Kummallisin ruokailukokemuksenne kylässä

neljä muuta ystäväpariskuntaa sukunsa huvilalle viikonlopuksi. Kuulemma omat PÄÄruoat piti jokaisen tuoda tulleessaan, jotain grillattavaa. Ok, näin tehtiin. Perillä selvisi, että emäntä oli KAHDEN ystäväpariskunnan kanssa sopinut, että ostetaan sittenkin yhteiset ruoat, jota kaikki (siis kolme pariskuntaa viidestä) syö.



Eli viikonlopun ajan emäntä innoissaan hääräili keittiössä ja valmisti aterian kolmelle pariskunnalle. Kaksi muuta kokkailivat sitten omia ruokiaan. Salaatitkin piti tehdä erikseen... Aamupalapöydässäkin oli kolmen pariskunnan yhteisillä rahoilla ostettu ja siten vain heille tarkoitettu juusto...



Olimme toinen noista ulkopuolisista pariskunnista. Tuli niin ei-toivottu olo, että tuon jälkeen olemme kieltäytyneet kohteliaasti kaikista heidän kutsuistaan.

on muuten sen lisäksi, että se on lapsuuden ruoa, taas muodissa. Viime kesänä ja keväällä ainakin parissa suomalaisessa ruokalehdessä (oisko toinen ollu glorian ruokav&iini ja toinen joku maku tai maalaisruoka tai vastaava) on ollut ohje maito-juuso´to liemiseen makkarakeittoon. Toinen tais olla nimenomaan siskonmakkarasoppa. Ohjeet näyttivät molemmat ihan hyvältä ja jos ylipäänsä söisin keitettyä makkaraa, olisin varmaan kokeillutkin.



Jotta ei se nyt niin tavatonta ole...

Kaveri oli tulossa miehensä kanssa kylään. Ilmoitti päivällä, että hän tuo kuohuviiniä mukana. No minäpä tekaisin sellaisen tarjoilun, jossa oli mansikoita sen kuohuviinin kanssa. No kaveri tuli ja joi sen pullon yksin, ei tarjonnut kenellekään muulle ja mansikatkin hävisivät aika nopeasti.



Toinen pariskunta toi illanistujaisiin viinipullon ja lähtiessään halusivat sen mukaansa, koska sitä ei juotu. Meidän viinit kyllä maistuivat hyvinkin. Sama pariskunta toi nyyttikesteihin 30 ihmiselle minimaalisen rasian herkkusieniä, kun muut olivat tuoneet grillattavia nyyttejä, jälkkärikakun jne eli sen verran että kaikille varmasti riittää.

mutta olen törmännyt outoon käytökseen.



Mun tuttavapiirissä on yksi, joka saattaa laskuttaa tarjoilusta. Esim. kerran oltiin istumassa uutta vuotta ystäväni kotona. Tarjolla oli jotain tyypillistä uuden vuoden ruokaa, nakkeja ja perunasalaattia yms. Ystävän sisko oli kenenkään kanssa mitään sopimatta päättänyt tuoda salaattiaineita ja ilmoitti vaan kaikille, että toin salaattia, salaatin hinta jokaiselle on X euroa...



Toisella kerralla sain kutsun grillijuhliin. Kyselin etukäteen, mitä voisin tuoda ja tuonko jotain grillattavaa vai kenties salaattia, mutta vastaus oli, että ei tarvitse tuoda mitään. Siellä oli sitten kanssa osalla porukasta omat eväät ja joku söi parempaa kuin joku toinen ja tarkkaa oli, mikä on kenellekin... ITse en voisi ikinä tehdä vieraille noin. Oli aika vaivautunut olo.



Usein myös alkoholitarjoilua ei osata hoitaa. Useamman kerran on ollut tilanne, jossa esim. viiniä on tarjolla jollain sivupöydällä. Sitten kukaan ei kehoita ottamaan sieltä tai tarjoile tai sano, että olkaa hyvät tms. Itse ainakaan en mene kenenkään kotona kaatelemaan itselleni mitään, jos ei ole kehoitettu. Kerran juhlissa oli yhdessä huoneessa boolikulho, mutta sitäkään ei mitenkään kukaan kehoittanut ottamaan. Ne sitten otti jotka kehtasi. Itselläni ei ole tapana mennä kylässä ottamaan mitään, mitä ei minulle tarjota.



