joukot heitä, jotka eivät koskaan päässeet eläkkeelle vaan kuolivat sairauksiin ja onnettomuuksiin parhaassa iässä. Lisäksi nuoria ja lapsia jotka eivät koskaan päässeet elämään elämää. Miksi kaikkea pitää kadehtia. Haluaisitteko palomiehiä, poliiseja, lentäjiä, lääkäreitä ja sairaanhoitajia jotka ovat 70 vuotiaita? 

Minusta hyvä olisi miettiä uusia työn tekemisen muotoja. Nyt vaihtoehtoina on 40 tuntia viikossa täysillä töitä tai 0 tuntia eläkeläisenä. Eläkkeelle siirtyminen voisi tapahtua vaiheittain. 70-vuotias voisi tehdä vaikka yhden tai kaksi päivää viikossa kevennettyä työtä. Palomiehenä vaikka sitten pestä paloautoja ja kunnostaa välineitä siellä paloasemalla. Sekin olisi hyödyllistä työtä ja jokainen voisi kantaa kortensa kekoon kykyjensä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiseni teki raskasta työtä ja oli tosi raihnainen jo 53-vuotiaana, vuonna 1986. Ei hän ollut enää työkykyinen. Ei häntä silti olisi haluttu päästää eläkkeelle. Monenlaista tutkimusta ja lausuntoa hän sai hankkia ja ensiksi hän sai hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Piti hankkia vielä uusia lääkärinlausuntoja, ja sitten pääsi eläkkeelle. 

Ei ennenkään eläkkeelle pääsy mikään automaatio ollut. Muistan monta  tapausta, että suuristakin vaaivoista huolimatta eläkkeelle pääsy oli hankalaa. 

Tätini jäi tehtaan konttorista 55-vuotiaana eläkkeelle. Käsittääkseni oli joku järjestely jotta porukkaa saatiin vähennettyä. Eli suurempia vaivoja. 

Vierailija kirjoitti:

90-luvun lopulla mieheni työkaveri, kookas, ylipainoinen mies yli 50, sydäninfarkti, diabetes, lonkat joita ei vaihdettu em syistä.  Työterveys laittoi 2 x eläkehakemuksen.   Hylky.  Yhteistuumin työnantajan kanssa hänet irtisanottiin ja hän pääsi ansiosidonnaiselle ja työkkäri hankki eläkkeen - kuulemma. 

Työnantajatkin haluaa vajaakuntoisista eroon. 

Ihan sivuasia, ko työpaikka pisti ovet kiinni 2010 puoli vuotta ennen mieheni eläkeikää.  Hän  oli sen puoli vuotta ansiosidonnaiselle ja elänneen hakuhan oli vain muodollisuus sitten.

Nykyään Kela pitää työkyvyttömiä työkykyisinä ja ihmisiä roikkuu 599 e tuloilla työttöminä työnhakijoina esim alkoholistit.

 

Ei haluttu töitä nuorille, vaan haluttiin "vanhat" pois. Silloin 40-vuotiasta pidettiin vanhana. Nyt sitten pitäisi työskennellä 70-vuotiaaksi. Näin ne totuudet vaihtelevat elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei tiedä 90-luvun lamasta.  Kaikki laitettiin eläkkeelle tai "eläkeputkeen" jotna siihen pääsivät.  Loput kortistoon.

Meidänkin kaupungista loppui monta tuhatta teollisuustyöpaikkaa ja siinä sivussa työnjohto, toimistoväki , insinöörit yms.

Ei suinkaan siksi että nuoremmille olisi töitä

 

Kyllä niitä vielä 2000 luvun alussakin laitettiin eläkeputkeen vaikka töitä oli jo hyvin tarjolla. Eläkeputkessa olevien ei tarvinnut hakea työpaikkoja mutta ansiosidonnainen ja monilla hyvä sellainen juoksi sinne eläkkeen saamiseen asti.

Ei kenenkään työttömän tarvinnut ennen hakea työpaikkoja, siis valvotusti kuten nykyään. Hakemispakko tuli vasta 2010-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Ei haluttu töitä nuorille, vaan haluttiin "vanhat" pois. Silloin 40-vuotiasta pidettiin vanhana. Nyt sitten pitäisi työskennellä 70-vuotiaaksi. Näin ne totuudet vaihtelevat elämässä.

Nykyään 60-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä yrittää työkkäri ohjata opiskelemaan...

Saattaa olla vähän motivaatio vähissä kun on jo ohittanut omien vanhempiensa eläköitymisiän. Tuntuu täysin absurdilta kuulla että pitäisi lähteä pitkäaikaistyöttömänä opiskelemaan kun on iässä jolloin omat vanhemmat olivat jääneet jo eläkkeelle. Vuoteen 1996 saakka 52-vuotias pitkäaikaistyötön pääsi eläkeputkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90-luvun lopulla mieheni työkaveri, kookas, ylipainoinen mies yli 50, sydäninfarkti, diabetes, lonkat joita ei vaihdettu em syistä.  Työterveys laittoi 2 x eläkehakemuksen.   Hylky.  Yhteistuumin työnantajan kanssa hänet irtisanottiin ja hän pääsi ansiosidonnaiselle ja työkkäri hankki eläkkeen - kuulemma. 

Työnantajatkin haluaa vajaakuntoisista eroon. 

Ihan sivuasia, ko työpaikka pisti ovet kiinni 2010 puoli vuotta ennen mieheni eläkeikää.  Hän  oli sen puoli vuotta ansiosidonnaiselle ja elänneen hakuhan oli vain muodollisuus sitten.

