Lue keskustelun säännöt.
Lapseni komentaa minua. Mistä se on voinut alkaa?
31.07.2025 |
Itse en lastani komenna vaan puhun hänelle rauhallisesti. Tarvittaessa ohjeet annan kyllä jämäkästi painokkaalla äänellä, mutta en huutamalla komenna. Lapsi ei myöskään ole koskaan komentamalla saanut minulta mitään (sitä mitä yrittää komentamalla vaatia). Eli ei ole oppinut, että komentamalla saisi mitä haluaisi. Ikää hänellä on 6, kohta 7. Ja tuo tapa on todella rasittava. Mistä voi johtua että komentaa?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsen isä käyttäytyy ?
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vaan yksi käytösasia, mistä kannattaa harjoitella pois. Kutsun tätä usein lapsille Kiinan keisari vaiheeksi ja selitän myös, että hän ei voi missään mielentilassa käyttäytyä kuin Kiinan keisari, koska tulee olemaan sen vuoksi elämässään (koulussa näin alkajaiseksi) vaikeuksissa. En siis hauku lasta, vaan ulkoistan käytöksen Kiinan keisariksi, niin siitä on helpompi luopua, kun se ei ole osa lapsen persoonaa.
Kerron myös, että nyt me yhdessä opetellaan toinen tapa hallita sitä kiukkua, mikä saa keisarin esiin ja sovimme jonkun toiminnon, mitä hän menee tekemään sovitusti, kun tilanne tulee. Toiminto voi olla vaikka 20 haarahyppyä, rumien asioiden kirjoittaminen paperille, vessaan meneminen karjumaan jne... minkä lapsi siis itse valitsee. Ja sitten harjoittelette tätä, kun komennus ja ärsytys alkaa, niin ohjaat hänet rauhallisen jämäkästi tekemään sovittua toimintoa ja sitten kehut päälle, kun onnistuu. Lopulta, hänen ai
Tämä sopii varmasti ihmisille, jotka eivät käy töissä, tai joilla ei ole muita lapsia hoidettavanaan.
Pistä kuriin se kakara. Johtuu siitä, että olet liian nössö, lapsi joutuu ottamaan pomon paikan perheessä. Ei ole tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Pistä kuriin se kakara. Johtuu siitä, että olet liian nössö, lapsi joutuu ottamaan pomon paikan perheessä. Ei ole tervettä.
Osaatko kertoa millainen vanhempi täytyy olla kyseessä tässä tapauksessa?
En osaa keksiä mistä johtuu, mutta itse vastaavassa tilanteessa heittäytyisin kuuroksi. Eli ei mitään reaktiota 'komennukseen'.
Avaisitko vähän miten tämä komentaminen ilmenee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lapsihan saattaa osoittaa sinulle ihan vain mieltänsä tai saattaa olla itse taipuvainen komentelemaankin. Lapsi on persoonallinen ihminen.
Toisaalta, oletko liian ehdoton tai vaativa esimerkiksi?
Ole vain ihan rehellinen ja tuon ikäisen lapsen kanssa on jo helppo keskustella asioista.
Lapsilla on myös useasti huumorintajua joten saattaa vähän kokeillakin erilaisia asioita.
En mielestäni ole ehdoton kuin turvallisuuteen liittyvissä asioissa ja nukkumaanmenoajassa arkena. Melko ehdoton olen siinäkin, että muita ihmisiä pitää kohdella hyvin. Mutta muissa asioissa olen valmis usein neuvottelemaan ja harkitsemaan kompromissiakin, jos lapsen perustelut on viisaat ja hyvät. Kuten sanottu niin en ole tyranni vaan joustava äiti, ja kuuntelee lapsensa mielipitei
Se että antaa olla oma itsensä ei tarkoita että antaa vain käyttäytyä huonosti.
Lue ja ymmärrä ensin, kommentoi sitten ja keksi jotakin älykkäämpää kyseenalaistettavaa.
Seuraavaksi tulemme siihen että kiellän lasta olemasta ilkeä ja saan lastensuojelun päälleni.
Olisiko teillä kenellekään mitään ratkaisua siihen miten näitä lapsia nyt sitten kasvatetaan paremmin? Osaatteko antaa fiksuja neuvoja vai onko ainoa ohjeenne todellakin alistaa lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi mennä huoneeseensa miettimään hetkeksi miten ihmisille puhutaan.
Vapauden rajoittamista tai jopa sen riistämistä, en suosittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et kysy lapselta syytä siihen? Kerro, että hän komentelee, kuuntele syy. Kerro sitten, että aikuista ei komennella käskevästi, koska aikuinen kyllä osaa ja tietää, mitä tehdään. Pyytää voi, mutta ystävällisesti: voisitko-tyyliin.
Kyllä, tämän kaiken ja muutakin olen kertonut lapselle. Komentamisesta olen kyllä keskustellut hänen kanssaan, myös seuraamuksia on hänelle komentamisesta tullut. Hän tietää ja ymmärtää, että niin ei saa tehdä, mutta sanoo ettei vain voi itselleen mitään. Ap
Mistä se on oppinut tuon en vain voi itselleni mitään 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lapsihan saattaa osoittaa sinulle ihan vain mieltänsä tai saattaa olla itse taipuvainen komentelemaankin. Lapsi on persoonallinen ihminen.
Toisaalta, oletko liian ehdoton tai vaativa esimerkiksi?