Joillain synttäreilläkin olen törmännyt siihen, että kahvinkeittimen pannusta pitäisi vaan itse mennä keittiössä kaatamaan itselleen kahvia ilman, että kukaan mitenkään kehoittaa ottamaan tai sanoo, että ole hyvä. On jäänyt mulla kahvit niissä juhlissa juomatta.

Oluen-, viinin- ym. maistelutilaisuuksissa ei ole tarkoitus tulla känniin, vaan joka tuotetta tosiaankin vain maistellaan. Jos löytyy jokin hyvä, niin sitä voi sitten tilata itselleen himaan.

Rapujuhlissa on tosiaankin rapuja ruokana...

Jos joku tuo teille itse tekemäänsä leipää tai mitä tahansa mukanaan, niin hän voinee päättää, miten sen haluaa syötävän. Mikäli mulle tuodaan tuore leipä, leikkaan sen tarjolle. En siis jemmaa sitä itselleni. Ja jos vieras haluaa viedä jämät mukanaan, vieköön.

Oudot kokemukseni ovat lähinnä noita, että kutsutaan syömään ja sitten siellä ei olekaan mitään, vaikka olen maha muristen odottanut koko päivän.

- 40-vuotisjuhlat maisteluteemalla on eri asia kuin edustajan järjestämät ostokestit -- kyllä silloin on tapana saada muutakin kuin puoli desiä 5 eri olutta!

- rapujuhlat pelkillä ravuilla -- mitäh? enpä ole sellaisissa ollut, vaikka varmaan 30 rapujuhlat on takana. lapsena olimme mukana kun vanhempamme järjestivät rapukekkereitä ja itse olen ehkä kymmenet pitänyt ja ehkä yhtä moniin osallistunut. Aina on tarjottu joko alkuruoka + ravut + jälkiruoka tai ehkä vielä tyypillisempää on syödä ravut alkuruokana + pääruoka + jälkiruoka.

- siitä olen samaa mieltä, että vieraan tuoma ruoka laitetaan esille ja toki sitä saa syödä niin paljon kuin haluaa -- sekä vieraat että kotiväki. jämien mukanaan vieminen on kyllä aikaa moukkamaista....

- se on kyllä outoa, jos ei saa ruokaa kun on ruokavieraaksi kutsuttu.

Itse olin aikanani munattomalla + maidottomalla imetysdieetillä ja anoppi tarjosi alkuruoaksi juustokeittoa ja pääruoaksi gratiinia ja jälkkäriksi jätskiä-- ei ollut munaa eikä maitoa kummassakaan, mutta juustoa oli ja jäätelöä! Eihän se ole sama asia, eihän.... Asuu vielä korvessa jumalan selän takana, ja lähin ruokakauppa on noin 15 kilometrin päässä. oli todella kova nälkä kun söin vuorokauden pelkkää ruisleipää ilman päällisiä ja kurkkua ja tomaattia, vauva kun sai ensiapua vaativan kohtauksen maidosta äm:nkin kautta...

Mutta asutaan lähellä, joten ei haittaa. Kuitenkin kun meille tulevat, vetää mies sapuskaa niin että napa sinertää.



Mutta mä olen ihan tyytyväinen, tää mies on siis mun sukulainen ja ollaan koko suku isoruokaisia (urheilullisia, paitsi mä ;)), vaimonsa on pieniruokainen ja mä luulen että heillä on kotonakin aika pienet tarjoilut keskenäänkin. (Heillä ei ole lapsia ja vaimo aina sitä selittää kun ruokaan ei mene juuri ollenkaan rahaa.) Kun mies sitten pääsee lihaisien patojen ääreen ja ruokaa on niin että riittää, niin syö mielikseen. Mä ihan mieluusti hemmottelen ja teen tarkoituksella mieleistään sapuskaa ja isoja määriä että saa huoletta vetää kun kerrankin on tarjolla kunnon lihaa eikä mitään pientä kasviskötöstystä :D

- koulukaveri järkkäsi illanistujaisia luonaan. Hän pöyristyi ja ihan suuttui, kun muut eivät ymmärtäneet, että heidän pitää maksaa osuus, jos hän tekee pannullisen pitsaa. "kyllähän ne ainekset maksavat jos hän ne ostaa joten kyllä pitää osallistua". En mennyt hänen juhliinsa..



