En jaksa enää passata ja mies syyllistää
Nyt olen tunnut siihen pisteeseen, etten enää kertakaikkiaan jaksa passata aikuisia ihmisiä. Mä olen luonteeltani kiltti ja auttavainen, mutta nyt kun on tullut 50v mittariin en enää jaksa. Me eletään uusperheessä, missä on miehen kaksi täysi-ikäistä nuorta ja mun teini. Miehen aikuisten lasten pyykkien pesu on alkanut ärsyttää ihan kamalasti. Mun mielestä heidän olisi aika opetella ja osallistua pyykinpesuun.
Tai vaihtoehtoisesti mun mielestä isän tulisi pestä nuorten pyykit itse, jos haluaa tämän palvelun tarjota. Itse olen pessyt omat vaatteeni lukiolaisesta lähtien ja näin teki myös oma esikoiseni, joka ei enää asu kotona.
Olen tästä asiasta sanonut vuosia, mutta aina homma kaatuu mulle tai asiasta tulee kamala riita. Pyykit vaan kasaantuu ja kun alan niitä pestä huomaan olevani tosi katkera.
Mies kertoi myös kutsuneensa ystäväpariskunnan viettämään iltaa meille. Mä kysyin eikö voitaisi mennä mielummin ravintolaan, koska haluaisin myös itse nauttia illasta enkä emännöidä.
Näin ettei tämä ollut miehestä hyvä idea, hän haluisi kutsua ystävät myös yöksi kylään. Hän ei tajua, mikä määrä työtä jää mun harteille, vaikka hän grillaisi ruuan ja ostaisi juomat. Mua väsyttää pelkkä ajatus lakanoiden pesemisestä, aamiaisen teosta jne. Mä en oikeastaan enää nauti nykyään vieraista. Ainakaan sellaisista, jotka on kauan ja tarvii paljon passausta.
Ongelma on siis se, että mies syyllistää mua tosi paljon, kun asetan rajoja. Tyyliin olet outo, vieraiden kutsuminen kotiin on normaalia ja kohta mulla ei ole enää kavereita, jos ei kutsuta vieraita. Pyykin pesuun on myös miljoona syytä, tyyliin ei ole käytännöllistä et jokainen pesee omat pyykkinsä tai että se on on niin helppo homma, kunhan pistää koneen käyntiin
Totuus on vaan yksinkertaisesti se, että olen väsynyt. En jaksa passata vastoin omaa tahtoani. Olisi eri asia, jos itse tarjoutuisin pyykkäämään kaikkien ( myös nuorten aikuisten) pyykit tai itse kutsuisin yövieraita kotiin. Olen alkanut tavata omia ystäviä taidenäyttelyissä tai kahviloissa, ettei kenenkään tarvitse passata, jos ei itse niin halua.
Onko mulla kohtalotovereita vai pitääkö mun vaan passata vaikka en millään jaksaisi?
Kommentit (369)
Arvelen että työnjako ajan mittaan luisuu johonkin malliin. Siihen vaikuttaa henkilöiden luonteet ja normit, jotka on opittu lapsuudenkodista, tuttavista ja ympäristöstä. Sitten sitä yhtäkkiä löytää itsensä tekemästä töitä toisten vuoksi, ilman iloa ja omaa halua. Siihen kannattaakin havahtua, herätä ja yrittää muuttaa asioita. Aluksi keskustellen, mutta aika harvoin onnistuu. Pinttyneet tavat ja asenteet, vuosien paino. Silloin pitää vaan itse muuttua ja lakata hääräämässä, ruveta pitämään omasta hyvinvoinnista huolta. Mies ja lapset saattavat tehdä asioita omalla tavallaan, joka on erilainen kuin itsellä. Meillä en anna muiden pestä vaatteitani, koska haluan pitää villapuserot yms hyväkuntoisina. Mies tunkee valkoiset ja värilliset samaan koneeseen. Se on ok, jos tasaisen harmaat entiset valkoiset ei häntä haittaa 😀. Jos itse nauttii esim ruoan laittamisesta läheisille, mikäs siinä jos siitä saa itsellekin iloa. Sitten kun se ei ilahduta, pitää keksiä uusia ratkaisuja. Erityisesti naisille sanon, että pidä huolta itsestäsi. Harvoin sitä kukaan muukaan tekee, tai miehesi on harvinainen kultakimpale.
