Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla ollut huonoja psykoterapiakokemuksia?
25.07.2025 |
Nyt kun Hesari on tällä viikolla uutisoinut pariinkin kertaan miten kukaan ei enää käy psykoterapiassa, jäin miettimään omaa kokemustani.
Kävin kymmenisen vuotta sitten pari vuotta Kelan tukemassa psykoterapiassa keskivaikean masennuksen takia.
Keskeytin lopulta kesken, lausunnon kirjoittaneen psykiatrin luvalla ja kannustuksesta. Hän oli aivan samaa mieltä kuin minä ja läheiseni, että psykoterapia vain pahensi oloani. Olo ja elämäni parantuivatkin heti psykoterapian lopettamisen jälkeen.
Kokemus oli aivan kammottava, samoin psykoterapeutti. Ei myöskään antanut minun lopettaa tai vaihtaa terapeuttia vaan painosti jatkamaan kanssaan kunnes sitten psykiatrin luvalla yksinkertaisesti lopetin käymästä.
En koskaan enää menisi psykoterapiaan. Oli myös aivan järjettömän kallista, joten terapia itsessään aiheutti minulle ongelmia, sen lisäksi rahanmeno aiheutti ongelmia sekä tarve lähteä kerran viikossa töistä aikaisemmin ehtiäkseni sinne aiheutti töissä ongelmia. Psykoterapeutti oli todella surkea ja aiheutti paljon ongelmia.
Halusin vain jonnekin jakaa nimettömästi oman kokemukseni, jonka valossa en yhtään ihmettele ettei psykoterapeuteilla enää ole asiakkaita.
Kommentit (610)
Vierailija kirjoitti:
"Eli et siis kykene keksimään yhtään tapaa jolla tämä "työkaluja" tuo kenellekään lisäarvoa?
Terapeutit ovat laskuttavia yrittäjiä ja asiakkaiden haukkuminen ei ole kovin hyvä myyntitaktiikka, ihan näin vinkkinä.
Ja terapeutti ei ole "yhteiskunta". Jos näin kuvittelet niin sinulla on vakavia mielenterveysongelmia."
Moni ajattelee, että terapeutti on kuin mekaanikko, sinussa on jokin "rikki", ja hän "korjaa" sen. Mutta todellisuudessa hyvä terapeutti toimii enemmän kuin peili, opettaja ja matkaopas, ei käske, vaan kutsuu tutkimaan.
Lisäarvo ei synny siitä, mitä terapeutti "tekee sinulle", vaan mitä hän auttaa sinua näkemään. Enkä yhtään tiedä mistä tuo terapeutti on yhteiskunta tuli. Lopetan kuitenkin tämän keskustelun tähän, olet aika vihaisen oloinen ja tehnyt päätöksesi enkä minä vauva.fi kautta sitä pysty kääntämään.
Ei ole merkitystä millä metaforalla terapeutti työskentelee. On ihan sama onko hän olevinaan mekaanikko vai matkaopas. Merkitystä on vain sillä onko hän ammattitaitoinen ja saako hän asiakkaan tuntemaan olonsa turvalliseksi, osaako hän aukoa asiakkaan solmuja ja osaako hän ohjata asiakkaan paremmalle polulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Mä sain psykoterapiasta apua traumoihin, mutta vaste masennukseen on tunnetusti aika huono keskusteluterapialla.
Psykoanalyysi toimii traumoihin taas hyvin, kun traumoihin ei kauhean moni muu keino toimi. Mutta mielestäni psykoterapia on aika raju hoito moniin ongelmiin.
Mielestäni sellainen 5 kertaa terapiassa (jollain ratkaisukeskeisellä terapeutilla tms) on aivan mahtava apu tosi moneen vaikeaan tilanteeseen elämässä. Saa purkautua, saa tukea, saa uutta näkökulmaa ja muutaman hyvän uuden työkalun, ei tarvii sitoutua pitkäksi, ei tarvii kertoa koko elämäntarinaa.