Ole vain ihan rehellinen ja tuon ikäisen lapsen kanssa on jo helppo keskustella asioista.
Lapsilla on myös useasti huumorintajua joten saattaa vähän kokeillakin erilaisia asioita.
En mielestäni ole ehdoton kuin turvallisuuteen liittyvissä asioissa ja nukkumaanmenoajassa arkena. Melko ehdoton olen siinäkin, että muita ihmisiä pitää kohdella hyvin. Mutta muissa asioissa olen valmis usein neuvottelemaan ja harkitsemaan kompromissiakin, jos lapsen perustelut on viisaat ja hyvät. Kuten sanottu niin en ole tyranni v
Miten käsität alistamisen? Lapsen tarvittaessa ja tilanteeseen nähden yksinkertainen ohjaaminen ja kasvatus haitallisista tavoista ei ole persoonan alistamista.
Muilla kuin lällyillä tuo käy luonnostaan. Sanotaan ärtyneesti että lopeta tai jotain sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ihmiset osaa lukea. Ei tuossa kyselty neuvoja miten käytöksen saa kitkettyä, vaan mistä se voi johtua :D
Valitettavasti vanhemman pitää tavalla tai toisella ottaa yliote vallasta. Oman sukulaisen kohdalla kävi niin, että yritti olla ns. "kaverivanhempi". Taakka kävi liian raskaaksi ja ihan toiset ihmiset joutuivat ottamaan komennon. Vanhempi siis sairastui lopulta ja joutui sairaalaan.
Nyt tuossa vaiheessa ne rajat tehtiin selväksi, kun vanhempi ei enää siihen kyennyt. Eli meni vaikeimman kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa lukea kaikkia kommentteja huolellisesti, tilannetaju on olennainen ja tähän kuuluu myös henkilödynamiikka.
Joillakin aikuisilla on tarve alistaa muita ihmisiä, myös lapsia joten siitä täytyy ehdottomasti opetella pois.
Aloittaja voisi tähän väliin kertoa näitä olennaisia asioita perhe-elämästä jolloin auttaminen tulee huomattavasti helpommaksi.
Olen havainnut että oikeanlaista auttamista kyseenalaistetaan ja siitä johtuen joutuu jopa alistetuksi keskusteluissa joten toivoisin tähänkin asiaan muutosta, hieman keskittymistä lukemiseen ja kohteliaampaa kommentointia. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut liian kiva ja joustava vanhempi. En kuitenkaan tarkoita, että ns.kaverivanhempi joka ei laita rajoja. Lapselta hämärtynyt roolit ja luulee, että on kanssasi samalla tasolla eli ei ymmärrä kuka on vanhempi.
No olen kyllä kieltämättä kiva äiti ja myös joustava äiti. Olen luullut että ne on hyviä asioita. Laitan kyllä rajoja silti paljonkin, ja pidän niistä kiinni. Mutta joo, voi olla että lapsella sitten on hämärtynyt roolit, mutta en oikein tiedä miksi niin olisi voinut käydä. Vaikkapa turvallisuusasioissa olen hyvinkin suora ja jämäkkä ja niistä en jousta koskaan. Ap
Ja siis sanoin tämän arveluni, koska itse olen samassa tilanteessa. Vaadin paljonkin asioita, mutta olen myös joustava koska haluan luoda lapseen luottamuksellisen avoim
No nyt on kyllä sakeaa huttua. Että oikein joutuu komentamistilaan josta ei pääse pois. Joo, ei voi itselleen mitään.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti vanhemman pitää tavalla tai toisella ottaa yliote vallasta. Oman sukulaisen kohdalla kävi niin, että yritti olla ns. "kaverivanhempi". Taakka kävi liian raskaaksi ja ihan toiset ihmiset joutuivat ottamaan komennon. Vanhempi siis sairastui lopulta ja joutui sairaalaan.
Nyt tuossa vaiheessa ne rajat tehtiin selväksi, kun vanhempi ei enää siihen kyennyt. Eli meni vaikeimman kautta.
Kyllä voi olla lapselle ihan kaverikin jos se sopii dynamiikkaan mutta aina täytyy muistaa olla se järkevä aikuinen. Asiat haltuun.
jaa taas näitä nyky vapaakasvatuksen hedelmiä ollaan enemmän, kaveri kun aikuinen joka kasvattaa ja määrää ja asettaa rajat ja tarvittaessa antaa kurinpalatusta kovaa karjumista ja selkään niin oppii oleen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset osaa lukea. Ei tuossa kyselty neuvoja miten käytöksen saa kitkettyä, vaan mistä se voi johtua :D
No tyhjästä on paha nyhjästä. Vähän apuja hei? Ja on kerrottu että kannattaa välillä keskittyä olennaiseen eikä etsiä ja eritellä syitä joista suuttua. Hauskaa eikö totta?
Vierailija kirjoitti:
jaa taas näitä nyky vapaakasvatuksen hedelmiä ollaan enemmän, kaveri kun aikuinen joka kasvattaa ja määrää ja asettaa rajat ja tarvittaessa antaa kurinpalatusta kovaa karjumista ja selkään niin oppii oleen.
Sitten saamme taas kuunnella niitä elinikäisiä traumoja ja katsella tulevien aikuisten itsensä puhdistamista sekä tyydyttämistä ties millä keinoin.
Eikö todella ole edelleenkään muita vaihtoehtoja kuin alistaminen ja pahoinpitely?
Mielummin nynnyilen jatkossakin.
*Noista