Aika huono neuvo tuo, ettei osteta muita kuin 60:ssa pestäviä vaatteita. Millä pakotat miehen ja aikuiset bonuslapset noudattamaan tuota sääntöä? Helpompi saada heidät pesemään pyykkiä kuin muuttamaan vaatekaappinsa ja tyylinsä ja ostotottumuksensa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tämä ei kyllä ole provo, vaan ihan totta ja mulle ihan oikea ongelma.
ap
Sama tuttu kommentti, sama surkea provojen laatu, aivotonta sontaa. Minkä helvetin takia jengi yläpeukuttaa näitä?
Ilmeisen vaikea toisten ymmärtää, että tuo tilanne on todellisuutta monella.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nämä samat saatanan trollaajat aina kirjoittaa näitä pitkiä paskatarinoita sunnuntaisin? Ettekö todellakaan ole kesälomalla? Voisi kirjoittaa vaikka tiistaisin!
Kuka sinut pakottaa lukemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä ole mitään järkeä että jokainen pesee pyykkinsä erikseen.
Ei siinäkään ole, että yksi ihminen pesee aina kaikkien pyykit. Fiksuinta olisi, että kukin vuorollaan pesee koneellisen kaikkien pyykkiä, jolloin kenellekään ei kaadu kohtuutonta työtaakkaa. Mutta jos tätä ei saada toimimaan, niin sitten sen yhden, joka jätetään pesemään kaikkien pyykit, kannattaa pestä vain omansa.
Ai sen pesukoneen käynnistäminen on oikein kohtuuton työtaakka? Enpä juuri keksi mitään helpompaa kotityötä niin en pysty ymmärtämään tuota valitusta.
Se pesukoneen käynnistysnapin painaminen ei riitä pyykinpesuksi, s
"Vai muuttuuko se pieneksi vasta sitten, kun ap tekee sitä kaikkien puolesta?"
Nimenomaan. Silloin se on pieni niille muille.
Näissä keskusteluissa tulee hienosti ilmi se, kuinka paljon arvostetaan muiden tekoja. Kotityöt on aina pikkujuttu, kun sen tekee joku muu. Mut näköjään liian iso homma, kotta itse tekis.
Mulla ei mene jakeluun, miten joku on voinut skipata vaiheen, jolloin nuori kyselee puhtaita vaatteitaan, yleensä jotain tiettyä, jolloin on helppo näyttää, miten pesukone toimii ja tadaa.... Nuori osaa itse pestä vaatteensa sen jälkeen. Tähän menee aikaa noin viisi minuuttia.
T Neljän äiti.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tää elämä ihan perseestä. Pyykitkin pitää pirulauta pestä niin, että jokaiselle tehdään oma pyykkipino ja hoitakoon sitten omistaja itse pyykkinsä. Voi hitto miten maailma on muuttunut kun perheen pyykkiä ei voi koneellinen kerrallaan pestä siten, että saman lämpötilan vaativat kuteet tai petivaatteet pestään kerralla, eikä yks lakana ja tyynyliina sekä pyyhe jotka siellä pyörii. Sen jälkeen parit kolmet kalsarit ja ei kun kone pyörimään. Älytöntä touhua ja kone käy alvariinsa. Sitte vielä kehdataan puhua perheestä. Kyllä meijän perheessä ei tartte muksujen eritellä pyykkiä omiin pinoihin. Neuvoni, nosta kytkintä teinisi kanssa ja häivy. Kyllä se sitten helpottaa kun ei tartte pyykätä kun omat ja teinin pyykit.
Miten vaikea on ymmärtää, että apllä kyse ei ole pyykinpesusta sinänsä, vaan siitä kaikesta, mihin asemaan on perheessään ajautunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ora mies ja vieraat mukaan ruoanlaittoon. Sanot vaan, että aletaan laittaa ruokaa. Tehdään ruoka yhdessä. Kuka pesee perunat. Kuka ottaa salaatinteon asiakseen. Kuka grillaa. Kuka kattaa pöydän. Tehkää yhdessä.
