Te jotka paheksutte "heitteillä" olevia pikkulapsia. Eivätkö teidän omat lapset koskaan karkaa esim. kaupassa tai kirjastossa?

Vierailija kirjoitti:

Minä olin vuosikausia perhepäivähoitaja. Mitä olisitte vanhempina olleet mieltä, jos olisin hukannut hoitolapsia milloin missäkin ja useiden minuuttien ajaksi? Syyksi olisin kertonut, että on vähän hankala vahtia kaikkia neljää taaperoa. Oisko löytynyt ymmärrystä?

 

Sinä vahdit niitä lapsia korkeintaan 8 h arkipäivisin, yleensä perhepäivähoitajat eivät vahdi edes sitä, vaan tekevät 4 päiväistä viikkoa. Vanhemmat ovat omien lastensa kanssa kaiken muun ajan, sairaspäivät, lomat ja kaikki. Vitsi että oli helppoa työskennellä lastensuojelulaitoksessa ja tehdä vain 8 tuntista päivää. Monesti mietin, että hitsi kun olisin ollut vastuussa samoista lapsista 24/7. On äärimmäisen helppoa jeesustella kun vastuu rahoittuu arkipäiviin ja siihen 8 tuntiin.

Vahdippa äärimmäisen vilkasta lasta 24/7, ilman lepoja, ilman minkäänlaisia taukoja. Sitten voit jeesustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.

Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa. 

Ihan jo pelkästään maksamisen yhteydessä voi vilkas lapsi lähteä livohkaan. 2 sekunttia ja lapsi poissa. Ihan huolimatta siitä kuinka hyvin kasvatat ja vahdit ja vaadit ja teet ja olet ja sanoitat ja puhut. Sitä ei tosiaan tajua sellaiset vanhemmat, joiden lapsi uskoo puhetta ja pysyy edes viisi sekunttia paikallaan ilman valtavia ponnistuksia.

Vierailija kirjoitti:

Aika harva lapsi on isossa vaarassa kuolla jos karkaa kaupassa tai kirjastossa. Ranta tai esim maauimala on ihan eri asia. 

Äkkiäkös ne ryntää ovesta ulos, aika monessa kaupassa on automaattiovet niin lapset voivat hyvin rynnätä ulos ja autotielle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Mun lapseni on 24. Hänen lapsuudessaan ei ollut vielä kaverikasvatusta, lapsille sai (ja piti) tarvittaessa ärähtää.

Ei keskiverto taapero varsinkaan paljon piittaa ärähdyksistä. Ja tosiaan katoaa näköpiiristä parissa sekunnissa kunhan selkäsi käännät. Jos ehtii johonkin hyllyn taakse niin et edes tiedä että mistä suunnasta kannattaa lähteä etsimään.

Tietysti on niitä lapsia jotka ovat koko ajan lahkeessa kiinni mutta suurin osa ei ole sellaisia.

Et nää niitä vanhempia joilla se taapero 1-2v istuu ostoskärryissä ja toinen kulkee käsikädessä. Toki ollaan käyty yksinki lasten kans, nuorempi kyydissä isompi vieressä pidellen kärrystä kiinni. Ei meidän lapsia tarvinnu hyllyjen välistä etsiä. Kyllähän lasta kiinnostaa ja olisi kaikkea kärryihin lastaamassa. Kun lapselle sanoo, että nyt ei tarvita, haetaan maitoa, leipää, jaksaa odottaa, kun tietää, mitä ollaan ostamassa. Toki joku lapsi voi tuosta saada kimmokkeen ja lähteä juoksemaan leipähyllylle. Siihen kun pääsee, riittää ohjeistus, haetaan maito ensin. Eli lasta ei palkita, antamalla laittaa sitä leipää kärryyn. Hoksaatko? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin vuosikausia perhepäivähoitaja. Mitä olisitte vanhempina olleet mieltä, jos olisin hukannut hoitolapsia milloin missäkin ja useiden minuuttien ajaksi? Syyksi olisin kertonut, että on vähän hankala vahtia kaikkia neljää taaperoa. Oisko löytynyt ymmärrystä?

