Pistetään pieni kisa pystyyn! Nyt saa kertoa 80-luvun parhaimmat ruoka ja jälkiruuat!! Minä aloitan: nakkikastike perunoilla

Veripalttu, maitokastike ja perunat herkkua.

Kuutiovatkulikin nam.

Paprikapihvit  perunoineen ja ananaskiisseli    

Partygrillillä valmistetut lämpimätleivät. Vaalea paahtoleipä, kinkkua, emmentalia, tomaattia ja oreganoa. NAM.

Ruokaperinteen kerääminen eri vuosikymmeniltä on arvokas asia. Minun muistoni on hieman kauempaa: jo 1940-luvun jälkipuoliskolta.

Mummoni lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Kyljyksiä ja perunamuussia ja pakasteherneitä. Jälkkärinä taisi olla joku itse tehty kiisseli.

Kasarilta erikoisen ihanana ruokana on jäänyt mieleen Rosson tonnikalasalaatti. Ja paras jälkkäri oli äidin tekemä kuohkea punaherukkavispipuuro. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muikkuja, sipulia ja mausteita kerroksittain ja vettä peittoon. Sitä hauduttelin pari tuntia

MITÄ

pienimmällä liekillä, talossa kun sattui olemaan kaupunkikaasu. Normaalilla sähkölevyllä tuo ei olisi tuskin onnistunutkaan, mutta kaasun avulla tuosta tuli täydellinen ruoka.

 

Uunissa, kattilassa, pannulla?

Mitä tuosta tulee, soppaa, pataa, laatikkoa? Mitä muuta tuon sösselin kans vedetään? Haarukalla vai lusikalla?

Mitä toi on nimeltään? Kiinnostaa.

Kuva.

 

Jostain 70- tai 80-luvun muikku- tai kalakeittokirjasta tuon bongasin, nimeä en muista. En ihan tuolla tavalla ole voinutkaan tehdä tuon jälkeen, kun kaasua ei ole ollut käytössä. Voi olla, että sähkölevyn ykkönen olisi muuten ok, mutta sen kuumeneminen juuri sopivaksi kestää ja kestää. Jos kiehuttaa ensin isommalla, levy taas jäähtyy liian hitaasti. Muistutti kovasti rantakalaa, mutta tuo hautui lähes muusiksi ja oli perhanan hyvää.

Ravintolassa ohut lehtipihvi tai wieninleike ranskalaisilla perunoilla. Valion jäätelöbaarista iso jäätelöannos. 

Janssonin kiusaus taisi olla kasarilla hitti. Kreikkalainen salaatti tuli äkkilähtöjen myötä Rhodokselta Härmään ja K-kauppaan. Säilötyt oliivit olivat in ja katkaravut pakasteena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keitetty kana oli mulla bravuurina, kasarin puolessavälissä kun pakastekanat olivat sitä halvinta ruokaa. Parin vuoden ajan keitin niitä viikoittain, yhdestä kanasta sai monta ateriaa kanaviillokista lähtien. Kyllä nykyisistä broilereista saa hyvää keittämälläkin, mutta ei lähellekään niin hyvää kuin kanoista. Nämä nykyiset kanan nimellä myydyt kokonaiset linnut eivät ole kanoja vaan keskenkasvuisia kananpoikia, mutta ilmeisesti nykyiset nuoret aikuiset eivät osaa erottaa lintujen eri ikåvaiheita toisistaan, eli on tyhmennytty vuosien varrella.

 

Ostin kanan taannoin ja keitin. Ihan hirveää kuraa, kauhea maku. On ne kanatkin sitten vissiin tyhmentyneet vuosien varrella. 

 

Kasarilla taisi tulla kuorelliset katkaravut kauppoihin. Niitä ostettiin iso pussillinen ja syötiin sormin majoneesin ja sitruunan kanssa. Voisi toki vieläkin noin tehdä.

Jälkkäreistä muistan jonkin ananas-kookosmaitojutun, oli eksoottista silloin.

TexMex. Tacot ja tortillat. Nachot. 

Menee edelleenkin.

Paistettua maksaa sipulilla.

Pizza Vesuvio alkuruoaksi, wieninleike ranskalaisilla ja ananaksella pääruoaksi ja Irish coffee sachertortun kanssa jälkiruoaksi

Perunoita ja ruskeakastiketta, ruskeakastikketta ja perunoita, perunoita ruskeakastikkeella... Ja vihanneksena porkkana- tai lantturaaste jossa muutama rusina. Ruokajuomana aina rasvaton maito jonka sai juoda kun oli lautanen tyhjä. Pyhänä oli oikein nakkikastiketta tai läskisoossia perunoiden kanssa. Muistan kun sain jouluna rikkaiden sukulaisten luona makaroonilaatikkoa ja kuinka hyvää se olikaan.

Vierailija kirjoitti:

Ruokaperinteen kerääminen eri vuosikymmeniltä on arvokas asia. Minun muistoni on hieman kauempaa: jo 1940-luvun jälkipuoliskolta.

Mummoni lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), m

Tämän jutun kertomisessa päivittäin monta kertaa ei ole mitään arvokasta. Päinvastoin saa ajattelemaan, että itse olet saanut alkusi vielä pahemmasta asiasta kuin uskottomuus, pää toimii miten sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nakkikastike ei ole kasaria. Kasaria oli paella ja Hawaijin leike. Nakkikastike on 50-luvun klassikko.

 

Olkoon 50-lukua mutta meillä on sitä tehty aina, ei ollut mitään paelloita tai hawaiinleikkeitä.

Se, että teillä on tehty ei tee siitä kasaria. Makaronilaatikkokin on 1800-luvulta asti ollut tavallista ruokaa, kun saatiin makaronitehdas Suomeen. Ei voi sanoa, että makaronilaatikko on kasaria. Hampurilainen on nimetty 1888, ettei sitäkään voi sanoa nykyruuaksi.

 Mitä ihmeen omia sääntöjäsi  ja määritelmiäsi sinä tänne yrität tunkea? AP pyysi 80-luvun ruokia ja 80-luvun ruokia on ne, joita on syöty paljon kasarilla. Riippumatta siitä milloin ne on keksitty tai siitä, onko kyseessä paikallinen herkku tai vaikka vain oman perheen suosikki.