Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla ollut huonoja psykoterapiakokemuksia?
25.07.2025 |
Nyt kun Hesari on tällä viikolla uutisoinut pariinkin kertaan miten kukaan ei enää käy psykoterapiassa, jäin miettimään omaa kokemustani.
Kävin kymmenisen vuotta sitten pari vuotta Kelan tukemassa psykoterapiassa keskivaikean masennuksen takia.
Keskeytin lopulta kesken, lausunnon kirjoittaneen psykiatrin luvalla ja kannustuksesta. Hän oli aivan samaa mieltä kuin minä ja läheiseni, että psykoterapia vain pahensi oloani. Olo ja elämäni parantuivatkin heti psykoterapian lopettamisen jälkeen.
Kokemus oli aivan kammottava, samoin psykoterapeutti. Ei myöskään antanut minun lopettaa tai vaihtaa terapeuttia vaan painosti jatkamaan kanssaan kunnes sitten psykiatrin luvalla yksinkertaisesti lopetin käymästä.
En koskaan enää menisi psykoterapiaan. Oli myös aivan järjettömän kallista, joten terapia itsessään aiheutti minulle ongelmia, sen lisäksi rahanmeno aiheutti ongelmia sekä tarve lähteä kerran viikossa töistä aikaisemmin ehtiäkseni sinne aiheutti töissä ongelmia. Psykoterapeutti oli todella surkea ja aiheutti paljon ongelmia.
Halusin vain jonnekin jakaa nimettömästi oman kokemukseni, jonka valossa en yhtään ihmettele ettei psykoterapeuteilla enää ole asiakkaita.
Kommentit (610)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Psykoterapia ei ole koskaan helppoa, mutta sinne mennäkseen tulisi voinnin olla riittävän vakaa."
Tuossa yksi opinkappale, jota on opittu toistelemaan. Sen voisi myös suomentaa näin: jos yrittäjä epäonnistuu, syy on asiakkaassa. Mitä tehdään niille asiakkaille, joiden vointi ei ole "riittävän vakaa"? Lääkitään siihen kuntoon, että kuola valuu?
Esim. jos ihminen alkaa saada paniikkikohtauksia ja ahdistuu niistä(kin), eikö järkevämpää ole opettaa ihminen rauhoittumaan ja hallitsemaan fyysisiä reaktioitaan? Sen voi oppia nopeastikin. Nyt sen sijaan annetaan ymmärtää, että tila on pysyvä ja ainoa tapa toimia, on repiä kolme vuotta ihmisen lapsuutta rikki. Jos tästä ei selviä "vointi ei ole riittävän vakaa".
Pakko komtoido edes tähän. Että jos et osaa ahdistuksenssäätelytaitoja vielä, sinun ei kuuluisi mennä psykoterapiaan. Ne on juuri niitä asioit
Pakko kommentoida tähän, että se ahdistuksensäätely voidaan opetella siellä terapiassa.
Jos sitä ei osaa, niin missä muualla sitä voisi edes opetella kuin terapiassa? Itse opiskellenko? Jos tuon pystyy opiskelemaan itsekseen, niin sittenhän koko terapiankin voi vetää ihan itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista. Viikolla olleissa keskusteluissa psykoterapeuttien asiakaskadosta väitettiin mm., että asiakkaan pitää psykoterapiaa varten olla:
- rikas
- älykäs
- vahva
- hyvinvoiva
- ongelmaton
- tasapainoinen
Ja nyt listaan lisätään se, että ennen psykoterapiaa on pitänyt myös opetella ratkaisemaan kaikki ongelmat ja toteuttanut ne.
Miksi ihmeessä täydellisen hyväkuntoinen ihminen jolla on kaikki kunnossa elämässä ja joka kykenee itsenäisesti tunnistamaan, analysoimaan ja ratkaisemaan kaikki asiat elämässään maksaisi jollekin entiselle psykiatriselle sairaanhoitajalle isot rahat jostain? Mitä lisäarvoa terapeutti kuvittelee voivansa luoda? Ei yhtään mitään.
Mutta tämä kyllä selittää miksi terapia on niin surkeaa.
Tämä myös selittää ne ajatukset, että terapiasta on tullut uskonto ja terapia on nostettu jalustalle. Kun terapeutit ovat huomanneet olevansa jumalan asemassa, niin he ovat alkaneet esittämään noita vaatimuslistoja asiakkaille. Tekevät näin luultavasti siksi, koska voivat.
