Mitä sairauksia teillä on, joita ihmiset ovat vähätelleet tai käsittäneet väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nivelreuma joka ei näy ulospäin, on ihmetelty miten niin on voi käydä töissä. Nämä henkilöt eivät ole nähneet kun itken kivusta porkkanaa kuoriessa.

Sama sairaus minulla. Täällä palstalla jatkuvasti saa kuulla saamattomuudesta ja laiskuudesta kun en ole töissä. Ja ei ymmärretä kuinka vaikeaa nykypäivänä on päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

 

Niitä työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään tosi epäjohdonmukaisesti. Ihan pienestä, hoidettavissa olevasta jutusta saattaa päästä, mutta monisairas ei välttämättä pääse kuin vasta pitkän taistelun jälkeen. En siis tarkoita sinua vähätellä, mutta veikkaan että näistä väheksyjistä joku saattaa tietää noita sairaseläkkeellä salaa työskenteleviä ja tehdä siitä johtopäätöksiä. 

Migreeni ja selkäkipu. Sairaudet, jotka eivät näy päällepäin ovat osalle vaikeita. Empaattisille ihmisille ei, mutta muille kyllä. Todella mielenkiintoinen ilmiö ja hyvin paljastava ihmisten todellisesta luonteesta.

Diagnosoitu migreeni ei tarkoita "vähän pääkipua".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nivelreuma joka ei näy ulospäin, on ihmetelty miten niin on voi käydä töissä. Nämä henkilöt eivät ole nähneet kun itken kivusta porkkanaa kuoriessa.

Itsellä reuma, alkoi juuri tuollaisin oirein. Mahtaako sinun lääkitys olla kohdillaan ? Jos olet tk-seurannassa, pyydä lähete reumatologille. 

Luetun ymmärtäminen?

Vierailija kirjoitti:

Käsiekseema: jospa niitä suojahanskoja kokeilisit aa juu, toki, paitsi että hikoaminen vaan pahentaa! Voithan sä nyt vähäsen tiskata ku on noin hyväs kunnossa kädet, joo ei ole kauaa jos auttelen siinä tiskaamisessa. Hyi, tarttuuks toi rutto? Plaah niin turhauttava sairaus!

Erikoista jos ei ole ekseemaa, atopiaa tai muita ihosairauksia koskaan nähnyt. Kuitenkin Suomessa niin yleisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsiekseema: jospa niitä suojahanskoja kokeilisit aa juu, toki, paitsi että hikoaminen vaan pahentaa! Voithan sä nyt vähäsen tiskata ku on noin hyväs kunnossa kädet, joo ei ole kauaa jos auttelen siinä tiskaamisessa. Hyi, tarttuuks toi rutto? Plaah niin turhauttava sairaus!

Onko sulla myös sellainnen ekseema, että käsissä menee iho vesikelloille? Se kutina ja polte on hirveää! En todellakaan liottele käsiäni missään.

Kyllä on juuri se ärhäkkä versio jossa tulee vuoroin vesikelloja, ärsytettynä jopa viiltoja jne kivaa! Sitten seuraa kosketusarkuutta ja sitä väkisinkin unettomuuteen johtavaa järjetöntä kutinaa, ja ihmiset vaan vähättelee, jopa terveydenhuoltoa myöten! Joo, älä vaan liottele sinäkään käsiäsi kenenkään pyynnöstä, en enää minäkään kun vihdoin olen tilanteessa etten kutise ja raavi käsiäni 24/7.

Astma kuitataan helposti elintapasairautena ja omana vikana. Minulta on myös kysytty, että miten minulla muka voi olla astma, kun en ole ylipainoinen. Työterveydessä hoitaja kehotti lopettamaan tupakoinnin ja lisäämään liikuntaa. En ole koskaan tupakoinut ja harrastan juoksua astman sallimissa rajoissa. Korona-aikana uuden työpaikan hoitaja suositteli painonpudotusta astman hoitona etänä olevassa työhöntulotarkastuksessa, jossa näki vain kasvoni.

Astmani on vahvasti perinnöllinen allerginen astma.

Vierailija kirjoitti:

Atopia täälläkin.

Olisin  rikas jos saisin euron joka kerta kun kysytään että oletko rasvannut.

On myös  syytelty syyhyiseksi koska raavin.

Kerran jopa lääkäri kysyi että mitä nämä tummat läiskät takareisissä ovat? (parantuneen ihottuman jälkiä).

