Te jotka paheksutte "heitteillä" olevia pikkulapsia. Eivätkö teidän omat lapset koskaan karkaa esim. kaupassa tai kirjastossa?
Helposti pieni lapsi on monta minuuttiakin hukassa, kun karkaa johonkin vanhemmiltaan. Ja niiden minuuttien aikana toki helposti sattuu ja tapahtuu. Mutta ei se tarkoita sitä, että lapsesta ei piitattaisi tai lasta ei valvottaisi.
Kommentit (145)
Mun lapset ei koskaan aiemmin karkailleet - mutta nyt kun ovat 11 ja 9 vuotiaat, he ottavat jatkuvasti pitkät. Ja vaikka kuinka saarnais, asia unohtuu minuuteissa. Ja ei, ei se ole vain ja ainoastaan tervettä itsenäistymistä.
Toisaalta kun miettii omaa lapsuutta, niin eipä mun perään kukaan sillä lailla katsonutkaan kuin nykyisin katsotaan. Liikuin paljon suuremmalla alueella itsenäisesti ja mm uimassa käytiin jo ekaluokkalaisina ihan vaan kaveriporukalla.
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.
Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mun lapseni on 24. Hänen lapsuudessaan ei ollut vielä kaverikasvatusta, lapsille sai (ja piti) tarvittaessa ärähtää.
Ei keskiverto taapero varsinkaan paljon piittaa ärähdyksistä. Ja tosiaan katoaa näköpiiristä parissa sekunnissa kunhan selkäsi käännät. Jos ehtii johonkin hyllyn taakse niin et edes tiedä että mistä suunnasta kannattaa lähteä etsimään.
Tietysti on niitä lapsia jotka ovat koko ajan lahkeessa kiinni mutta suurin osa ei ole sellaisia.
Jos lapselle rääkyy 24/7, se tottuu siihen eikä enää reagoi. Sun kotonas on varmaan tehty niin, meillä ei.
Karkailevat lapset on kaljottelevan wee tee-rahvaan lapsia.
Juoksevat ulkona vielä puoliltaöin kun vanhemmatkin tekevät niin.
Vierailija kirjoitti:
Karkailevat lapset on kaljottelevan wee tee-rahvaan lapsia.
Juoksevat ulkona vielä puoliltaöin kun vanhemmatkin tekevät niin.
Täytynee sanoa, ettei meillä kaljotella tai olla mitään weetee :D 2 lasta, joista toinen oli reilu 2-vuotiaana melkoinen menijä ja mielellään karkaili, JOS siihen tuli joku tilaisuus. Ennakoimalla pystyy kyllä pitämään järjestystä. Toinen rauhallisempi lapsi pysyi nimenomaan kiltisti "lahkeessa" eikä tarvinnut kertaakaan juosta kiinni mistään tai tehdä jotain suunnitelmia miten nyt kannattaa ennakoida, ettei tapahdu sitä tai tätä.
Mun nuoremmalla lapsella oli nelivuotiaana lyhyt vaihe, jolloin yritti karkailla ja kerran onnistuikin. Myös sellaisena taaperoikäisenä yritti koko ajan livahdelle esim. tielle. Muistan, kun äitini joskus näki ikkunasta, kun olivat isänsä kanssa ulkoilemassa ja lapsi oikein tarkkaili, milloin isä kääntää selkänsä hetkeksi, niin voi sitten livahtaa karkuun.
Mun lapset ovat jo aikuisia, mutta pakko sanoa, että eivät karkailleet. Olivat lähellä tehtiin yhdessä ostoksia. Joskus isommassa marketissa annoin mennä leluosastolle etukäteen. Siihenkin oli käyty ennakkoon ohjeistus. Pysytte siellä, ettekä näprää, vain katsoa saa. Oma aikuinen tulee hakemaan pois, itse ei lähdetä mihinkään.
Sama kirjastossa, jos jäivät lastenosastolle lukemaan. Selkeät säännöt ja aina toistettavissa.