Näin he ovat päässeet asemaan, missä vaativat asiakkailta helposti hoidettavuutta, ja käärivät tällä helppoudella hyvät rahat.
Jonkin aikaa tuo konsepti toimi, mutta nyt se on tullut tiensä päähän. Nyt ei auta terapeuttien kuin kääriä hihat, alkaa tekemään töitä valikoimatta asiakkaitaan, saada aikaan tuloksia ja ottaa vastuuta tekemisistään. Se tarkoittaa, että ammattitaitoiset terapeutit jäävät ja kyvyttömät tipahtavat kelkasta. Ihmiset eivät ole enää halukkaita maksamaan paljon rahaa tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologiasta ja psykiatriasta on tullut sellaisia "tieteenaloja", että mitään niiden oppeja ja käytäntöjä ei saisi kyseenalaistaa. Tai kritisoida. Uskonto siis.
Muuten vimmastuvat seurakuntalaiset tai papittaret. Hesari pyytää haastattelun psykoterapeuttien psykodynaamiselta ylipapittarelta, joka kertoo mikä on ainoa oikea tapa toimia.
Kyllä. Ja terapia on nostettu jalustalle ihmekeinona, joka tekee kaikista autuaita. Minua ihmetyttää tässä se, että edes kysyttäessä ammattilaiset eivät halua myöntää, että terapia ei ole 100-prosenttisesti parantavaa tai toimivaa. Eivätkä varsinkaan sitä, että se voi olla myös haitallista.
Yämä herättää epäilykset siitä, että kuuluukohan terapia sille jalustalle mille se on asetettu.
Kuvailemasi henkilö ei ole ammattilainen.<
No ammattilaisina ja asiantuntijoina he toimittajien haastatteluissa esiintyvät. En ole vaivautunut kaikkien taustoja tarkistamaan. Toimittajat tarkistakoot keneltä lausuntoja pyytävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun terapeutti näytti vaan jotain papereita kansiostaan ja näytti käyriä, miten asia voi mennä ja sen jälkeen hän halasi ja istunto oli siin, kysyi vaan, miten olet voinut, onko kotona minkälaista ja mene vaikka luontoretkelle ja halaile puita. Voi saatanan perkeleen jumalauta, ei muuta.
Ei sentään niin paha kuin: "Äitisi on hirvein ihminen kenestä olen ikinä kuullut ja pahin asia mitä voisi tapahtua on, että sinusta tulee hänen kaltaisensa. Sinulla on tosi huono tukiverkko ja heidän kuuluisi maksaa kaikki kulusi, pyydä heiltä rahaa. Sinun kannattaisi katkaista välit siskoosi ja erota miehestäsi. Oletko jo liittynyt tinderiin ja pyytänyt miehiä kahville? Muistathan hymyillä miehille ruokakaupassa ja kirjastossa! Kuinka paljon ra
Olet selvästi terapian tarpeessa. Netissä valehtelu ei ole normaalia
Hän ei ole ainoa, joka on kertonut saman suuntaisista kokemuksista. Jos sinulla on käynyt parempi tuuri, niin ole siitä iloinen. Mutta älä tule vähättelemään muiden kokemuksia. Vai väitätkö kaikkien epäonnistuneesta terapiasta puhuvien valehtelevan?
Kuinka todennäköistä mielestäsi on, että he kaikki valehtelevat? Siis ihan todennäköisyysteorioiden ja -laskelmien mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun terapeutti näytti vaan jotain papereita kansiostaan ja näytti käyriä, miten asia voi mennä ja sen jälkeen hän halasi ja istunto oli siin, kysyi vaan, miten olet voinut, onko kotona minkälaista ja mene vaikka luontoretkelle ja halaile puita. Voi saatanan perkeleen jumalauta, ei muuta.
Ei sentään niin paha kuin: "Äitisi on hirvein ihminen kenestä olen ikinä kuullut ja pahin asia mitä voisi tapahtua on, että sinusta tulee hänen kaltaisensa. Sinulla on tosi huono tukiverkko ja heidän kuuluisi maksaa kaikki kulusi, pyydä heiltä rahaa. Sinun kannattaisi katkaista välit siskoosi ja erota miehestäsi. Oletko jo liittynyt tinderiin ja pyytänyt miehiä kahville? Muistathan hymyillä mie
Rajansa valehtelullakin. Ei kaikki terapeutit ole hyviä. Mut ei kaikki terapian asiakkaatkaan ihan täysillä käy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan moni negaaja on käynyt edes ikinä terapiassa.
