En jaksa enää passata ja mies syyllistää
Nyt olen tunnut siihen pisteeseen, etten enää kertakaikkiaan jaksa passata aikuisia ihmisiä. Mä olen luonteeltani kiltti ja auttavainen, mutta nyt kun on tullut 50v mittariin en enää jaksa. Me eletään uusperheessä, missä on miehen kaksi täysi-ikäistä nuorta ja mun teini. Miehen aikuisten lasten pyykkien pesu on alkanut ärsyttää ihan kamalasti. Mun mielestä heidän olisi aika opetella ja osallistua pyykinpesuun.
Tai vaihtoehtoisesti mun mielestä isän tulisi pestä nuorten pyykit itse, jos haluaa tämän palvelun tarjota. Itse olen pessyt omat vaatteeni lukiolaisesta lähtien ja näin teki myös oma esikoiseni, joka ei enää asu kotona.
Olen tästä asiasta sanonut vuosia, mutta aina homma kaatuu mulle tai asiasta tulee kamala riita. Pyykit vaan kasaantuu ja kun alan niitä pestä huomaan olevani tosi katkera.
Mies kertoi myös kutsuneensa ystäväpariskunnan viettämään iltaa meille. Mä kysyin eikö voitaisi mennä mielummin ravintolaan, koska haluaisin myös itse nauttia illasta enkä emännöidä.
Näin ettei tämä ollut miehestä hyvä idea, hän haluisi kutsua ystävät myös yöksi kylään. Hän ei tajua, mikä määrä työtä jää mun harteille, vaikka hän grillaisi ruuan ja ostaisi juomat. Mua väsyttää pelkkä ajatus lakanoiden pesemisestä, aamiaisen teosta jne. Mä en oikeastaan enää nauti nykyään vieraista. Ainakaan sellaisista, jotka on kauan ja tarvii paljon passausta.
Ongelma on siis se, että mies syyllistää mua tosi paljon, kun asetan rajoja. Tyyliin olet outo, vieraiden kutsuminen kotiin on normaalia ja kohta mulla ei ole enää kavereita, jos ei kutsuta vieraita. Pyykin pesuun on myös miljoona syytä, tyyliin ei ole käytännöllistä et jokainen pesee omat pyykkinsä tai että se on on niin helppo homma, kunhan pistää koneen käyntiin
Totuus on vaan yksinkertaisesti se, että olen väsynyt. En jaksa passata vastoin omaa tahtoani. Olisi eri asia, jos itse tarjoutuisin pyykkäämään kaikkien ( myös nuorten aikuisten) pyykit tai itse kutsuisin yövieraita kotiin. Olen alkanut tavata omia ystäviä taidenäyttelyissä tai kahviloissa, ettei kenenkään tarvitse passata, jos ei itse niin halua.
Onko mulla kohtalotovereita vai pitääkö mun vaan passata vaikka en millään jaksaisi?
Kommentit (369)
Kalenteri. Jokaiselle oma pyykkiviikko, jolloin kyseinen henkilö pesee kaikkien vaatteet ja loppuviikosta sen korin pitää olla tyhjä, ennenkuin seuraava aloittaa. Ja niiden vieraiden kanssa vuoronperään sinä hoidat lakanarumban ja seuraavalla kerralla miehesi ja nyt tietysti miehesi aloittaa tämän uuden systeemin, et sinä. Epämääräiset pyynnöt eivät johda mihinkään. Ne kun eivät edes usein ala. Kalenteri siihen seinään ja nimet siihen ja kaikki näkee kenen vastuulla ne pyykit oikein ovat sinä viikolla. Niin ja tietysti järjestät pienen perehtymiskoulutuksen ettei kenelläkään tule edes mieleen vedota osaamattomuuteen ja tietysti seinälle vielä kirjalliset ohjeet.
Niin ja sinä et tietenkään pese mitään, kunnes kori on kokonaan tyhjä ja olet sen tarkastanut viimeisen päivän iltana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan olen nainen ja pesen niitä pyykkejä, joten todellakin tiedän ettei se ole mikään vaiva.
Ajattelitko sitten tuleaisuudessa käydä siivoamassa, kokkaamassa ja pyykkäämässä lastesi luona?
Tiedän naisia, jotka ovat toimineet (poika)lastensa kohdalla näin. Lukio käytynä ja mamma kuskaa pyykkejä ees taas eri paikkakunnalle.
Tiedän myös miehiä, jotka asuvat edelleen äitinsä luona tai tämän naapurissa nelikymppisillään. Kovasti ovat aina kiinnostuneita nuoremmista naisista, mutta sen naisen pitäisi asua sielä äidin reviirillä myös.
Antaa olla vaan. Luonto hoitaa.
Tiedän miehiä, jotka ovat toimineet (tyttö)lastensa kohdalla näin. Lukio käytynä ja iskä kuskaa pyykkejä ees taas eri paikkakunnalle.
Haha, et tiedä. Tuollainen tilanne on täysin mahdoton eikä sellaista ole tapahtunut kertaakaan. Noita aikamiespoikien luona siivoavia naisia valitettavasti on.
Miksi naiset toimivat noin, muttei miehet?
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä vielä, huomaan itsekin kun kirjoitan, että tilanne on aika huono. Joku teistä kyselikin uhkaako mies jotenkin. Ja tosiaan, uhkaa aika riidan tullen erolla.
Olen pitkään pelännyt eroa, mutta nyt enää tiedä. Mä en voi sietää enää sitä, ettei mun rajoja kunnioiteta yhtään.
Alkaa tosiaan kauhea syyllistäminen ja uhkailu, jos sanon ettet halua tai jaksa jotain esim. passaamista enää.
Onpa aika epätervettä toimintaa. Ero voisi olla tosiaan hyvä ratkaisu. Ei toista kiristetä tuolla tavalla parisuhteessa.
Sanot että kiva kun kutsuit vieraita. Lähdet hotelliin viettämään omaa aikaa. Mies sitten passaa minkä passaa.
Ja hankit itsellesi oman pyykkikorin, annat muiden pyykkien rauhassa kasaantua.
Kyllähän sitä saa haluta kaikenlaista. Meilläkin mies haluaisi mökille ja ties mihin, eli minä siivoamaan ja tiskaamaan. Ja retken jälkeen kaikki lakanat ja likapyykit minulle. Koko kesä olisi pitänyt jatkaa tätä. En vaan lähde! Senkun menee ja tekee.
Olet oikeassa. Sinullakin on elämä.
Potku persiiseen ja pihalle koko lössi.
Nyyttikestit ovat kivoja, kaikki osallistuvat.