- yhdellä ruokailijalla on "erikoinen" ruokavalio. Siis ihan tavallinen laktoosi-intoleranssi. Koko ruokailun ajan keskustellaan tästä, uudestaan ja uudestaan nousee esille, voivotellaan, valitetaan kauhistellaan. "etkö sinä jäätelöäkään voi raiska syödä"



- sinulta kysytään haluatko teetä. kerrot inhoavasi teetä etkä juo sitä koskaan. "kyllähän sinä teetä juot". sinulle keitetään teetä ja kaadetaan kupillinen. koska sinut on kasvatettu hyvin, nielet juomat oksennusta pidätellen. emäntä juoksee jättimäisen teekannunsa kanssa ja kaataa vastusteluista huolimatta toisen kupillisen mahdollisimman täyteen (tästä on n. 30 vuotta ja vieläkin oksettaa kun muistelen tilannetta)

- viinimaistajaiset. osa porukasta lähtee kesken kaiken tupakalle, pari kertaa. illallispöytään jää kanssanolostuneita ruokailijoita



- inhoan näitä "mä inhoon sitä tätä ja tuota" ihmisiä esim. ravintola-illallisilla. Ok, inhoat juustoa. ÄLÄ TEE SIITÄ NUMEROA. sano että jätät väliin, jos on juustoruoka tai kysyt, voisiko keittiöstä tuoda jotain muuta, ja hyväksy se mitä tarjotaan. huom tässä ei ole kyse allergioista, vaan "en tykkää siitä ruasta yök" ja aikuisista ihmisistä.



- jos minä syön etanoita, pidä lärvisi peruslukemilla. Naaman vääntely ja kauhistelu on sellaista, jota odottaisin koululaiselta, en kolmikymppiseltä työkaverilta.

- viinimaistajaiset. osa porukasta lähtee kesken kaiken tupakalle, pari kertaa. illallispöytään jää kanssanolostuneita ruokailijoita

- inhoan näitä "mä inhoon sitä tätä ja tuota" ihmisiä esim. ravintola-illallisilla. Ok, inhoat juustoa. ÄLÄ TEE SIITÄ NUMEROA. sano että jätät väliin, jos on juustoruoka tai kysyt, voisiko keittiöstä tuoda jotain muuta, ja hyväksy se mitä tarjotaan. huom tässä ei ole kyse allergioista, vaan "en tykkää siitä ruasta yök" ja aikuisista ihmisistä.

- jos minä syön etanoita, pidä lärvisi peruslukemilla. Naaman vääntely ja kauhistelu on sellaista, jota odottaisin koululaiselta, en kolmikymppiseltä työkaverilta.

Joka saamarin päivä sai töissä kuulla, kuinka johonkin ruokaan oli laitettu sitä tiettyä maustetta, jolle hän on allerginen ja sitten haisteltiin ja maiskuteltiin sitä ruokaa ja epäiltiin isoon ääneen, että onkohan tässä nyt sitä maustetta!! PRKL, olis syöny eväitä kun on noin hankalaa.

Ja kaveri ei voi syödä kalaa joka maistuu kalalle... huoh. Ja tän olen kuullut jo sata kertaa

eikö ole mitään lääkettä - adrenaliinikynää vai mitä niitä nyt on - mitä voisi kantaa mukana siltä varalta, että käy joku kämmi kokeneemmaltakin kokilta?

Olen itse allerginen mereneläville, kananmunalle ja tomaatille erittäin pahasti. Seuraa sairaalakeikka jos niitä syön.

Kaikissa tapauksissa siis minut on KUTSUTTU syömään ja kerrottu että tehdään sellaista ruokaa jota minäkin voin syödä.