Mun taumapsykoterapeutti oli taitava, mutta miinuksena tuhoutui samalla jokainen hyvä lapsuusmuisto, kun terapiassa jankattiin vain huonoista lapsuusmuistoista. En tosiaan muista enää yhden yhtä hyvää muistoa lapsuudesta. Mutta plussapuoli on valtava, kun saan elää nyt vapaammin ja onnellisemmin ja uskallan perusta
Hyvä kysymys, että mihin ne meni ne hyvät lapsuusmuistot? Ei mitään hajua. Luulen, että aina kun terapiassa kerroin terapeutille, että oli siellä lapsuudessa tämä ja tämä asia hyvin, niin hän kertoi minulle miksi näin ei ollut. Ja lopputuloksena minulla on vain kasa huonoja muistoja. Terapeuttini oli sellainen "kaikesta saa ongelman" -tyyppi
Käytännössä asia menee niin, että aluksi sairas ihminen tarvitsee sairaslomaa useita vuosia ja tuet siihen että voi levätä ja korjata itseään stressittömässä tilassa.
Siihen ei auta psykoterapia vaan lääkärillä on valta kirjoittaa b-lausunto ja kuntoutustuki. Tämä on se ensisijainen asia mikä auttaa ja ehkäisee ongelmat mitkä voi seurata muillekin ihmisille kuin sairaalle ihmiselle.
Eli raha auttaa aluksi. Tämä on se ensimmäinen.
Sitten mietitään lääkitystä ja vasta lopussa tulee psykoterapia ja sen pitää kestää vuosia ja säännöllisesti.
Muuten koko touhussa ei ole paskan järkeä tai häiventä.
Jos henkilöä roikutetaan terapiassa ja hän käy stressaantuneena ja työkyvyttömänä töissä, niin ei tule lasta eikä paskaakaan koko hommasta. Menee vain puihin koko hommeli.
Periaatteessa koko työelämä ja työkultuuri piitäisi muuttaa terveemmäksi ihmisille. Jos ihminen olisi eläin, niin meistä tehtäisi eläinsuojeluilmoituksia.
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Mä sain psykoterapiasta apua traumoihin, mutta vaste masennukseen on tunnetusti aika huono keskusteluterapialla.
Psykoanalyysi toimii traumoihin taas hyvin, kun traumoihin ei kauhean moni muu keino toimi. Mutta mielestäni psykoterapia on aika raju hoito moniin ongelmiin.
Mielestäni sellainen 5 kertaa terapiassa (jollain ratkaisukeskeisellä terapeutilla tms) on aivan mahtava apu tosi moneen vaikeaan tilanteeseen elämässä. Saa purkautua, saa tukea, saa uutta näkökulmaa ja muutaman hyvän uuden työkalun, ei tarvii sitoutua pitkäksi, ei tarvii kertoa koko elämäntarinaa.
Mun taumapsykoterapeutti oli taitava, mutta miinuksena tuhoutui samalla jokainen hyvä lapsuusmuisto, kun terapiassa jankattiin vain huonoista lapsuusmuistoista. En tosiaan muista enää yhden yhtä hyvää muistoa lapsuudesta. Mutta plussapuoli on valtava, kun saan elää nyt vapaammin ja onnellisemmin ja uskallan perustaa perheenkin viimein.
Mikä ihmeen terapialaji tuollaista tekee!?
Itse olen ollut emdr:ssä, mutta ei multa mitkään muistot ole hävinneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnutkaan kuinka paljon terapiavihaa täältäkin löytyy.
Miksi nimeät huonot kokemuksemme terapiavihaksi? Me vain kerromme huonoista kokemuksistamme. Ja komppaamme, kun jollain on samantapaisia kokemuksia. Mikä siitä tekee terapiavihaa?
Ilmeisesti jotkut eivät kestä sitä että muut puhuvat kokemuksistaan. Eivätkä osaa pysyä silti pois keskustelusta josta eivät pidä.
Tämä voi olla yksi mielenterveysepidemian syy.