Nykyään Kela pitää työkyvyttömiä työkykyisinä ja ihmisiä roikkuu 599 e tuloilla työttöminä työnhakijoina esim alkoholistit.

 

 

Työeläkeyhtiöt päättävät työeläkkeiden myöntämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei haluttu töitä nuorille, vaan haluttiin "vanhat" pois. Silloin 40-vuotiasta pidettiin vanhana. Nyt sitten pitäisi työskennellä 70-vuotiaaksi. Näin ne totuudet vaihtelevat elämässä.

Nykyään 60-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä yrittää työkkäri ohjata opiskelemaan...

Saattaa olla vähän motivaatio vähissä kun on jo ohittanut omien vanhempiensa eläköitymisiän. Tuntuu täysin absurdilta kuulla että pitäisi lähteä pitkäaikaistyöttömänä opiskelemaan kun on iässä jolloin omat vanhemmat olivat jääneet jo eläkkeelle. Vuoteen 1996 saakka 52-vuotias pitkäaikaistyötön pääsi eläkeputkeen.

 

Mietipä 50-luvun kansakoulun käyneitä, mihin heidät olisi kouluttanut kun pohjakoulutus oli riittämätön?   Tietysti oli siis metallialan kursseja, siivouskursseja ym käytännön töihin. Itse kävin viiden kuukauden toimistotyökurssin 90-luvulla, pohjalla 25 vuotta toimistotöitä , merkonomi,  samalla kurssilla oli yli 50 v insinöörejä ja pari maisteria "laajentamassa työelämän osaamista."

Siis niin turhia kurssejakin mutta ne eivät kuluttaneet työttömyyspäiviä.  Siksi niille kannatti hakea.  Tosin oli hakijoitakin paljon kun tuhansia työpaikkoja hävisi teollisuuskaupungistamme.  

Ei terveet päässeet eläkkkeelle.  Ihan turha puhua että 50-vuotiaana olisi eläkkeelle päässyt.  Se on  n uorten p..n puhumista.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat kevyellä työllä? Eipä kukaan muu tiedä kuin ihminen itse, miten helppoa elämää viettää. Vielä 90-luvulla oli asennetta, että mm. masennusta ja muita mielenterveysongelmia hävetään eikä haeta hoitoa.

Eipä niistä hoidoista ole hyötyä ollut. Alke 40-vuotiiat päätyy mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä edelleen on valtion viroissa henkilöitä jotka tulevat pääsemään eläkkeelle nuorina. Sotilaat ovat tietysti ihan oma lukunsa mutta esimerkiksi poliisissa on vielä jonkin verran henkilöitä joiden eläkeikä on 58 ja opettajissa on heitä jotka pääsevät eläkkeelle 60-vuotiaana. 80-luvulla tosiaan esimerkiksi sairaanhoitajat pääsivät eläkkeelle 55-vuotiaana.

Opettajissa on kyllä hyvin vähän 60-vuotiaana eläkkeelle pääseviä jäljellä. Kyllä näistä suurin osa on jo eläkkeellä. 

Laittas  vaan vanhemmat opet tekemään toimistohommia. Mukavampi kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei tiedä 90-luvun lamasta.  Kaikki laitettiin eläkkeelle tai "eläkeputkeen" jotna siihen pääsivät.  Loput kortistoon.

Meidänkin kaupungista loppui monta tuhatta teollisuustyöpaikkaa ja siinä sivussa työnjohto, toimistoväki , insinöörit yms.

Ei suinkaan siksi että nuoremmille olisi töitä

 

Kyllä niitä vielä 2000 luvun alussakin laitettiin eläkeputkeen vaikka töitä oli jo hyvin tarjolla. Eläkeputkessa olevien ei tarvinnut hakea työpaikkoja mutta ansiosidonnainen ja monilla hyvä sellainen juoksi sinne eläkkeen saamiseen asti.

Sitten eläminen jatkui hyvällä eläkkeellä. Nehän oli niitä sotien jälkeen syntyneitä jotka on olleet niitä onnekkaita senkin suhteen että töitä oli hyvin tarjolla ja työsuhteiden pituus sitä että menit heti koulusta pääsyn jälkeen töihin missä sitten oltiin siihen eläkeputkeen

Eläkkeen kertyminen alkoi 17 - vuotiaana 2017 alusta lukien.  Aiemmin eläkettä kertyi 18 - vuotiaasta (2005 - 2016) tai 23 - vuotiaasta (ennen 2005)  Olen syntynyt - 57 ja eläkekertymä alkoi 23v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat kevyellä työllä? Eipä kukaan muu tiedä kuin ihminen itse, miten helppoa elämää viettää. Vielä 90-luvulla oli asennetta, että mm. masennusta ja muita mielenterveysongelmia hävetään eikä haeta hoitoa.

Eipä niistä hoidoista ole hyötyä ollut. Alke 40-vuotiiat päätyy mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Siihen nähden on ihan hullua kun täälmä tuon ikäiset ruikuttaa jos 40 vuotta työelämässä olleet fyysisen työn tekijät pääsivät raakkeina työkyvyttömyyseläkkeelle tai putkeen aloitettuaan 16 v työelämän. Usein vielä työnantajan aloitteesta.   Miehenikin työpaikalla oli 90-luvulla kampanjana nuorentaa työvoimaa, silloisia n 60-vuotiaita järjesteltìin pois.  Oli siis paikka jonne jäätiin , nk. Hyvä työpaikka.    Mieheni ehti olla 63-vuotiaaksi siellä kun ulkomainen ostaja pani ovet kiinni 2010.