Mä kävin 10x mitä hyödyn?
1. Sain työkaluja lievittää ahdistusta.
2. Tajusin että voin sanoa myös ei ilman automaattista hylkäämistä.
3. Opin käsittämään oman elämäni ongelmat paremmin. Mitkä on syitä ja seuraamuksia...
Kaikista hienointa on ollut se että elämänlaatu on parantunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tullut ajatus, että monet ihmiset ovat ajatelleet saavansa aika lyhyistä opinnoista ponnahduslaudan parempiin tuloihin. Terapia on vastuullista ja vaikeaa työtä. Hyvin harvasta taitaa olla siihen. Koulutus ei takaa mitään.
Olen täysin sasamaa mieltä. Psykoterapeuttiopinnot ovat kuitenkin vain lyhyt täydennyskoulutus.
Ovatko neljän vuoden opinnot yliopistossa mielestäsi lyhyt täydennyskoulutus? Vai tarkoitatko lyhytterapiaa, joka on noin vuoden?
Kyllä se on virallisestikin täydennyskoulutusta. Ja laajuus on 60 opintopistettä mikä tarkoittaa muutamaa opiskelupäivää vuodessa. Yrität maalailla siitä kuvaa enempänä kuin se oikeasti onkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Woo olen Mt ongelmainen menen terapiaan. Joutuisin myöntämään ikäviä asioita itsestäni. En pysty haukun terapeutin. Siinä teille syy näihin ketjuihin.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin tuomitsen koko ammattikunnan jos yksi ihminen on pyllystä. Esimerkiksi kaikkien prismojen asiakaspalvelijat ovat sylkykuppejani koska yksi ei moikannut minua kun tulin kauppaan >:(
Minua kohdeltiin huonosti joten nyt voin olla syystäkin vihainen, ei kiinnosta syyt taustalla, olen niin reflektoiva ihminen ja hyvä juuri näin. Vaadin myös kaiken palvelun nykyään ruotsiksi.
Mistä otit itseesi. Kukaan ei ole tuominnut koko ammattikuntaa. Vaan toivomme näkyvyyttä sille tosiasialle, että terapia voi olla myös haitallista.
Tämä aihe on tabu, ja tästä tabusta olisi syytä luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteinen psykoanalyysi on sitten pseudotiede, koska sitä ei voi todistaa vääräksi. Siinä on "jos jokin ei toimi, niin kokeillaan jotain muuta" -lähestymistapa. Se on vähän löysä pohja millekään tieteelliselle lähestymistavalle. Ilmeisesti ap:n tapauksessa myös vasteen seuranta ei toiminut, eli terapeutti oli kangistunut kaavaansa, eikä tehnyt tarvittavia muutoksia terapiaan.
Itse olen havainnut parhaaksi tavaksi antaa itselle aikaa ottaa iisimmin, eli ottaa vähemmän stressiä asioista, joista ei tarvitse oikeasti ottaa stressiä. Tämä nousi taas tapetille, kun ns. parental burnout iski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Redditissä on paljon keskustelua huonosta terapiasta englanniksi:
Psykoterapiakoulutus on 60 opintopistettä, täydennyskoulutusta työn ohessa. Ei todellakaan anna valmiuksia mihinkään. Varsinkin jos taustalla on vain joku sairaanhoitajan koulutus. Silloin ei tosiaan tiedä mitään lääketieteestä, psykiatriasta, psykologiasta, ei mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä löytyy huonoja terapiakokemuksia myös : https://www.vauva.fi/keskustelu/6127447/kelan-3v-psykoterapia-huononsi-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tullut ajatus, että monet ihmiset ovat ajatelleet saavansa aika lyhyistä opinnoista ponnahduslaudan parempiin tuloihin. Terapia on vastuullista ja vaikeaa työtä. Hyvin harvasta taitaa olla siihen. Koulutus ei takaa mitään.
Olen täysin sasamaa mieltä. Psykoterapeuttiopinnot ovat kuitenkin vain lyhyt täydennyskoulutus.