Lapsemme ovat sanoneet, että koulussa ei ole ikinä puhuttu siitä, että somen kuva maailmasta ei ole realistinen vaan kiillotettua kuvaa, johon nuoren ei kannata verrata itseään. Koulussa ei ole myöskään koskaan opetettu, että älä avaa sellaisia videoita, joista aavistat, että ne eivät ole kivoja tai niissä on jotain pahaa. Koulussa ei ole kerrottu, että jos avaat ikävän videon, niin syöte alkaa työntämään sinulle niitä ikäviä videoita lisää, ja kohta katsot pelkästään niitä.
Koulussa jää tällaiset opettamatta. Ja näköjään aikuisetkaan eivät osaa pysyä pois sellaisesta nettisisällöstä, jotka tuovat heille pahaa mieltä.
Tätäkään terapiakeskustelua ei ehkä tarvitsisi käydä, jos kaikki katsoisivat vain kissavideoita, kun ovat netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoa kai olisi, jos kellään ei olisi huonoja psykoterapiakokemuksia. Aika monelta löytyy varmaan huonoja kokemuksia myös lääkäreistä, hoitajista, kampaajista, fysioterapeuteista, bussikuskeista, myyjistä ... mistä tahansa.
No tämä juuri. Miten ihmeessä terapeutit olisivat se ainoa ammattikunta maan päällä, joka ei voi epäonnistua työssään tai tehdä sitä huonosti. Jos yhtään järjellä ajattelee, niin ei ole lainkaan todennäköistä, ettei terapeuteissa olisi huonosti suoriutuvia yksilöitä aivan samalla tavalla kuin muissakin ammateissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Missään ei ole ennen seurattu terapioiden potilaskohtaista tehoa systemaattisesti. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Stenberg sanoo."
Uskomatonta.
Ei se ole hankala asia ymmärtää. Terapiasuhde on niin yksityinen, että sinne on vaikea työntää mittaria.
"Asteikolla 1-5, paljonko pedofiliasi on vähentynyt?"
En ymmärrä. Mikä estää kysymästä asiakkaalta ja terapeutilta paljonko oireilu, vaikkapa tuo pedofilia, on vähentynyt? Ja asiakas antaa kysymykseen oman näkemyksensä ja terapeutti omansa.
Kysely järjestetään luonnollisestikin niin, ettei diagnooseja ja asiakkaita voida yhdistää vaan puhutaan yleisesti oireista, olosta, elämänhallinnasta, jne. Asioista, jotka pätevät kaikkiin asiakkaisiin. Ja vastaukset menevät suoraan THL:lle, ei terapeutille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hauska ajatus, onko tässä joku korrelaatio: vauva.fi käyttäjillä on huonoja kokemuksia terapiasta ja ovat siksi vauva.fi:ssä. Ovatko onnistuneet henkilöt jossain muualla?
Onnistuneet henkilöt ovat toisessa ketjussa, joka käsittelee onnistuneita terapiakokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Tässä 24.7 hesarista:
Traumatisoituneen hyvä hoito perustuu siihen, että terapiasuhde on tiivis eikä katkea. Tarvitaan toistuvaa altistusta turvallisuuden kokemukselle, jotta turvallisuuden tunnetta kannattelevia hermostollisia yhteyksiä alkaa rakentua, sanoo Pyykkönen, jolla psykodynaaminen psykoterapeuttikoulutus. "
Lainaan nyt siksi, että eihän tuolle höpinälle ole mitään tieteellistä perustaa.
- toistuva altistus turvallisuuden kokemukselle - jota kokemusta tarjoaa rahasta psykodynaaminen psykoterapeutti
- ...hermostollisia yhteyksiä alkaa rakentua - WTF
Luultavasti enkelterapia ja kristallihoito ym. horina on yhtä vaikuttavaa.
Niinpä. Onhan se hoidettava saanut turvallisia kokemuksia elämänsä aikana vaikka mistä. Ehkä hänellä on ollut huolehtiva opettaja tai päiväkodin hoitaja. Ehkä hänen lähikaupassaan on ystävällinen kassahenkilö. Ehkä joku sukulainen on ollut hyvä ihminen. Ehkä hän on saanut hyviä ystäviä, joiden kanssa ystävyys on jatkunut katkeamattomana vuosia. Kai nyt jokainen on jossain elämänsä vaiheessa kohdannut jonkun turvallisenkin ihmisen.