 

Sinä vahdit niitä lapsia korkeintaan 8 h arkipäivisin, yleensä perhepäivähoitajat eivät vahdi edes sitä, vaan tekevät 4 päiväistä viikkoa. Vanhemmat ovat omien lastensa kanssa kaiken muun ajan, sairaspäivät, lomat ja kaikki. Vitsi että oli helppoa työskennellä lastensuojelulaitoksessa ja tehdä vain 8 tuntista päivää. Monesti mietin, että hitsi kun olisin ollut vastuussa samoista lapsista 24/7. On äärimmäisen helppoa jeesustella kun vastuu rahoittuu arkipäiviin ja siihen 8 tuntiin.

 

Vahdippa äärimmäisen vilkasta lasta 24/7, ilman lepoja, ilman minkäänlaisia tauk

Jeesustele ihan keskenäsi. Mulla on myös omia lapsia, eli mun valvonta ja vastuu ei loppunut koskaan. Mun työaika oli 5.30-16.30 välillä ja 5pv viikossa. Meillä oli usein iltapäivästä 10 lasta talossa, kun oli hoitolasten lisäksi omat lapset ja heidän kaverit. Mut arvaa mitä? Kukaan ei koskaan karannut eikä hävinnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.

Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa. 

Jos lapsen kanssa mennään kauppaan, niin hänet voi ottaa myös huomioon siinä ostostilanteessa. Saa v

Minä olin taaperona valjaissa enkä yhtään ihmettele syytä miksi. Hävisin nanosekunnissa, jos näin yhtään mitään mielenkiintoista. Ihan huolimatta siitä vaikka sain selkääni, tukkapöllyjä, vitsasta ja muuta fyysistä kuritusta. Kun halusin mennä, menin ihan huolimatta seurauksista. Vaikka keskelle autotietä. Oman lapseni kohdalla en hyväksy fyysistä kuritusta, mutta lapseni on kopio minusta lapsena. Ehtii sataan paikkaan nanosekunnissa jos edes räpäytän silmääni eikä tilanteeseen auta sanoitus, puhuminen eikä yhtään mikään. Pitää vain vahtia herkeämättä ja aina sekään ei onnistu, koska toisinaan esim. maksamisen yhteydessä on pakko kohdistaa huomiota johonkin muuhun.

Ei karkaillut ja käyttäytyi hyvin kun ne pääsi mukaan vasta siinä vaiheessa kun oli oppinut käytöstavat eikä karkaillut. Avainsanat tässäkin on kasvatus ja koulutus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Mun lapseni on 24. Hänen lapsuudessaan ei ollut vielä kaverikasvatusta, lapsille sai (ja piti) tarvittaessa ärähtää.

Ei keskiverto taapero varsinkaan paljon piittaa oärähdyksistä. Ja tosiaan katoaa näköpiiristä parissa sekunnissa kunhan selkäsi käännät. Jos ehtii johonkin hyllyn taakse niin et edes tiedä että mistä suunnasta kannattaa lähteä etsimään.

Tietysti on niitä lapsia jotka ovat koko ajan lahkeessa kiinni mutta suurin osa ei ole sellaisia.

Itse kävin kolmen pienen lapsen kanssa kaupassa niin että vauva liinassa mukana turvassa. Keskimmäinen taapero kaupan kärryihin istumaan sille tarkoitettuun istuimeen ja suurimman osan ajasta näin keskimmäisen ja otin esim kädestä kiinni jos tutkien jotain tuotteen sisällysluetteloa hetken niin tunsin ettei nouse seisomaan kärryjen istuimeen

Ei tullut koskaan mieleen käyttää valjaita ja neljä pojanviikaria on. Eivätkä juosseet pitkin pitäjiä. Ei ne kyllä huutoakaan joutuneet kuulemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin vuosikausia perhepäivähoitaja. Mitä olisitte vanhempina olleet mieltä, jos olisin hukannut hoitolapsia milloin missäkin ja useiden minuuttien ajaksi? Syyksi olisin kertonut, että on vähän hankala vahtia kaikkia neljää taaperoa. Oisko löytynyt ymmärrystä?

