Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Vierailija kirjoitti:
...onko aloittaja aivan tosissaan, ettei tiedä mitä tarkoittaa terhakka...
Minulle tulee terhakasta mieleen vain kaksi nöpöttävää asiaa.
Jostakin syystä aina monikossa. Eikä tuota verbiäkään koskaan näe missään muussa yhteydessä.
Kumma juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään näkee sanottavan 'ehtoinen emäntä' vaikka se on 'ehtoisa emäntä'. Ehtoisalta ei lopu ruoka kesken, on vieraanvarainen ja hyvä emäntä.
Ies- taipuu ikeen tarkoittaa taakkaa.
Tarkkaan ottaen ies ei ole taakka, vaan työjuhdan niskan päälle tuleva poikkipuu, jolla rasitus jaetaan niin, että eläin pystyy vetämään esim. auraa tai muuta työvälinettä. Härkien valjastamisessa käytetään ikeitä, työhevosen valjaissa samaa asiaa ajavat länget.
Sanan merkitys on myöhemmin laajentunut kuvaamaan muutakin rasitusta, vaikka ihmisen työtaakkaa.
Ihmetyttää kovasti ihmisten hutera yleistieto eikö tosiaan tunneta esimerkiksi sanaa hulevesi. Monta muutakin kohtaa ihmettelen. Kannattaisi tosiaankin lukea kirjallisuutta yms.
Mikä on panki? Mistä kielestä tulee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Asistentti ei suinkaan ollut mikään toimistoihminen, ei sinne päinkään. Hän oli tarkkailukarjakko.
Yliopistomaailmassa assistentti kirjoitetaan kolmella ässällä, ja se tarkoittaa lähes aina määräaikaista apulaista, jota kutsutaan tuttavallisesti assariksi, eikä tentiksi, kuten karjantarkkailuassistentteja aikoinaan.
Assistentti on kuitenkin jotakin niin paljon hienompaa kuin apulainen tai avustaja, että se on yleistynyt tässä tittelinkipeässä maassa kulovalkean lailla.
Muistan vieläkin kuinka nuorena miehenä sain riihikuivia markkoja siitä, että pelastin maailmaa korvaamalla kohtalaisen laajan toimisto-ohjelmiston kaikki sihteerit avustajalla. Onkohan ne jo korvattu assistenteiksi. Varmaankin.
Et sitren taaskaan osannut lukea. Edellinen ammatti oli asistentti, ei assistentti. Pitääkö sinulle tavata tuo sana kirjain kirjaimelta, jotta ymmärrät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahvinböönat= kahvipavut
Vossikka= hevosen vetämä taksikärry
Hinki= säilytysastia esim maidolle
Gardiini= verho
Palttoo= takki
Toptuuki= kuukautissuoja 1800-1900 taitteessa
Tinki= urakkatyö
Fiftata= jotain nykyistä alkoholin hakuista juomista / juhlimista
Kurri= lypsetystä maidosta pohjalle jäänyt jämä, jossa vähiten rasvaa
Vierailija kirjoitti:
Mikä on panki? Mistä kielestä tulee?
Ämpäri, sanko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Asistentti ei suinkaan ollut mikään toimistoihminen, ei sinne päinkään. Hän oli tarkkailukarjakko.Asistentti on avustava henkilö. Toimistoissakaan ei ole enää sihteerejä, vaan heitä kutsutaan asistenteiksi. Myös yliopistolla on asistentteja eli assareita.
Yritä nyt tolvana ymmärtää, että asistentti ei tee mitään avustavaa työtä, assistentti kylläkin tekee. Sihteerit eivät tee karjahommia ollenkaan eivätkä yliopistolla olevat, he ovat assistentteja. Ymmärsitkö?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitti kotiljonki? Jossain vanhassa kirjassa nuoriso piti juhlia, joissa oli kotiljonkeja.
Karsseri. Joku rangaistusmuoto, mutta mikä?
Karsseri on putka, jossa oltiin yksin. Ei muuta ajankulua kuin raamatunluku ja syötävänä vettä ja leipää. Käytettiin rangaistuksena ennen esim. kouluissa. Tiedän varmasti , että luokkaretkellä 1960 luvulla tupakoinnista kiinnijäämisestä sai valita joko karsseria tai käytösnumeron alentamisen. Oppilaat valitsivat karsserin, koska oli kyse päättötodistuksesta ja sillä paperilla oli tosiaan merkitystä, koska sitä tarvittiin työnhaussa ainakin aluksi. Karsseri kesti 24 tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enstex mennään vaikka elokuviin, sanontaj äänyt jo pois, joskus 80 luvulla, myös kutsutaan kangaslaaduksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä
Nuorikko saattaa olla kuka tahansa nuori henkilö tai eläin! Nuorikko= tuore vaimo.
Naikkonen voi nykyisen merkitä millaista naista tahansa, kun ennen siinä oli tietty sivumerkitys. Miekkonen on myös vähättelevä.
Aloituksen terheniset tarjoittanevat jotain keijukaisia, asiayhteydestä päätellen.
Itse ihmettelin, mitä ovat ne ukset, joita jossakin joululaulussa suljettiin. Ei osannut kukaan minulle selittää.