Ovatko neljän vuoden opinnot yliopistossa mielestäsi lyhyt täydennyskoulutus? Vai tarkoitatko lyhytterapiaa, joka on noin vuoden?
Jep vuosien kokemus töistä jos olet sairaanhoitaja tai vuosien koulutus yliopistossa sekä töissä jos olet psykologi/lääkäri. + 3-4 vuoden psykoterapiakoulutus. Eihän se nyt riitä mihinkään.
Psykologi tai lääkäri on ihan eri asia kuin sairaanhoitaja. Itse en rinnasta lääkäriä ja sairaanhoitajaa enkä psykologiaa ja sairaanhoitajaa samanarvoisiksi ammattilaisiksi. Onhan se nyt selvä, että koulutuksessa on noilla valtava ero.
Jos sairaanhoitaja haluaa ylentää itsensä lääkärin arvoiseksi, kun on käynyt terapeuttikoulutuksen, niin hän sitten tekee niin. Mutta et voi loukkaantua siitä, jos asiakkaasi eivät arvosta sinua lääkärin veroiseksi.
Vierailija kirjoitti:Terapeutti on työkalu, ei taikatemppu jonka täytyisi yli-inhimillisin keinoin saada pääsi ajattelemaan jotain mitä se on vältellyt vuosia jollain toisella ajattelumallilla.
No tuohan on ihan perustilanne, että ihminen välttelee totuuden näkemistä ja voi huonosti ja hakeutuu terapiaan. Onko sillä terapialla tarjota tuollaiseen perustilanteeseen työkaluja vai ei? Yritetäänkö tässä nyt korjata dieselveturia kynsisaksilla?
Olen kuvitellut, että tuollaiseen oppikirjatilanteeseen terapialla olisi tarjota jotain työkaluja. Mutta ymmärrän kommenttisi niin, ettei terapialla ole tarjota tuohon mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eli asiakas tekee kaiken suorittamisen, mitä sitä terapeuttia siinä sitten arvioidaan?"
Niinpä! Voiko kuvitella minkään muun korkeita taksoja laskuttavan palveluammatin harjoittajan ilmoittavan asiakkaille, että jos ammattilainen on huono, osaamaton eikä osaa hommiaan, niin se onkin asiakkaan vika. Mitäs ei osannut suorittaa omaa leikkaustaan ja paikata omaa hammastaan.
Ongelmana se, että terapeutti on työkalu ei kaiken ratkaiseva voima. Kahden kauppa, jossa tiimityö on kaikki kaikessa, jos asiakas on päättänyt, että yhteiskunta on perseestä ja haluaa nyt minun istuvan terapiassa niin totta kai siinä tulee menemään aikansa tai jopa loppumaan ennenaikojaan.
Väitätkö siis, että siinä tiimityössä vain asiakas voi toimia huonosti, mutta terapeutti ei? Terapeutti ei voi olla ammattitaidoton tai soveltumaton alalle?
Aivan samanlaista tiimityötä on vaikkapa koulussa. Jos oppilas ei koulussa opi, niin oppilas on aina siinä se viallinen, opettaja ei voi olla huono opettamaan? Opettajan opetusmetodit eivät voi olla toimimattomia? Opettaja ei voi koskaan olla opetustyöhön soveltumaton persoona? Niinkö?
Eli kaikki terapeutit ovat ehdottomasti aina hyviä ammattilaisia. Ja kaikki opettajat ovat ehdottomasti aina hyviä ammattilaisia?
Minusta on ihan päivänselvää, että ihan samalla tavalla kuin kaikki rakennusmiehet eivät ole yhtä hyviä ammatissaan tai kaikki lastenhoitajat eivät ole yhtä hyviä ammatissaan tai kaikki lääkärit eivät ole yhtä hyviä ammatissaan, niin ei ole todennäköistä, että kaikki terapeutit olisivat yhtä hyviä ammatissaan. Joukkoon mahtuu superammattilaisia aivan kuten myös mekaanisesti työtään tekeviä riman alittajia.
Jollekin asiakkaalle osuu tuo riman alittaja, koska asiakas ei oikein mistään voi etukäteen tietää kuka terapeutti työskentelee milläkin motivaatiolla tai etiikalla. Ei kukaan terapeutti kerro nettisivullaan, että tekee työtä vain rahan takia tai että hänellä ei omat mielenterveyden ongelmat tahdo pysyä kurissa.