Mieshän oli jo luvannut grillata, ei ap:n tarvitse edes laittaa ruokaa.
Niin sieluni silmin näen kun mies aloittaa grillaamisen tajuamatta että liha on kilon möykkynä, kasvikset pilkkomatta ja grillivartaat ostamatta. Oluet on kyllä kylmässä, mutta onko naisväen siiderit vielä kaupassa?
Onko oikeasti noin avuttomia ihmisiä? Minä ainakin tykkään tehdä kaiken itse kun grillaan, ei siihen naista tarvita.
On. Suurin osa grillaajami
"On. Suurin osa grillaajamiehistä. Vaimo on hankkinut ja valmistellut kaiken uusista perunoista, salaateista ja muista tilpehööreistä lähtien. Lihat ja kasvikset on marinoitu, pilkottu ja pujoteltu vartaisiin. Juomat laitettu viilenemään ja pöytä katettu.
Sitten saapuu MIES, joka sytyttää grillin, kääntelee vartaat ja on näin ollen kokannut koko perheelle, suvulle ja ystäville, joten olisi syytä huutaa hurraata ja laulaa ylistyslauluja.
Hyvin yleinen kesäkuvio."
Totta muuten, näin se menee meillä ja kavereilla! Me grillataan tosin harvoin, sen yks-kaks kertaa kesässä. Joista toisella kerralla mies osallistuu. Mut kaveriperheessä tän miehen osuutta aina nostetaan, mut ihan kaiken muun me naiset tehdään. Tää on toki vapaaehtoista, en siitä sinänsä valita, mut totta tuo, et mies saa kaiken kunnian😏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painaa pyykkikone kääyntiin?
Mistä voi ostaa leijuvia/lentäviä vaatteita? Meillä vaatteet eivät ainakaan lennä itsestään koneeseen. Eivätkö osaa edes lajitella itseään. Vai tarkoitiko, että paikaa tyhjän pyykkikoneen käyntiin? Miksi?
Millä te ihmiset oikein selviätte elämästä jos pyykkien nostaminen pyykkikorista pesukoneeseen on joku järkyttävän suuri tehtävä tai uroteko, josta pitäisi palkita vähintään jonkun sortin diplomilla ja rahapalkinnolla?
Tätä.sinun pitäisi kysyä näiltä, jotka eivät OMIA pyykkejään kykene hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle neljän lapsen äidille vähäteltiin myös pyykinpesun vaivaa. Kellotin joskus 10 kgn koneellisen ripustukseen menevän ajan, kun sukkia kin oli 30 paria. Melkein puoli tuntia meni. Viikkaukseen ja kaappiin vientiin toinen mokoma. Hyvä jonkun yksiö asukin päätänsä aukoa.
Mä lopetin miehen vieraiden passaamisen, järjestin itseni aina muualle. Kummasti väheni ja loppui lopulta nuo vierailut kokonaan, kun ei ollut ehtoisa emäntä palvelemassa vaan sotkuisen keittiöpöydän ääressä mies tarjoi lähinnä sitä leipää ja levitettä.
Mä lopetin miehen vieraiden passaamisen, järjestin itseni aina muualle. Kummasti väheni ja loppui lopulta nuo vierailut kokonaan, kun ei ollut ehtoisa emäntä palvelemassa
Miksi edes olet tuon miehen kanssa, jos et kestä hänen ystäviään? Sanoisin miehelle: "Juokse!"
Ja onko vieraiden kestitseminen tosiaan "
Eli jos rakastat miestäsi, rakastat automaattisesti hänen ystäviään ja myös heidän passaajana oloa? Erikoinen näkemys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ketjun miesvihaiset naiset, unohtakaa miehet ja ryhtykää olemaan naisten kanssa parisuhteessa. Se on ratkaisu teidän miesvihaanne, ei se siitä mihinkään muutu, olette jotenkin henkisesti lukossa miehille ja ihmeen katkeria. t. miesvihakiimanarttumällirännimätisäkkivittulimapyhävulvauli
Korjasin
En tajunnut tuosta mitään, olen miesten puolella tässä keississä. Jos nainen inhoaa miestään niin paljon kuin täällä valittavat naiset inhoaa, niin miksi sitten ovat sen kanssa. Selvästikin naissuhteet naisilla sen takia nousussa, kun ne ei osaa enää nauttia miehistään. Penisfobiaa?
