Miten jakaa asumiskustannukset toisen omistamassa asunnossa?
Yhteenmuutto edessä, toinen omistaa asunnon ja lyhentää asuntolainaa. Mikä on reilua?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Mun mies yritti ensin kusettaa multa puolia sähkö-, vesi- ja jätehuoltomaksuista. Tähän en tietenkään suostunut, koska lämmitys, vesi ja jätehuolto sillä pitää yksin asuessaankin olla järjestettynä. Ehdotin, että voin maksaa puolet siitä, mitä niiden kulut kasvaa mun taloon muuttamisen jälkeen, mut tää ei miehelle kelvannut, vaan päätti haluta jatkaa asumista yksin.
Miksi miehen olisi pitänyt maksaa omat kulunsa yksin ja lisäksi puolet sinun aiheuttamistasi kuluista?
Nyt on niin outoa settiä että pakko olla keksittyä.
Reilua on että ostatte kokonaan uuden asunnon puoliksi ettekä muuta toisen kokonaan omistamaan asuntoon. Toiseksi paras reilu vaihtoehto on se että omistaja myy puolet asunnosta toiselle. Muut vaihtoehdot ovatkin sitten enemmän tai vähemmän epäreiluja jommalle kummalle.
Tosin jos oikeasti meinasitte yhteistä elämää viettää niin jonkinasteinen talouksien yhdistäminen olisi suotavaa.
Vierailija kirjoitti:
Normivuokra.
Jos kyseessä on asuntovuokrausbisnes, niin silloin. En oikein itse hahmota, mistä avoliitossa toisen pitäisi maksaa vuokraa. Parempi asua erillään, jos tuntuu että toisen pitää maksaa korvausta läsnäolostaan.
Tässä yhtiövastike on 400 euroa ja vastaava vuokra-asunto on 1200-1400 euroa kuussa. Maksaisit mieluummin 600-700 euroa kuussa kuin 400 ihan vain siksi, että en pääse kartuttamaan omaisuuttani yhtä tehokkaasti? Ei kauhean hyvä perusta parisuhteelle.
No tuossa on sitten se puoli, että kuka oikeasti vuokraisi asunnon 1400 eurolla? Eikö siinä jo moni ostaisi omaa? Nyt puolisolla ei olisi siihen mahdollisuutta. 700 euroa on jo ihan käypä vuokra omasta pienestä asunnosta, josta vuokranantaja maksaisi rehellisesti verot. Miksi et edes tätä verohyötyä jakaisi kumppanisi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Reilua on että ostatte kokonaan uuden asunnon puoliksi ettekä muuta toisen kokonaan omistamaan asuntoon. Toiseksi paras reilu vaihtoehto on se että omistaja myy puolet asunnosta toiselle. Muut vaihtoehdot ovatkin sitten enemmän tai vähemmän epäreiluja jommalle kummalle.
Tosin jos oikeasti meinasitte yhteistä elämää viettää niin jonkinasteinen talouksien yhdistäminen olisi suotavaa.
Millä lailla muut vaihtoehdot ovat epäreiluja? Olen itse asunut kumppanini kanssa minun omistamassani asunnossa ja hän maksoi puolet yhtiövastikkeesta, sähköstä, vedestä, kotivakuutuksesta, yms. Millä lailla tämä oli epäreilua minulle tai hänelle? Myynti ja ostaminenhan ei aina ole suinkaan vaihtoehtoja - kaikilla osapuolilla ei ole tällaiseen varaa, ja kovin uudessa suhteessa olisi aika typerääkin lähteä tuollaiseen myyntibisnekseen, tulee varallisuusverot yms. Toki silloin tilanne voi olla eri, kun suhde on vakiintunut ja kestänyt pitkään - mutta silloinkin pitäisi toisella oikeasti olla varaa ostaa. Avioliitollahan toki omaisuuden voi siirtää yhteiseksi helpommin, jos naimisiin meno on vaihtoehto.
Lainat omistajan piikkiin,kaikki muu puoliksi.
En maksa yhtikäs mitään. Puolison perintöä ahnaasti odottavat lapset tämän perivät, enkä minä. En halua maksaa niiden perintöä.
Kokemuksella. Muutin miehen kotiin josta hän maksoi asuntolainaa, yhtiövastikkeen ja sähköt. Minä maksoin ruuat, ja silloin oli vielä lankaliittymä puhelimeen joten puhelinlaskun myös,koska soittelin enemmän . Vakuutukset puoliksi. Jotenkin noin. Hyvin sujui, ja tuosta on aikaa yli 30 vuotta. Ja edelleen olemme yhdessä. Nyt tosin yhteisessä omassa kodissa, ja ei puolet/puolet omistuksessa.