1. Emäntä alkoi tarjoilemaan salaattia jossa oli tomaattia. Sanoin hänelle, että älä minulle laita kun siinä on sitä tomaattia. Emäntä vastasi "No en minä noita tomaatteja laita, laitetaan tästä kaikkea muuta". Juu... Se ei kauheasti auta jos tomaattien seassa ollutta salaattia minulle annetaan.. No jäi se salaatti syömättä. :)

2. Pizza jossa katkarapua. Mainitsin tästä ja emäntä vastasi "Ai onko katkarapu merenelävä? No otetaan pois.." Juuuu.........

3. Kahvia ja pullaa. Erehdyin sitten ottamaan pullasta palasen ja ihmettelin kun hengitys alkoi vaikeutua. Kysyin että onko tässä kananmunaa? Emäntä vastasi että 'ei, ei ole.. Mikähän siinä.. On se kyllä voideltu kananmunalla muttei siinä muuten ole..' Joopajoo, pyysin sitten että voisiko joku heittää minut sairaalaan, nyt on tosi kyseessä.. Emäntä vastasi, notta juodaan nyt kahvit ensin! Onneks tämän emännän mies ymmärsi tilanteen vakavuuden ja lähti heittämään minua.

Kaikki siis tapahtunut saman ihmisen kotona, eri kerroilla. Pullaepisodin jälkeen päätin että ei se hänen tekemä ruoka nyt niin hyvää ole ettäkö henkeni heittäisin sen takia.

emmekä mekään häntä syötä kuin luotettavissa paikoissa. Epipen on tietysti aina mukana, mutta kyllä se silti tarkoittaa sairaalakeikkaa, jos lapselle joku esimerkiksi pähkinää tarjoaa.. Epipen antaa vain aikaa!

ja alkuperäiselle -- itse jo epäilisin, että tuolla tyypillä on jotain sinua vastaan , ei noin tyhmä voi kerta kaikkiaan olla ;)

eli ananasta pitsassa, aurajuustoa joka paikassa ja vuohenjuustoa (kun se Suomeenkin on rantautunut ja kuulemma on muodikasta). Oma tuttavapiirimme ei onneksi tarjoa tällaisia mauttomuuksia.

neljä muuta ystäväpariskuntaa sukunsa huvilalle viikonlopuksi. Kuulemma omat PÄÄruoat piti jokaisen tuoda tulleessaan, jotain grillattavaa. Ok, näin tehtiin. Perillä selvisi, että emäntä oli KAHDEN ystäväpariskunnan kanssa sopinut, että ostetaan sittenkin yhteiset ruoat, jota kaikki (siis kolme pariskuntaa viidestä) syö.

Eli viikonlopun ajan emäntä innoissaan hääräili keittiössä ja valmisti aterian kolmelle pariskunnalle. Kaksi muuta kokkailivat sitten omia ruokiaan. Salaatitkin piti tehdä erikseen... Aamupalapöydässäkin oli kolmen pariskunnan yhteisillä rahoilla ostettu ja siten vain heille tarkoitettu juusto...

Olimme toinen noista ulkopuolisista pariskunnista. Tuli niin ei-toivottu olo, että tuon jälkeen olemme kieltäytyneet kohteliaasti kaikista heidän kutsuistaan.

Miten tällainen voi olla mahdollista tolkun aikuisten kesken?

Usein myös alkoholitarjoilua ei osata hoitaa. Useamman kerran on ollut tilanne, jossa esim. viiniä on tarjolla jollain sivupöydällä. Sitten kukaan ei kehoita ottamaan sieltä tai tarjoile tai sano, että olkaa hyvät tms. Itse ainakaan en mene kenenkään kotona kaatelemaan itselleni mitään, jos ei ole kehoitettu. Kerran juhlissa oli yhdessä huoneessa boolikulho, mutta sitäkään ei mitenkään kukaan kehoittanut ottamaan. Ne sitten otti jotka kehtasi. Itselläni ei ole tapana mennä kylässä ottamaan mitään, mitä ei minulle tarjota.

Joillain synttäreilläkin olen törmännyt siihen, että kahvinkeittimen pannusta pitäisi vaan itse mennä keittiössä kaatamaan itselleen kahvia ilman, että kukaan mitenkään kehoittaa ottamaan tai sanoo, että ole hyvä. On jäänyt mulla kahvit niissä juhlissa juomatta.