No minäpä heitin eksäni ulos, ilman mitään fobiaa. Ei kahta työvuoroa tekevä jaksa nauttia mistään eikä ainakaan 20-60v mieslapsen juonittelusta
"No minäpä heitin eksäni ulos, ilman mitään fobiaa. Ei kahta työvuoroa tekevä jaksa nauttia mistään eikä ainakaan 20-60v mieslapsen juonittelusta. En ymmärrä miten miehet voivat ihan pokkana esiintyä kotona vaimolleen vajaaälyisenä laiskiaisena joka muka ei älyä eikä huomaa että vaimo raataa ja raataa kuin äitinsä? Kaikki kotityöt on hitsin helppoja aina silloin kun ei itse tarvitse tehdä. Menette niin pitkälle töiden välttelyssä että alennutte erolla uhkailemaan. Mitä jos vaan kasvaisitte aikuisiksi ja alkaisitte tekemään oman osuutenne, pyytämättä ja uhkailematta? Voisiko jonkun sukupolven miehet kehittyä älyllisesti sen verran ja lopettaa ylimielisen käytöksen. Naiset elävät 2020-lukua, miehet pitävät kynsin hampain kiinni 1920-30-luvun roolijaosta."
Tähän on ainakin osin tullut muutos. Seuraan nyt 30-40 vuotiaiden pariskuntien elämää, osalla lapsiakin jo. Heillä yleisesti homma pelittää ilmeisen tasapuolisesti. En tietenkään tiedä kaikkien kotielämästä kaikkea, mutta nuoret isät ovat todella aktiivisia lastensa kanssa.
Ja tässä sit taas itse huomaan tämän sukupolvien eron. Kiinnitän huomiota isien aktiivisuuteen, äitien osalta se nyt vaan kuuluu asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle: ei pidä passata. Ei miestä, ei miehen lapsia, eikä omaa teiniä.
Jokaisen voi opettaa huolehtimaan pyykinpesusta.
Mitä sitten jos mies mollaa tai muuten inisee? Kyllä ihmisen pitää itse sanoa, mitä jaksaa ja mitä ei jaksa. Jos mies sitten haluaa erota, niin hoh! mitä menetettävää?
Tätä mietin myös. Jos mies tuon takia eroaa, onko hän avioliiton arvoinen. Siinä on tainnut tunteet kuolleentua aikapäiviä sitten.
Kun kotitöistä aletaan kiistellä ja toinen uhkailee erolla, taidetaan puhua tavallaan pinnallisista asioista. Taustalla on toisen tai molempien pettymys suhteeseen eikä osata puhua alla olevista tunteista. Jos puoliso ei kuuntele ja ota todesta mitä sanoo, se satuttaa ja saa meidät entistä turhautuneemmiksi. Yleensäkin toisen ihmisen murheiden sivuuttaminen olankohautuksella on oikeasti kamalaa. Vaikka itse ei jaa samoja murheen aiheita ja ne tuntuvat hassuilta tyyliin " mitä se nyt tästäkin pikkuasiasta märisee", on todella huonoa käytöstä halveksia ja sivuuttaa toisen tunteet tai uupumus. Useat miehet tällä palstalla ovat tosi provosoivia ja tuntevat että heitä syyllistetään, sitten hyökätään alatyylin jutuilla ja vähätellään. Itse katson, että toista ei voi muuttaa ja ainoa tapa on toimia itse uudella tavalla. Koen ehkä.miehet toivottomaksi miesvauvoiksi vailla sosiaalisia taitoja. Onneksi sitten on poikkeukset, muuten varmaan kaikki olisivat sinkkuja.