 

Sinä vahdit niitä lapsia korkeintaan 8 h arkipäivisin, yleensä perhepäivähoitajat eivät vahdi edes sitä, vaan tekevät 4 päiväistä viikkoa. Vanhemmat ovat omien lastensa kanssa kaiken muun ajan, sairaspäivät, lomat ja kaikki. Vitsi että oli helppoa työskennellä lastensuojelulaitoksessa ja tehdä vain 8 tuntista päivää. Monesti mietin, että hitsi kun olisin ollut vastuussa samoista lapsista 24/7. On äärimmäisen helppoa jeesustella kun vastuu rahoittuu arkipäiviin ja siihen 8 tuntiin.

 

Vahdippa äärimmäisen vilkasta

 

Ja ihan tasan tarkkaan yksikään lapsista ei ollut aivan erityisen vilkas ja kovapäinen 😄.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin vuosikausia perhepäivähoitaja. Mitä olisitte vanhempina olleet mieltä, jos olisin hukannut hoitolapsia milloin missäkin ja useiden minuuttien ajaksi? Syyksi olisin kertonut, että on vähän hankala vahtia kaikkia neljää taaperoa. Oisko löytynyt ymmärrystä?

 

Sinä vahdit niitä lapsia korkeintaan 8 h arkipäivisin, yleensä perhepäivähoitajat eivät vahdi edes sitä, vaan tekevät 4 päiväistä viikkoa. Vanhemmat ovat omien lastensa kanssa kaiken muun ajan, sairaspäivät, lomat ja kaikki. Vitsi että oli helppoa työskennellä lastensuojelulaitoksessa ja tehdä vain 8 tuntista päivää. Monesti mietin, että hitsi kun olisin ollut vastuussa samoista lapsista 24/7. On äärimmäisen helppoa jeesustella kun vastuu rahoittuu arkipäiviin ja siihen 8 tuntiin.

 

Vahdippa äärimmäisen vilkasta lasta 24/7, ilman lepoja, ilman minkäänlaisia tauk

Vittuako sinä tule jeesustelemaan ja uhriutumaan. Sinä ihan itse päätit sen lapsen tehdä ja sinä ihan itse olet vastuussa sen kasvattamisesta. Mutta se ei siltikään oikeuta sitä että sinä annat lapsesi riehua ja aiheuttaa paheksuntaa. Opeta lapsellesi käytöstavat ennen kun tuot ne ihmisten ilmoille, niin me muutkin olemme tehneet. Juuri sinun kaltaisten takia me kaikki vanhemmat saadaan paskaa niskaan kun te ette viitsi kasvattaa ja opettaa lapsellenne käytöstapoja

Vierailija kirjoitti:

Katoaminen kaupassa hetkeksi ei ole sama juttu kun laittaa 5 pientä lasta uima-altaisiin ja itse häippäistä muualle viettämään minäminä-aikaa. 

Mitenkäs ku juoksee parkkipaikalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin vuosikausia perhepäivähoitaja. Mitä olisitte vanhempina olleet mieltä, jos olisin hukannut hoitolapsia milloin missäkin ja useiden minuuttien ajaksi? Syyksi olisin kertonut, että on vähän hankala vahtia kaikkia neljää taaperoa. Oisko löytynyt ymmärrystä?

Olen monta kertaa nähnyt, kun perhepäivähoitajia on kirjastossa satutunnilla. Ja aika usein hoitolapset juoksevat kiljukauloina ympäri käytäviä. Jopa sellaiset 3-4v ikäiset.

Ja minä olen etsinyt epätoivoisesti perhepäivähoitajalta hukassa ollutta lastani. Löytyi satojen metrien päästä katoamispaikasta, jossa ko. perhepäivähoitaja oli lätissyt naapurinsa kanssa ja hoitanut myös toista kaksivuotiasta. Näin suuri valvontakuorma eikä stanan lehmä pystynyt vahtimaan. Olisi pitänyt haastaa oikeuteen, mutta olin nuori ja tyhmä. Onneksi kaksivuotiaani löytyi kunnossa

Ei karkaa, kun heitä vahditaan. Vastuullinen vanhempi tietää, missä oma lapsi on. Kaiken aikaa. Jos keskittymiskyky on ameeban luokkaa, niin pysykää kotona. Ei joudu lapset hukuksiin.