Jos kaikki muut hakevat juomansa sivupöydältä tai kahvinkeittimestä, miksei sieltä voi hakea ilman erillisiä kehotuksia? Minusta ainakin on selvää, että jos juomat on pantu tarjolle, niitä saa ottaa. Mieluumminkin pitäisin outona jos vieraat eivät ymmärrä itse ottaa. Esim. viinin kanssa on ihan kiva, että kukin ottaa itse, koska jos kaikille tarjotaan yhtä aikaa pöydässä, ero suurkuluttajien ja nirpostelijoiden välillä korostuu ikävästi.

Usein myös alkoholitarjoilua ei osata hoitaa. Useamman kerran on ollut tilanne, jossa esim. viiniä on tarjolla jollain sivupöydällä. Sitten kukaan ei kehoita ottamaan sieltä tai tarjoile tai sano, että olkaa hyvät tms. Itse ainakaan en mene kenenkään kotona kaatelemaan itselleni mitään, jos ei ole kehoitettu. Kerran juhlissa oli yhdessä huoneessa boolikulho, mutta sitäkään ei mitenkään kukaan kehoittanut ottamaan. Ne sitten otti jotka kehtasi. Itselläni ei ole tapana mennä kylässä ottamaan mitään, mitä ei minulle tarjota.

Joillain synttäreilläkin olen törmännyt siihen, että kahvinkeittimen pannusta pitäisi vaan itse mennä keittiössä kaatamaan itselleen kahvia ilman, että kukaan mitenkään kehoittaa ottamaan tai sanoo, että ole hyvä. On jäänyt mulla kahvit niissä juhlissa juomatta.

Jos kaikki muut hakevat juomansa sivupöydältä tai kahvinkeittimestä, miksei sieltä voi hakea ilman erillisiä kehotuksia? Minusta ainakin on selvää, että jos juomat on pantu tarjolle, niitä saa ottaa. Mieluumminkin pitäisin outona jos vieraat eivät ymmärrä itse ottaa. Esim. viinin kanssa on ihan kiva, että kukin ottaa itse, koska jos kaikille tarjotaan yhtä aikaa pöydässä, ero suurkuluttajien ja nirpostelijoiden välillä korostuu ikävästi.

se, että vieraita kehotetaan ottamaan. se vaan kuuluu hyviin tapoihin! ja muistuttaakin voi aina välillä :)

joskus kun oltiin talkoilla auttamassa talon kunnostuksessa ja lähdimme yhdesäs kauppaan, mietti riittäisikö 2 tavallista (400 g) makaronilaatikkoa. totesin että ei taida riittää, kun on 4 aikuista ja lapsi. Salaatti on toinen vakio jota on AINA liian vähän, ehkä 1 salaatinlehti, 2 minitomaattia ja 2 viipaletta kurkkua per naama.

No joo, anoppi on mukava ja useimmiten ruokaa on riittävästi. Mutta kun hän on 150 cm ja painaa ehkä 45 kg niin välillä sitten tulee näitä alilyöntejä :)

mutta minulla on tapana varata aina syötävää liian vähän. Ollaan ilmeisesti itse suht vähäruokaista porukkaa, koska aina kun on vieraita, joku ruoka loppuu kesken. Tämä on myös vakionaurunaihe tuttujen kesken ja joka kerta uhoan, että nyt on varmasti tarpeeksi ruokaa, mutta silti tosiaan yleensä joku ruokalaji loppuu kesken. Sorry.

eivätkä jaksa jankuttaa, kun pitävät itsestään selvänä, että vieraat ymmärtävät, että se kulhollinen boolia sivuhuoneessa on ihan vieraille tarkoitettu eikä heidän pöytäkoristeensa, samoin kuin ne sivupöydällä olevat avatut viinipullot.