Vierailija kirjoitti:
"Terapeutti on työkalu, ei taikatemppu jonka täytyisi yli-inhimillisin keinoin saada pääsi ajattelemaan jotain mitä se on vältellyt vuosia jollain toisella ajattelumallilla."
Ja millä tavalla tämä "työkalu" hyödyttää mitään tai ketään istumalla mykkänä kunnes ojentaa laskun? Niinpä, ei mitenkään.
Eikä parin typerän kliseen mumiseminen myöskään tuota mitään hyötyä. "Mitä kuuluu?" / Ole armollinen itsellesi" / "Älä tee mitään mikä ei huvita" / "Voi voi, onpa ikävää." / "Miltä se tuntui?" / "Mitä aiot tehdä nyt?" / "Kuulostaa hyvältä." / "Aika loppuu, tässä on lasku."
Tuollainen on kuin halvalla ohjelmoitu chatbot joka osaa toistella vain paria latteaa kliseetä.
Yhdessä jutussa joku nainen oli kyllästynyt terapeuttiinsa ja päätti testata tätä näistä kliseistä. Kun terapeutti ojensi laskun niin nainen ilmoitti että häntäpä ei nyt huvita maksaa sitä joten ei maksa koska terapeuttihan on
No tää juuri, että terapeutit ei monesti tunnu yhtään ymmärtävän mitä ne niiden neuvot käytännössä tarkoittaa. Yksinäisyyden vuoksi terapiaan mennyttä kehotetaan katkomaan ihmissuhteet tai haastamaan riitaa läheistensä kanssa. Ja sitten ihmetellään, että miten se yksinäisyys ei sillä helpottanutkaan. Tai rahapulaa valittavaa kehotetaan lopettamaan työt. Ja taas ihmetellään, että miten se rahapula ei helpottanutkaan.
Tällaisia esimerkkejä elävästä elämästä. Miksi siellä terapiassa ei selvitellä, että mikä ihmissuhteissa mättää, jotta ne saataisi kukoistamaan ja yksinäisyys helpottaisi. Miksi siellä ei mietitä keinoja vaikkapa työssäjaksamiseen, ettei rahapula ainakaan pahenisi enää.
Terapia ja sen seuraukset ovat välillä aivan käsittämättömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Terapeutti on työkalu, ei taikatemppu jonka täytyisi yli-inhimillisin keinoin saada pääsi ajattelemaan jotain mitä se on vältellyt vuosia jollain toisella ajattelumallilla.
No tuohan on ihan perustilanne, että ihminen välttelee totuuden näkemistä ja voi huonosti ja hakeutuu terapiaan. Onko sillä terapialla tarjota tuollaiseen perustilanteeseen työkaluja vai ei? Yritetäänkö tässä nyt korjata dieselveturia kynsisaksilla?
Olen kuvitellut, että tuollaiseen oppikirjatilanteeseen terapialla olisi tarjota jotain työkaluja. Mutta ymmärrän kommenttisi niin, ettei terapialla ole tarjota tuohon mitään.
Mun vaimo. Käytännössä sarjapetti exiä ja mua. 40v kun jäi kiinni tajusi ettei kaikki ole hyvin omassa mielessä.
Hakeutui terapiaan kävi siellä 4*1h30min. Minä menin 5 istuntoon mukaan. Koko tuo 6h oli käytännössä käytetty siihen että vaimo on täysin viaton uhri. Minä ja ex ei ymmärretä häntä. Parisuhteet on olleet huonoja ja toksisia häntä kohtaan. Jolloin hän on halunnut niistä pois ja pettänyt...
Noh. Kun mä olin mukana ja esitin todistusaineistoa ettei todellakaan pidä mikään paikkaansa. Terapia nytkähti liikkeelle ja vaimo alkoi tunnustaa asioita.
10 x menin taas mukaan niin oltiinkin jo ihan eri tilanteessa. Oli hemmetinmoisia tunnelukkoja/ hylkäämiskokemuksia/ raiskaus jne mistä edes lähimmät ystävät eivät tienneet...
Sieltä niitä syitä alkoi löytyä miksi vaimon elämä 16-40v oli ollut hyvin rikkonaista.
Tämä tekee terapiasta vaikeaa. Jotkin asiat vaan on liian tuskallisia tuoda esiin.
Hyvin sanottu! Naurahdin ääneen.