Mun mies (ex) piti mua hyödykkeenä josta piti saada kaikki mahdollinen irti. Kaupassa maksoin aivan liikaa siihen nähden mitä kulutin. Äijä vaati kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja söi kuin hevonen. Välipaloja kyseli vähän väliä. Ja kuvaus mökillä grillaamisesta sopii kuin nenä päähän alkaen siitä että liha on kilon palana ja siitä leikataan pihvit jotka painellaan sopiviksi. Pilkkomiset jne. Äijä grillaa pihvit ja seurakunta ylistää. Tiskit jäi aina mulle. Mukana oli äijän aikuisia lapsia pesueineen, kukaan ei tarjoutunut tekemään yhtään mitään. Onneksi ei enää koske mua. Otin eron.
Oli ihanaa kuulla, että nuoremmilla pariskunnilla kotitöiden jakaminen sujuu paremmin. Toivottavasti se on yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Aika huono neuvo tuo, ettei osteta muita kuin 60:ssa pestäviä vaatteita. Millä pakotat miehen ja aikuiset bonuslapset noudattamaan tuota sääntöä? Helpompi saada heidät pesemään pyykkiä kuin muuttamaan vaatekaappinsa ja tyylinsä ja ostotottumuksensa!
Jos he ei halua pilalle pestyjä vaatteita, he opettelevat pesemään vaatteensa itse. Saavat valita miten toimivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle neljän lapsen äidille vähäteltiin myös pyykinpesun vaivaa. Kellotin joskus 10 kgn koneellisen ripustukseen menevän ajan, kun sukkia kin oli 30 paria. Melkein puoli tuntia meni. Viikkaukseen ja kaappiin vientiin toinen mokoma. Hyvä jonkun yksiö asukin päätänsä aukoa.
Mä lopetin miehen vieraiden passaamisen, järjestin itseni aina muualle. Kummasti väheni ja loppui lopulta nuo vierailut kokonaan, kun ei ollut ehtoisa emäntä palvelemassa vaan sotkuisen keittiöpöydän ääressä mies tarjoi lähinnä sitä leipää ja levitettä.
Mä lopetin miehen vieraiden passaamisen, järjestin itseni aina muualle. Kummasti väheni ja loppui lopulta nuo vierailut kokonaan, kun ei ollut ehtoisa emäntä palvelemassa
Miksi edes olet tuon miehen kanssa, jos et kestä hänen ystäviään? Sanoisin miehelle: "Juokse!"
Kuinka moni mies siivoaa, kokkaa ja leipoo, kun naisen ystäviä on tulossa kylään? Onko joku kuullut sellaisesta ihmeestä?
Vierailija kirjoitti:
Miten hlvetissä te onnistutte feikkaamaan noin kauan? Totuus paljastuu vasta kun lapset on isoja: ei huvita eikä kiinnosta. Miehet väittää, että me ollaan feikkejä. Onko miehet oikeassa?
Ketä hittoa nyt huvittaisi toisten passaaminen? Lapset passaa siksi että sen kokee velvollisuudeksi ainakin niin kauan kuin he ovat pieniä. Mutta eivät aikuiset ihmiset tarvitse mitään palvelijaa! Miestä tulee ehkä passanneeksi silloin kun lapset ovat pieniä, jotta talossa säilyisi sopu. Mutta kun lapset ovat kasvaneet, on ehdottomasti aika kieltäytyä palvelijan osasta.
Inhoan yli kaiken sukujuhlia ja kotona pidettäviä illanistujaisia juurikin tämän naisille sälytetyn kokkaus- ja leipomusvelvoitteen takia. Monesti tähän liittyy lisäksi menun suunnittelu, ostosten teko ja niiden maksaminen, tiskaus ja loppusiivous. Joskus sukua ja ystäviä on kiva tavata, mutta mieluiten sitten kahvilassa, ravintolassa tms. Maksoin viisikymppisjuhlani ravintolassa lähimmille ystäville, koska olen surkea kokki enkä tykkää lisätyöstä.
Olis kiva jos joku mies jota vaimo passaa, vastaisi mitä mieltä itse on tämmöisestä. Mies , etkö kunnioita ja rakasta vaimoasi vaikka miksi annat tämmöisen touhun jatkua? Ajatteletko että vaimosi on vähän yksinkertainen ja tyhmä? Ja ihmetteletkö miksi et enää saa. Jos ihmettelet, voit lopettaa nyt ihmettelyn.