Aikoinaan avovaimoni muutti asuntooni ja hän maksoi vastikkeen ja minä lainanlyhennyksen. Vastike oli vain kolmannes siitä, mitä hän maksoi aiemmin vuokraa yksin asuessaan. Ei koskaan valittanut tilanteesta.
Toki täällä jotkut ulisee, että vastikekin pitäisi maksaa puoliksi, mutta silloinhan koko hommassa ei ole enää mitään järkeä, koska siloin toinen tulee käytännössä ilmaiseksi asumaan toisen siivellä. Lisäksi asunto kuluu enemmän kun tulee lisää asujia.
Itselleni ei kyllä tulisi mieleenikään pistää puolisoa maksamaan minun asuntoni asuntolainaa. Ihan saa ilmaiseksi asua, kunhan osallistuu muihin elämisen kuluihin. Maksan itse myös vakuutukset, sähköt, vedet ym.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan avovaimoni muutti asuntooni ja hän maksoi vastikkeen ja minä lainanlyhennyksen. Vastike oli vain kolmannes siitä, mitä hän maksoi aiemmin vuokraa yksin asuessaan. Ei koskaan valittanut tilanteesta.
Toki täällä jotkut ulisee, että vastikekin pitäisi maksaa puoliksi, mutta silloinhan koko hommassa ei ole enää mitään järkeä, koska siloin toinen tulee käytännössä ilmaiseksi asumaan toisen siivellä. Lisäksi asunto kuluu enemmän kun tulee lisää asujia.
Millä logiikalla se on käytännössä ilmaista asumista, että maksaa puolet vastikkeesta? Yksin asuessahan sinä maksat sen kokonaan.
Maksettiin puolison ehdotuksesta kumpikin puolet vastikkeesta ja muista kuluista, puoliso maksoi lainan kokonaan koska asuntokin oli hänen.
Puolet normivuokrasta ja puolet muista kuluista.
Itse en suostuisi muuhun kuin siihen, että maksan puolet vastikkeesta, vedestä, sähköstä ja vakuutuksesta. Ei ole minun hommani maksaa puolison lainaa.
Asunnon omistaja maksaa yksin lainan ja siihen liittyvät kulut, samoin remontit ym.
Yhdessä maksetaan yhtiövastike, vakuutukset, sähkö ja muut juoksevat kulut.
Tämä kuvio on se reiluin - kummankin asumiskustannukset pienenevät, asunnon omistaja kartuttaa omaa omaisuuttaan ja,toinen osapuoli voi vastaavasti sijoittaa sen, minkä säästää yhteisasumisessa.
Meillä on ollut jo vuosia käytäntö, että mies maksaa asumiskulut ja minä ruokakulut. Asunto on miehen nimissä.
Entäs tilanne, missä asunnon omistajalla on 3 lasta, jaetaanko sähkö ja vesilaskut päänuppia kohti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistan itse asunnon ja avopuolisoni maksaa yhtiövastikkeen kokonaisuudessaan. Mikään muu vaihtoehto ei olisi reilu ja tämäkin siinä rajoilla.
Niinpä, sinä kartutat omaisuuttasi ja puoliso maksaa juoksevat kulut.. en suostuisi.
Vastike on kuitenkin todennäköisesti paljon vähemmän kuin mitä itsekseen asuessaan maksaisi vuokraa. Säästyneet rahat voi vaikka sijoittaa ja kerryttää omaa varallisuutta
Kyse ei ole siitä mitä markkinavuokrat ovat, vaan siitä mikä on oikeudenmukaista.
Asun itse omistamassani omakotitalossa ja kumppani maksaa puolet lämmityksestä, ei muuta. Ei ole oikeudenmukaista; asumiseen kuuluu muitakin kuluja. Oikeudenmukaista on puolittaa kaikki muut asumiseen liittyvät kulut, kuin kiinteistön kiinteät kulut.
Kohtuullinen vuokranmaksu omistavalle osapuolelle on mielestäni ok. Somessa avointa rahapuhetta ylläpitävä parikymppinen Ella rakennutti talon, johon otti miehensä vuokralle. Siis miehestä ei maksettu vuokraa vaan mies maksoi asumisesta vuokraa.
Jos kumppani tuntuu loiselta, ei varmaan kannata muuttaa yhteen ollenkaan - tai edes olla parisuhteessa. Se on aika hyvä nyrkkisääntö - niin kauan kuin toisen kanssa oleminen on haittatekijä itselle, ei henkilö/suhde ole oikea. Tai ainakaan yhdessäasuminen ei ole oikea valinta.