Ei, ei todellakaan. Keskustelemme. Katse, fokus,  kehokontakti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.

Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa. 

Jos lapsen kanssa mennään kauppaan, niin hänet voi ottaa myös huomioon siinä ostostilanteessa. Saa v

Pari kymmentä vuotta sitten oli myös ihan ok suuttua lapselle ja asettaa rajat. Ihan kamalalta kuulostaa, että karkaili kaupassa, kun pakko on tehdä ostoksia?! Jos lapsi ei pysy niin, että pitää kärrystä kiinni niin hän menee istumaan. Jos nousee siinä niin komennetaan istumaan niin kauan, että tottelee. Ei siinä voi antaa pienen pudota pää edellä, eikä voi antaa vaan karata kaupassa! Jos oikein uhmaa niin lähdetään pois. Kyllä olen omieni kanssa senkin tehnyt. Muutamat ostokset mitä on ehditty tehdä toisessa kädessä ja lapsi toisessa kainalossa. Kerran esikoinen 2v irrotti otteen vaunuista (missä oli toinen lapsi, vauva silloin) ja meinasi juosta suojatielle. Sain napattua kiinni ja pidin tiukan puhuttelun. Oli niitä muitakin kertoja, kun ei olisi halunnut pitää kädestä tai vaunuista kiinni, mutta ei noin pienelle voi antaa vaihtoehtoja. Voidaan neuvotella haluaako punaisen vai sinisen paidan, mutta ei koskaan turvallisuusasioista. Lapset ovat nykyään 22, 20 ja 17v. Kauhistuttaa vieläkin nuo läheltä piti tilanteet. Ei todellakaan ole normaalia, että lapsi karkaa MINUUTEIKSI!! Esim. tosi väsyneenä tai muusta syystä voin ymmärtää, että vahinko voi käydä, mutta ei sitä pidä ajatella normaalina, että lapset vaan katoilee.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei tuijota kännykkää koko ajan? 

Melkein kaikki tuijottaa nykyään. Ja se on helvetin huolestuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Kumpikaan lapsi ei ole ikinä karannut edes hetkeksi. On muutenkin kasvatettu kunnolla.

Newsflash: Myös hyvin kasvatettu lapsi voi karata.

Ei ole koskaan karannut. On vain yksi lapsi ja tosiaankin kulki mukanani aina ja tarkkailin sijaintiaan ihan tauotta ja keskityin lapseen.

Silloin ei ollut kännyköitä ja muutenkin elämä oli vähän erilaista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.

Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa. 

Tiiäkkö mitä, viisas neuvo: ota lapsi tuohon kaikkeen mukaan. Lupaan, että pitää siitä. Neljän pojan äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Pidin kädestä kiinni 100% ajasta jos oltiin kodin ulkopuolella. Kaksi muuta uskoivat ja tottelivat niin oli helpompaa. Arvaamaton lapsi vaatii jatkuvaa vahtimista.

Minulla oli esikoinen sellainen, joka karkaili. Ei sitä näköjään tajua sellainen jolle ei itselleen ole sattunut sellaista. Mistään kännykkään tuijottelusta ei ollut koskaan kyse. Kaupassa vain ei voi pitää koko ajan kädestä kiinni, kun pitäisi tehdä ostoksiakin, punnita ja kiinnittää hintalappuja, kaupassa hän yleensä löytyi leluosastolta. Karkasi muuallakin, mm. kotona ovesta ulos, leikkipuistosta, päiväkodista, alaluokilla koulun pihastakin. Vauvauimarina osasi onneksi uida pienestä pitäen ja kaupungilla oli valjaissa. 

Ihan jo pelkästään maksamisen yhteydessä voi vilkas lapsi lähteä livohkaan. 2 sekunttia ja lapsi po

Sä pidät lasta kädessä sitten! Oletko Provo?!