Miksi nämä muut turvalliset kokemukset eivät ole korjanneet häntä? Miksi terapeutin turvallinen kohtaaminen korjaa muutamalla käyntikerralla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"pelkkä puhuminen ei riitä tarvitaan johdattelevaa työskentelyä."
Valtaosa terapeuteista ei vain tee mitään muuta kuin hiljaisena ja passiivisena kuuntelevat. Varsinkin jos on taustaa yhtään psykodynaamisesta suuntauksesta niin siinä terapeutti ei johdattele, ei haasta, ei kyseenalaista, ei esitä mitään muita perspektiivejä tai analyysia tai ajatuksia tai mielipiteitä. Istuu vain puhumatta.
Tai sitten ehdottavat, että ehkä sinun pitäisi keksiä itsellesi jokin harrastus, jotta tapaisit ihmisiä.
Wau! Enkä olisi itse osannutkaan keksiä tuota. Jos kärsisin yksinäisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa kai olisi, jos kellään ei olisi huonoja psykoterapiakokemuksia. Aika monelta löytyy varmaan huonoja kokemuksia myös lääkäreistä, hoitajista, kampaajista, fysioterapeuteista, bussikuskeista, myyjistä ... mistä tahansa.
No tämä juuri. Miten ihmeessä terapeutit olisivat se ainoa ammattikunta maan päällä, joka ei voi epäonnistua työssään tai tehdä sitä huonosti. Jos yhtään järjellä ajattelee, niin ei ole lainkaan todennäköistä, ettei terapeuteissa olisi huonosti suoriutuvia yksilöitä aivan samalla tavalla kuin muissakin ammateissa.
No kuule on tuossa psykoterapiassa paljon muutakin korjattavaa kuin satunnaisesti huonot terapeutit. Jos nyt edes tieteenalan soveltamisesta voi puhua, niin kaikki muut soveltavat tieteenalat ovat joutuneet luomaan nahkansa määrävälein. Psykoterapia jurnuttaa Freudissa ja Alice Millerissä (joka muuten oli narsisti ja hirviö omille lapsilleen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Ei varmaan myöskään kannata sokeasti luottaa dissaajiin. Tossa on aikamoinen lista ihmisistä ketkä vihaavat varmasti terapeuttia vaikka olisi kuin hyvä työssään.
Miksi ihmeessä kukaan vihaisi hyvää terapeuttia? Ei tuollaisessa väitteessä ole mitään järkeä.
Eikö? Tänne on kirjoittettu aika monta esimerkkiä miksi terapeutteja vihataan
Mutta ei yhtään esimerkkiä siitä miksi hyvää terapeuttia vihataan. Lainauksessa väitettiin, että jotkut vihaavat terapeuttia, vaikka olisi hyvä työssään. Miksi joku vihaisi hyvää terapeuttia?
Vierailija kirjoitti:
Tein aikanaan 1980-luvun alkupuolella pro gradu -tutkielman terapian vaikuttavuuden tutkimuksesta niin meillä kuin maailmallakin. Silloin koko ajatus tuntui monista oudolta: niin hienovaraista ja monisyistä asiaa kuin terapiassa tapahtuva vuorovaikutus ei joidenkin toimijoiden mukaan voinut mitata. Tuli esiin myös näkemys, ettei sitä edes saisi mitata. Itse olin sitä mieltä, että minkä tahansa julkisilla varoilla tuetun toiminnan tuloksellisuutta tulisi seurata, mistä syystä kyseisen opinnäyteaiheen valitsin.
Tilanne näyttää niistä ajoista muuttuneen siltä osin, että vaikuttavuuden seurannalle nähdään tarvetta. Menetelmät sen sijaan näyttävät edelleen olevan hakusessa ja yksipuolisia.