Huvittaa ja itkettää nää meidän lääkärit toisinaan. Multa kysyi kerran yksi tk-lääkäri että mikä on b-lausunto ja mistä sen löytää. Oli ihan ystävällinen (ja kantasuomalainen, mikäli se on tärkeää jollekulle) eli neuvoin myös asiallisesti, mutta ihmettelin koska tuo taitaa olla vähän sellainen jokapaikanlausunto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nivelreuma joka ei näy ulospäin, on ihmetelty miten niin on voi käydä töissä. Nämä henkilöt eivät ole nähneet kun itken kivusta porkkanaa kuoriessa.

Itsellä reuma, alkoi juuri tuollaisin oirein. Mahtaako sinun lääkitys olla kohdillaan ? Jos olet tk-seurannassa, pyydä lähete reumatologille. 

Siis sinulle on sanottu noin, että onko lääkitys kohdillaan? Vai annatko nyt niitä ohjeita, mitä ei haluta kuulla. Puolisolla nivelreuma, ja joinsin päivinä ei auta mitkään lääkkeet, vaikka lääkitys onkin kohdallaan.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Astma kuitataan helposti elintapasairautena ja omana vikana. Minulta on myös kysytty, että miten minulla muka voi olla astma, kun en ole ylipainoinen. Työterveydessä hoitaja kehotti lopettamaan tupakoinnin ja lisäämään liikuntaa. En ole koskaan tupakoinut ja harrastan juoksua astman sallimissa rajoissa. Korona-aikana uuden työpaikan hoitaja suositteli painonpudotusta astman hoitona etänä olevassa työhöntulotarkastuksessa, jossa näki vain kasvoni.

Astmani on vahvasti perinnöllinen allerginen astma.

Jestas. Järkyttää tämmöset. Astma on Suomessa todella yleinen ja voi puhjeta milloin vain, niin monesta eri syystä 

Vierailija kirjoitti:

Unettomuus.

Kuulemma uni tulee kyllä kun liikkuu illalla, ei katso ruutuja, ja ottaa melatoniinia. Ja muistaa kysyä AINA, että onhan unihygienia kunnossa.

Itselläni oli kolme vuotta todella paha unettomuus. Ai että nämä neuvot otti päähän. Ihan kuin unettomuudesta kärsivä ei olisi kokeillut kaikkea mahdollista. Itse pääsin unettomuudesta eroon, mutta ei silti tulisi mieleenkään neuvoa muita. Ei samat konstit toimi kaikilla.

Itselläni näitä ovat autisminkirjo, mielenterveysongelmat ja suolistovaivat. Nämä eivät kuulemma ole oikeita vaivoja, vaan vain laiskuutta, tekosyitä ja itse keksittyjä vaivoja. Pitää vaan ryhdistäytyä ja ottaa itseään niskasta kiinni niin parantuu. Näin ei tietenkään ole ja tuollaista voi laukoa vain sellainen, joka ei tiedä näistä yhtään mitään. Toki sitä haluaisi olla toisenlainen ns. normaali, mutta kun koko keho ja mieli pistää vastaan ja se ahdistus ja paniikki on sellaista, että luulee tukehtuvansa ja aistiärsykkeet kuormittavat muutenkin niin on vaan pakko paeta pimeään huoneeseen. Toki jotakin on aivan pakko tehdä ja se on välillä täyttä tuskaa kun tosiaan tärisee, luulee tukehtuvansa, syke on varmaan 200 ja keho pistää viimeiseen aisti vastaan. Sitten kun voinkin on edes vähän parempi pystyy vähän enempään.

PPP eli palmoplantaarinen pustuloosi jalkapohjissa, onneksi muuten iho on hyvä. Joskus myös kämmenissä. Parannuskeinoa ei ole.

Kilpirauhasen vajaatoiminta, nyt 25. vuosi menossa.

Kohonnut verenpaine.

Paha siitepölyallergia - puut, pensaat, eläimet

Iskias säiden vaihtuessa (särkylääkehumalassa tuolloin 😄)

Vierailija kirjoitti:

Itselläni näitä ovat autisminkirjo, mielenterveysongelmat ja suolistovaivat. Nämä eivät kuulemma ole oikeita vaivoja, vaan vain laiskuutta, tekosyitä ja itse keksittyjä vaivoja. Pitää vaan ryhdistäytyä ja ottaa itseään niskasta kiinni niin parantuu. Näin ei tietenkään ole ja tuollaista voi laukoa vain sellainen, joka ei tiedä näistä yhtään mitään. Toki sitä haluaisi olla toisenlainen ns. normaali, mutta kun koko keho ja mieli pistää vastaan ja se ahdistus ja paniikki on sellaista, että luulee tukehtuvansa ja aistiärsykkeet kuormittavat muutenkin niin on vaan pakko paeta pimeään huoneeseen. Toki jotakin on aivan pakko tehdä ja se on välillä täyttä tuskaa kun tosiaan tärisee, luulee tukehtuvansa, syke on varmaan 200 ja keho pistää viimeiseen aisti vastaan. Sitten kun voinkin on edes vähän parempi pystyy vähän enempään.