Kerran mentiin sukulaisten luo käymään toiselle puolelle Suomea. Oltiin ajettu tuntikausia, ja kauhea näkä tietenkin. Sukulaiset tiesivät aika tarkalleen, mihin aikaan olimme tulossa, koska soitimme matkalta. Päästiin perille ja alettiin nuuskia, että mitäköhän ihanaa ovat tehneet..? No, emäntä sitten sanoi meille, etää perunat on jo siellä altaassa ja lohi vielä jääkaapissa, että sieltä voi alkaa laittelemaan! Oltiin ihan montut auki, mutta ei auttanut kuin tarttua kuorimaveitseen... Itse en kehtaisi laittaa kutsuttuja ruokavieraita perunankuorintaan. Mökillä jne ruoka tehdään tietysti yhteistuumin, mutta..

käydään kyllä syömässä matkalla jossain,jos on ollut pitkä matka.Ihan senkin takia,että ei tiedä millon on ruokaa tarjolla kun pääsee perille ja tyhmää mennää älyttömässä nälässä vieraille ja olettaa,että ruoka on pöydässä.

olikohan sama tapaus?

opiskelijatyttönen oli tehnyt makkarasopan maitopohjaisena8(. Tämä taas nykyisessä työpaikassani...keittäjätär teki uunimakkaraa HK;n sinisestä ja jätti ne muovikuoret makkaran päälle ja laittoi uuniin.

tekee maitopohjaisena,varsinkin siskonmakkarasopan.

eikö ole mitään lääkettä - adrenaliinikynää vai mitä niitä nyt on - mitä voisi kantaa mukana siltä varalta, että käy joku kämmi kokeneemmaltakin kokilta?

Olen itse allerginen mereneläville, kananmunalle ja tomaatille erittäin pahasti. Seuraa sairaalakeikka jos niitä syön. Kaikissa tapauksissa siis minut on KUTSUTTU syömään ja kerrottu että tehdään sellaista ruokaa jota minäkin voin syödä. 1. Emäntä alkoi tarjoilemaan salaattia jossa oli tomaattia. Sanoin hänelle, että älä minulle laita kun siinä on sitä tomaattia. Emäntä vastasi "No en minä noita tomaatteja laita, laitetaan tästä kaikkea muuta". Juu... Se ei kauheasti auta jos tomaattien seassa ollutta salaattia minulle annetaan.. No jäi se salaatti syömättä. :) 2. Pizza jossa katkarapua. Mainitsin tästä ja emäntä vastasi "Ai onko katkarapu merenelävä? No otetaan pois.." Juuuu......... 3. Kahvia ja pullaa. Erehdyin sitten ottamaan pullasta palasen ja ihmettelin kun hengitys alkoi vaikeutua. Kysyin että onko tässä kananmunaa? Emäntä vastasi että 'ei, ei ole.. Mikähän siinä.. On se kyllä voideltu kananmunalla muttei siinä muuten ole..' Joopajoo, pyysin sitten että voisiko joku heittää minut sairaalaan, nyt on tosi kyseessä.. Emäntä vastasi, notta juodaan nyt kahvit ensin! Onneks tämän emännän mies ymmärsi tilanteen vakavuuden ja lähti heittämään minua. Kaikki siis tapahtunut saman ihmisen kotona, eri kerroilla. Pullaepisodin jälkeen päätin että ei se hänen tekemä ruoka nyt niin hyvää ole ettäkö henkeni heittäisin sen takia.

Jos olet NOIN vakavasti allerginen, kannat varmaan epipeniä mukanasi AINA ja KAIKKIALLE!

Molemmilla kerroilla emäntä kutsui lähimpien ystäviensä lisäksi etäisempiä kavereita, myös minut. Ja molemmilla kerroilla emäntä ystävineen touhasi vain keskenään ruokien ja boolien kanssa ja aloittivat lautapelinkin niin, ettei meitä ydinporukkaan kuulumattomia huomioitu mitenkään. Istuimme vain hiljaa syrjässä ja katselimme muiden ilonpitoa. Minusta on kohteliasta kehottaa kaikkia vieraita käymään pöytään, eikä vain touhailla siellä osan kanssa ja boolista kyllä pitää mainita, että se on valmista ja sitä saa ottaa. Tuli todella epätoivottu olo ja olisi pitänyt jo ensimmäisestä kerrasta oppia, ettei toisiin kannata mennä. Molemmilla kerroille veimme kuitenkin lahjatkin.



Miksi kutsua muitakin, jos kuitenkin haluaa olla vain lähimpiensä kanssa?