Miksi et ole uskovainen?

En ole saanut Jumalalta lahjaksi uskoa enkä tiedä olenko sen arvoinen. Älyllisesti kuitenkin "uskon".

Miksi uskoa satuolentoihin, kun tämä meidän elämä todellisuus on jo tarpeeksi absurdia ja koomista koheltamista päivästä toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on yli tuhat uskontoa ja kaikki väittävät olevansa se oikea. 

Enkä minä siis usko kyin yhteen jumalaan vähemmän kuin kristitty

Vierailija kirjoitti:

silmiä avaavaa, kuinka koppavia ja ylpeitä uskonnottomat ihmiset ovat. Nöyryyttä toivoisi enemmän, sekä uskoville että uskonnottomille.

Kannattaisi opetella kirjoittamaan ja tulla vasta sitten tänne satuilemaan.

Vierailija kirjoitti:

silmiä avaavaa, kuinka koppavia ja ylpeitä uskonnottomat ihmiset ovat. Nöyryyttä toivoisi enemmän, sekä uskoville että uskonnottomille.

Ei mua kiinnosta vähääkään sun silmien avaus. Nöyrry ihan itseksesi. Minä en nöyrry. Ihan varmaan hyvä, että sinä ja kaltaisesi nöyrtyvät. Me muut ajatellaan omilla aivoillamme.

tuleuskoon.fi

x

Vierailija kirjoitti:

tuleuskoon.fi

entule.com

Koska elän uskosta. Olen uskossa.

En ole parempi enkä huonompi. 

Noudatan lakia, asetuksia ja järjestyssääntöjä parhaani mukaan.

En halua pakottaa, opettaa enkä kiusata ketään. 

Miksi sinä kyselet tyhmiä? 

Ja opetuksella tarkoitan ihmisten intoa huolehtia toisten arjesta jonkun kolmannen ihmisen määritelmän mukaisesti.

Esim. Pukeutuminen, siivoaminen jne. 

Mitä enemmän tällaisiin aloituksiin ja uskovaisten asenteeseen toisin uskovia ym. kohtaan törmää, sitä vastenmielisemmän ja luotaantyöntävän kuvan antavat itsestään sekä uskostaan ja sitä enemmän eroakirkosta.fi

Olen tajunnut ajat sitten ettei mitään jumalaa ole olemassa ja että uskonnot on keksitty vaan helpottamaan herkkäuskoisten hallitsemista. Koska kukas ihmistä paremmin vahtii kuin hän itse uskoessaan et joku kyttää häntä koko ajan.

Siksi suhtaudun hihhuleihin alentuneen huvittuneesti.

Kuinkahan montaa Jumala on edes kutsunut yhteyteensä...

Eihän kukaan uskovaksi muutu omalla päätöksellään, vaan vasta kun Jumala herättää uskon. Tietenkin sen kutsun voi aina hylätä. Taivaaseenhan ei pakoteta ketään. 

Vierailija kirjoitti:

En usko satuihin 

Jeesuksen opetukset ovat parempia kuin sadut. Aloita niistä.

Aikani rynkytin ovea, eikä avattu, niin olkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovaisten ajatusmaailma ja elämäntyyli eivät sovi minulle.

Osuit eräällä tavalla asian ytimeen. Synti lähtee ajatuksista ja muuttuu vähitellen teoiksi ja elämäntavaksi. Miksi tämä maailma näkee kaikeen alkuperäisen kauniiksi ja toimivaksi tarkoitetun kauheana eikä mitenkään tavoiteltava toimintamallina? Siksi että synti ja valhe ovat tulleet ihan kaikkeen. Ja yhä suuremmalla voimalla se tulee edelleen iskemään kaikkeen.

Alkaen perhemallista: yksi mies ja yksi vaimo ja heidän ympärilleen koostuva perhe. Osa tätä kannattaakin ja elää sen mukaan. Ihmiset tuovat vain korvaavia ja omia tekeleitä hyvän, toimivan ja alkuperäisen rinnalle.

Ruoka: luonnosta suoraan löytyvä, prosessoimaton ja myrkyttämäntön ruoka olisi varmasti ihmiselle parasta. Lihakin olisi terveellisempää keitettynä kuin rasvassa paistettuna. Ihminen jalostaa, prosessoi, lisää turhia s

"Uskovat pyrkivät seuraaviin: Ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvyys, itsensähillitseminen, toisen kunnioittaminen jne. Näistä lähtevä elämäntyyli on hyvää"

Uskovaiset tekevät enemmän rikoksia kuin ateistit. 

Minua ei ole siihen aivopesty lapsena. Oma koti oli "tapauskovainen" (siis kastettu, rippikoulut käyty ja kirkollinen vihkiminen), myös minä, mutta siinä kaikki. Koulun pakollisen uskonto-opetuksen lisäksi. Tarusaagat voi jättää omaan aikalaiseen kontekstiinsa vertauskuvallisuuksineen ja senaikaisine ymmärtämättömyyksineen. Myös omila lapsillani on ollut aikanaan ristiäiset. En tiedä, eikä erikoisemmin kiinnostakaan, kuuluvatko nyt aikuisina kirkkoon. Minä en enää kuulu. Kannattaisin kouluihin uskonto-opetuksen sijaan yleistä etiikkaa ja moraalikäsityksiä oppiaineeksi. Uskonnot on aina olleet, ja on nykyäänkin (lännessä vähemmän), vallankäytön väline. Ja rahastuksen.

Olin uskossa n. 15 vuotta, koska pelkään kuolemaa ja helvettiä.

Usko ei vienyt pelkoani pois, päinvastoin. Pääsin/jouduin lopulta suljetulle osastolle pitkäksi aikaa. Tuon jälkeen aloin tehdä pesäeroa kristilliseen uskoon. 



Enää en ole uskossa. En pysty siihen ilman, että minuuteni menee rikki.

Totaalinen armo on ihanaa, mutta juuri sitä en uskosta löytänyt. Aina sen armon päälle tuli ehtoja. Jumala EI hyväksy minua tällaisena, minä en kykene tekemään parannusta. 

 

Usko sopii monelle ihmiselle. Minut se hajotti ja hajottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolemanpelko on fobia, joka rajoittaa elämää. Itseään toki pitää suojella mutta rukoilut ja uskomukset on yhtä tyhjän kanssa.

Koko kuolemanjälkeinen elämä on tuotteistettu uskontojen toimesta, vaikka kukaan ei oikeasti tiedä mitä tapahtuu muuta kuin, että elämä loppuu.

Kai ymmärrät että raivokas ateismisi on uskonto. 

Tuolla logiikalla minä olen raivokas matemaatikko kun tiedän että 2+2=4