Totta. Tää on myös tosi lääkärikohtaisia. Mulle sattui onneksi lääkäri, joka aika lyhyen haastattelun jälkeen pohti ääneen että kuulun varmaan neurokirjoon. Juurikin tiettyjen fyysisten oireiden ja aistiherkkyyden vuoksi. 

MS-tauti kun ei näy päällepäin niin oon vain laiska. En sit tiedä mikä tauti näkyis riittävästi jotta uskotaan siihen, varmaan amputaatio....

Vajaa 3-vuotiaana puhjennut ykköstyypin diabetes, haima ei tuota ollenkaan enää insuliinia, mutta elintapamuutoksillahan se korjaantuu. Joku jopa joskus kehotti laittamaan vetyperoksiidia pienissä määrissä juomiin ja se korjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vajaa 3-vuotiaana puhjennut ykköstyypin diabetes, haima ei tuota ollenkaan enää insuliinia, mutta elintapamuutoksillahan se korjaantuu. Joku jopa joskus kehotti laittamaan vetyperoksiidia pienissä määrissä juomiin ja se korjaa.

Tässä on kyllä koulutus pettänyt. Jo peruskoulun terveystiedon tunneilla käydään läpi ykkös- ja kakkostyypin erot, eli ihan yleissivistyksestä puhutaan. 

Ahdistuneisuushäiriö. 

"Kaikkiahan joskus ahdistaa". Näin tekee- ja minua 24/7. 

Kuinka moni tiesi, että ahdistus voi (tarpeeksi pahana) viedä jopa psykoosin puolelle? Niin.

"Sun pitää miettiä mikä sen ahdistuksen taustalla on ja--" Mä tiedän kyllä mikä siellä kummittelee. Synnyin ei-toivottuna päihdeperheeseen, kohtelu oli ekoista viikoista lähtien sen mukaista. Hermostoni käy ylikierroksilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unettomuus.

Kuulemma uni tulee kyllä kun liikkuu illalla, ei katso ruutuja, ja ottaa melatoniinia. Ja muistaa kysyä AINA, että onhan unihygienia kunnossa.

Itselläni oli kolme vuotta todella paha unettomuus. Ai että nämä neuvot otti päähän. Ihan kuin unettomuudesta kärsivä ei olisi kokeillut kaikkea mahdollista. Itse pääsin unettomuudesta eroon, mutta ei silti tulisi mieleenkään neuvoa muita. Ei samat konstit toimi kaikilla.

Mä olin sairaalassa leikkauksessa ja mun monta vuotta kestänyt unettomuus paheni niin, että sain vain illalla lyhyet torkut ja valvoin muuten läpi vuorokauden. Osastolääkäri kysyi multa oonko kokeillut lukea jotain, jos siihen nukahtaisi? Voi taivas. Lopulta sain nukahtamislääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nivelreuma joka ei näy ulospäin, on ihmetelty miten niin on voi käydä töissä. Nämä henkilöt eivät ole nähneet kun itken kivusta porkkanaa kuoriessa.

Sama sairaus minulla. Täällä palstalla jatkuvasti saa kuulla saamattomuudesta ja laiskuudesta kun en ole töissä. Ja ei ymmärretä kuinka vaikeaa nykypäivänä on päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

 

Niitä työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään tosi epäjohdonmukaisesti. Ihan pienestä, hoidettavissa olevasta jutusta saattaa päästä, mutta monisairas ei välttämättä pääse kuin vasta pitkän taistelun jälkeen. En siis tarkoita sinua vähätellä, mutta veikkaan että näistä väheksyjistä joku saattaa tietää noita sairaseläkkeellä salaa työskenteleviä ja tehdä siitä johtopäätöksiä. 

Katsoin joskus ohjelman köyhyydestä, nainen oli paniikkihäiriön takia eläkkeellä (ja seisoi ruokajonossa ongelmitta). Teki mieli huutaa ääneen- itselläni on paniikkihäiriön lisäksi neljä muuta diagnoosia, eikä edes saikulle pääse. 

Perintötekijöistä johtuva korkea kolesteroli, johon ei elintavat vaikuta vaan pelkkä lääkitys. Meillä on tämä suvussa hyvin vahvana ja jokainen vuorollaan kuullut ihan hoitajilta, että pitäisi korjata elintavat ennen lääkettä. Lääkäri taas sanonut, että elintapojen vaikutus on tähän ihan minimaalinen.