Kaipaan keskustelua myös siitä, onko se puheenpölinähoito kaikissa tapauksissa oikea hoitomuoto laisinkaan. Meillä keskustelu yleensä jumiutuu siihen, että psykoterapiaan ja ylipäätään keskustelupohjaiseen hoitoon ammattiauttajille on va
Niin ja sitten vielä ne, jotka ovat ihan kokonaan väärässä paikassa. Kuuluisivat neurotutkimuksiin, tai hyötyisivät enemmän sosiaalineuvonnasta ja tuesta. Puhumattakaan lastensuojelun toiminnasta tai koulumaailman resursseista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terapia voi olla haitallista. Varjopuolta ei kuitenkaan tarkkaan tunneta, koska haittojen tutkiminen on jäänyt sivurooliin. Eri tutkimuksissa psykoterapia on aiheuttanut haittavaikutuksia 3-15 prosentille hoidetuista.
Tämä on jännä, kun noita aiemmin linkattuja juttuja luin, että useammassa sanottiin, että haittoja on noinkin merkittävällä määrällä hoidetuista. Mutta kukaan ei tiedä mitä ne haitat ovat!!
Tietenkin ajatuksia on olemassa mitä ne haitat ovat. Mutta koska niitä ei ole tutkittu, niin ei ole olemassa virallista tietoa mitä ne haitat ovat. Siksi niistä ei voi myöskään olla julkista keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Onko terapian tehosta minkäänlaista tieteellistä näyttöä? Taitaa olla huuhaata.
Niin, kun ei ole olemassa tieteellistä näyttöä tehosta, niin on aivan oikeutettua sanoa, että terapia on huuhaata.
Vierailija kirjoitti:
Pakko todeta näin välihuomiona, että tätä keskustelua lukiessa huomaa, että ihmisiltä menee kyllä näköjään todella helposti sekaisin psykoterapeutit vrs. psyk. sairaanhoitajat tai muut lyhytterapeutit. Eiväthän he millään lailla ole samalla viivalla. Psyk. sh on voinut opiskella muutaman hassun opintopisteen verran amk-tutkinnossaan mielenterveyteen liittyviä asioita, psykoterapeutit ovat opiskelleet yliopistossa 3,5-4 vuotta pelkästään psykoterapiaa ja taustalla on tätä ennen myös korkeakoulututkinto ja mielenterveystyön kokemusta.
Äläpä nyt nosta itseäsi jalustalle muita ylemmäs. Aika hyvin ihmiset ovat tässä keskustelussa erotelleet mistä puhuvat. Ja tässä on puhuttu lähes yksinomaan kelan lähetteellä saadusta psykoterapiasta, jos et ymmärtänyt.
Ja nuo neljän vuoden terapeuttiopinnot ovat oikeasti 60 opintopistettä neljässä vuodessa. Eli kurssitusta työn ohessa. Joten älä anna ymmärtää, että kyse olisi neljän vuoden täysipäiväisestä opiskelusta, yhtä laajasta kuin amk-tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa kai olisi, jos kellään ei olisi huonoja psykoterapiakokemuksia. Aika monelta löytyy varmaan huonoja kokemuksia myös lääkäreistä, hoitajista, kampaajista, fysioterapeuteista, bussikuskeista, myyjistä ... mistä tahansa.
No tämä juuri. Miten ihmeessä terapeutit olisivat se ainoa ammattikunta maan päällä, joka ei voi epäonnistua työssään tai tehdä sitä huonosti. Jos yhtään järjellä ajattelee, niin ei ole lainkaan todennäköistä, ettei terapeuteissa olisi huonosti suoriutuvia yksilöitä aivan samalla tavalla kuin muissakin ammateissa.
Muttakun se tapahtui juuri MINULLE. Minä minä minä niin se on todella huonoa, ärrrrrrrr
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Ei varmaan myöskään kannata sokeasti luottaa dissaajiin. Tossa on aikamoinen lista ihmisistä ketkä vihaavat varmasti terapeuttia vaikka olisi kuin hyvä työssään.
Miksi ihmeessä kukaan vihaisi hyvää terapeuttia? Ei tuollaisessa väitteessä ole mitään järkeä.