Uksi on ovi, ukset on ovet.
Kalevalassa on muistaakseni se ternehinen, kirjaimet siis näin päin. "Päässä saaren ternehisen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...onko aloittaja aivan tosissaan, ettei tiedä mitä tarkoittaa terhakka...
Minulle tulee terhakasta mieleen vain kaksi nöpöttävää asiaa.
Jostakin syystä aina monikossa. Eikä tuota verbiäkään koskaan näe missään muussa yhteydessä.
Kumma juttu.
Yleisesti vielä käytetään: terhakka tyttö.
Eli pirteä, energinen.
Vierailija kirjoitti:
Tässä muutama vastaus AP:lle.
Terhakka on reipas tai rinnoista puhuttaessa pysty.
Elvis on rockin kuningas Elvis Presley. Hänestä tuli teini-idoli jo 1950-luvulla.
Lättähatulla aloituksen esimerkissä tarkoitetaan ilmeisesti erästä 1950-luvun nuorisokulttuuria, mutta lättähattu voi olla myös kiskobussi eli eräänlainen paikallisliikenteen juna, jossa ei ollut erikseen veturia ja vaunuja.
Ternehisestä en osaa sanoa mitään, sillä en ole koskaan kuullut sitä sanaa.
Lättähattu oli myös vanha matkustajajuna. Hidas juna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säilytysastia on hinkki ei hinki. Tarkastuskarjakkoa eli karjantarkkailijaa sanottiin asestentiksi.
Vierailija kirjoitti:
Enstex mennään vaikka elokuviin, sanontaj äänyt jo pois, joskus 80 luvulla, myös kutsutaan kangaslaaduksi.
Se on nimenomaan kosteutta kestävä puuvillakangas, joka kehitettiin 60-luvun lopulla. 70-luvulla lähes jokaisella ipanalla oli jotain enstex-vaatetta. Tuosta kankaasta se sitten lähti leviämään noihin sanontoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Tässä muutama vastaus AP:lle.
Terhakka on reipas tai rinnoista puhuttaessa pysty.
Elvis on rockin kuningas Elvis Presley. Hänestä tuli teini-idoli jo 1950-luvulla.
Lättähatulla aloituksen esimerkissä tarkoitetaan ilmeisesti erästä 1950-luvun nuorisokulttuuria, mutta lättähattu voi olla myös kiskobussi eli eräänlainen paikallisliikenteen juna, jossa ei ollut erikseen veturia ja vaunuja.
Ternehisestä en osaa sanoa mitään, sillä en ole koskaan kuullut sitä sanaa.
Lättähattu oli myös vanha matkustajajuna. Hidas juna.
Se juna sai nimensä edessä olevan lipan takia, kun se näytti ihan lättähatulta. Virallisessa nimikilpailussa se sai nimen Sinikko, mutta kansa rupesi sitä sitkeästi kutsumaan ulkonäkönsä takia Lättähatuksi ja sittemmin nimestä tuli virallinen.
Vierailija kirjoitti:
Enstex mennään vaikka elokuviin, sanontaj äänyt jo pois, joskus 80 luvulla, myös kutsutaan kangaslaaduksi.
Lasten ulkovaatteet olivat 70-luvulla enstexiä tai britexiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä
Nuorikko saattaa olla kuka tahansa nuori henkilö tai eläin! Nuorikko= tuore vaimo.
Naikkonen voi nykyisen merkitä millaista naista tahansa, kun ennen siinä oli tietty sivumerkitys. Miekkonen on myös vähättelevä.
Aloituksen terheniset tarjoittanevat jotain keijukaisia, asiayhteydestä päätellen.
Itse ihmettelin, mitä ovat ne ukset, joita jossakin joululaulussa suljettiin. Ei osannut kukaan minulle selittää.
Uksi on ovi, ukset on ovet.
Kalevalassa on muistaakseni se ternehinen, kirjaimet siis näin päin. "Päässä saaren ternehisen".
Muistat väärin. Kalevalan 45. runosta:
... milloin aamu alkanevi, milloin yö yrittänevi
nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä
Nuorikko saattaa olla kuka tahansa nuori henkilö tai eläin! Nuorikko= tuore vaimo.
Naikkonen voi nykyisen merkitä millaista naista tahansa, kun ennen siinä oli tietty sivumerkitys. Miekkonen on myös vähättelevä.
Aloituksen terheniset tarjoittanevat jotain keijukaisia, asiayhteydestä päätellen.
Itse ihmettelin, mitä ovat ne ukset, joita jossakin joululaulussa suljettiin. Ei osannut kukaan minulle selittää.
Uksi on ovi, ukset on ovet.
Kalevalassa on muistaakseni se ternehinen, kirjaimet siis näin päin. "Päässä saaren ternehisen".
Korjaus: 49. runo, ei 45.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämän kaiken keskustelun jälkeen ymmärrettävä että rakas kielemme on köyhtymässä....lukekaa nuoret suomalaista (ei käännettyä!) kirjallisuutta niin osaatte ehkä tulevaisuudessa paremmin ilmaista itseänne....huom OMG, LOL, yms eivät ole suomen kieltä....