Hyvin sosiaalisia ja meneviä lapsia silti ja eritoten kuuliaisia. Samanlaisia heistä tuli aikuisena. Kivoja asioita tapahtuu, kun seurataan sääntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoaminen kaupassa hetkeksi ei ole sama juttu kun laittaa 5 pientä lasta uima-altaisiin ja itse häippäistä muualle viettämään minäminä-aikaa.
Eikä viedä muuallekaan toisten vahdittaviksi.
Tekisin itse heti lasun.
Uima-altaalta haloo! Täällä on viisi lasta ilman vahtia saa tulla hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.
Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa.
Jos lapsen kanssa mennään kauppaan, niin hänet voi ottaa myös huomioon siinä ostostilanteessa. Saa valita tuotteen (ohjatusti) ja painaa puntarilappu jne. Silloin varaudutaan, että aikaa on. Ja vaikka ostosten lomassa voi käydä ne lelutkin vilkaisemassa - joka kerta. Välillä ne kärkkyy omaksi, mutta harvemmin kun selittää, että pistää vaikka säästää rahaa, maksaa sen ja sen verran.
Toi viimeinen lause on kiusallinen - myötähäpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.
Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa.
Jos lapsen kanssa mennään kauppaan, niin hänet voi ottaa myös huomioon siinä ostostilanteessa. Saa v
Siis herättääkö sussa myötähäpeää se, että joku pitää lasta valjaissa?
Aika harva lapsi on isossa vaarassa kuolla jos karkaa kaupassa tai kirjastossa. Ranta tai esim maauimala on ihan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.
Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa.
Jos lapsen kanssa mennään kauppaan, niin hänet voi ottaa myös huomioon siinä ostostilanteessa. Saa valita tuotteen (ohjatusti) ja painaa puntarilappu jne. Silloin varaudutaan, että aikaa on. Ja vaikka ostosten lomassa voi käydä ne lelutkin vilkaisemassa - joka kerta. Välillä ne kärkkyy omaksi, mutta harvemmin kun selittää, että pistää vaikka säästää rahaa, maksaa sen ja sen verran.
Ei aina voi käydä kaupassa niin että aikaa on. Eikä lapsen jättäminen kotiin ole aina tai kaikilla vaihtoehto.
Ei karkaa ei. Itse joskus karkasin, ja kyllä silloin vanhempieni huomio myös herpaantui pidemmäksi aikaa.
"Ei aina voi käydä kaupassa niin että aikaa on."
Meneehän sitä aikaa sen karanneen lapsen etsimiseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoaminen kaupassa hetkeksi ei ole sama juttu kun laittaa 5 pientä lasta uima-altaisiin ja itse häippäistä muualle viettämään minäminä-aikaa.
Eikä viedä muuallekaan toisten vahdittaviksi.
Tekisin itse heti lasun.
Uima-altaalta haloo! Täällä on viisi lasta ilman vahtia saa tulla hakemaan.
Siis sun 1-vuotias on ilman vahtimista uimassa? Ja ne muut alle kouluikäiset? Poliisijuttu tuo olisi niin kuin se mamuisä Tampereella.
Katoaminen hetkeksi ei ole sama,että jättää pikkulapset keskenään jättikirjastoon ja lähtee itse shoppailemaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika harva lapsi on isossa vaarassa kuolla jos karkaa kaupassa tai kirjastossa. Ranta tai esim maauimala on ihan eri asia.
Eivät toki ole vaarassa kun kirjastossa käy usein porukkaa joka katsoo perään ja varoo lapsia
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mun lapseni on 24. Hänen lapsuudessaan ei ollut vielä kaverikasvatusta, lapsille sai (ja piti) tarvittaessa ärähtää.
Niin ärähtämisestä perusta. Vanhin 27, nuorin 18, hyvin meni puhe perille. Joskus joutui syliin ottaa ja se ku kiukutti, mutta hiljaa hyvä tuli. Mitä tuota kiukkuavalle lapselle ärähtämään. Meitä toki oli kaksi vanhempaa, ei kaveria.
Eikä viedä muuallekaan toisten vahdittaviksi.
Tekisin itse heti lasun.