Eikö? Tänne on kirjoittettu aika monta esimerkkiä miksi terapeutteja vihataan
Mutta ei yhtään esimerkkiä siitä miksi hyvää terapeuttia vihataan. Lainauksessa väitettiin, että jotkut vihaavat terapeuttia, vaikka olisi hyvä työssään. Miksi joku vihaisi hyvää terapeuttia?
Et taida ymmärtää lukemaasi. Väännetään rautalangasta..
Henkilö x ja y menevät terapiaan koska parisuhde ei toimi . Henkilö x on väkivaltainen. Terapiassa henkilö Y saa voimaa erota väkivaltaisesta suhteesta.
Oliko tereputti hyvä vai huono? Henkilö x mielestä varmasti huono..
2. Esimerkki. Henkilö X filmaa Mt ongelmia päästäkseen sairas eläkkeelle. Psykologi/ psykiatri näkee henkilö X esityksen läpi ja evää sairas eläkkeen. Oliko psykiatri hyvä vai huono? Mitä luulet henkilö X ajattelevan ja kirjoittavan keskusteluun?
3. Henkilö X on vahva trauma historia. Hän ajautuu terapiaan useista eri syistä.
Terapia ei etene koska henkilö X valehtelee, kiertää asioita eikä suostu rehellisyyteen. Suomeksi henkilö X ei ole valmis parantumiseen. Terapia lopetetaan 20x jälkeen kun henkilö X edelleen valehtelee, uhriutuu ja suuttuu jäädessään valheista kiinni.. Onko terapeutti automaattisesti huono?
4. Henkilö X käyttää hyväkseen Henkilö Y traumoja, esim vaikka lainaamalla rahaa/ teettämällä ylimääräisiä hommia yms..
Henkilö Y menee terapiaan. Oppii vetämään omat rajansa ja hyväksikäyttö loppuu. Mitä luulet Henkilö X olevan mieltä terapiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei varmaan myöskään kannata sokeasti luottaa dissaajiin. Tossa on aikamoinen lista ihmisistä ketkä vihaavat varmasti terapeuttia vaikka olisi kuin hyvä työssään."
Eniten terapeutteja kritisoivat psykiatrit ja psykologian sekä psykiatrian professorit, sillä heillä on paljon parempi koulutus, älykkyys ja ymmärrys asioista kuin terapeuteilla. Joten tottakai terapeutteja älykkäämpiä ja etevämpiä ihmisiä kannattaa uskoa enemmän kuin terapeutteja. Terapeuttien koulutus on lyhyt ja heppoisa ja monesti hyvin huonolaatuinen. Useimmilla myös heikko ensimmäinen koulutus.
No tämä juuri. Terapeutin pohjakoulutus pitäisi ehdottomasti olla psykologi, jotta olisi riittävää ymmärrystä erilaisista psykologisista ilmiöistä. Ja psykologikoulutus takaisi myös, että jotain analyysikykyä löytyy. Sairaanhoitajan koulutus ei kouluta analyyttisyyteen. Päinvastoin tosi moni sairaanhoitaja on umpusurkea matikassa (oppiaine, joka korreloi analyyttisyyden kanssa).
Hmm. Psykoterapeuteilta pitäisi vaatia lukion laaja matematiikka suoritettuna vähintään arvosanalla C.
Sinä vääristelet. Sinä olet ensimmäinen ketjussa, joka väittää, että terapia olisi haitallista suurimmalle osalle. Kukaan sinua ennen ei ole puhunut, että terapia olisi haitallista suurimmalle osalle. Vaan tässä ketjussa on päässyt ääneen se joukko, joka on kärsinyt terapian haitoista, ja joka ei ole saanut ääntään kuuluville.
Vaikka tämä haitoista kärsinyt joukko on toivottavasti pieni, niin se ei ole merkityksetön. Terapian haitat on vaiettu salaisuus. On kuitenkin tärkeää, että haitoistakin voidaan puhua avoimesti, jotta jokainen terapiaan menijä tunnistaa sen milloin terapiaa ei kannata jatkaa tai milloin terapia on haitallista tai millaista sen ei kuulu olla.