Lue keskustelun säännöt.
Miksi palstamiehet tuntuvat vihaavan kahviloita, ravintoloita ja matkustelua?
25.07.2025 |
Miten jokin niin tavallinen ja lähtökohtaisesti miellyttävä asia kuin hyvä ruoka ja juoma tai uusien paikkojen näkeminen voi herättää niin paljon ärtymystä? Miksi ette halua nauttia hetkistä hyvässä seurassa hyvän ruuan ja juoman äärellä ja eikö teistä ole antoisaa nähdä uusia maisemia, tutustua vieraisiin kulttuureihin, maistaa erilaisia ruokia ja ylipäätään kokea jotain uutta? Puhumattakaan siitä, miten tärkeää on joskus vain irtautua arjesta ja rentoutua.
Kommentit (1070)
Vierailija kirjoitti:
Olen kuusikymppinen heteromies. Ilmoitan Tinderissä ihan suoraan (ja totuudenmukaisesti), että pidän matkustelusta, viinistä, hyvästä ruoasta, kulttuurista ja keskustelusta. Ilmoitan samalla harrastavani myös liikuntaa kuten patikointia, tennistä ja purjehdusta. Käyn talvisin myös aika aktiivisesti salilla, ja sekin on muistaakseni mainittu profiilissani.
Kun aktivoin profiilini, ei matcheista ole yleensä pulaa. Maksan myös mieluusti miellyttävän seuralaisen matkan. Enkä edellytä korvaukseksi seksiä.
Oletko nk. sugar daddy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei duunarimiehet missään kahviloissa istu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten matkailu on itsekkäämpi harrastus kuin vaikkapa rinnepyöräily?
Ilmastovaikutuksiltaan esimerkiksi.
Matkalla voi ekologisestikin. Mökin omistajan hiilijalanjälki on suurempi kuin lomamatkan hiilijalanjälki.
Minä esim en syö lihaa ja luovuin autostakin ihan ekologisista syistä, en koe huonoa omaatuntoa siitä jos lennän muutaman kerran vuodessa. Syön paljon järvikalaa koska se on luontoystävällistä. Matkustan myös junalla aina kun mahdollista, joka on hyvinkin ekologista.
En pidä itseäni itsekkäänä ihmisenä, jotain iloja elämässä on hyvä olla jotta jaksaa puurtaa töitä (joka myös sekin liittyy luonnonsuojeluun), ja minun tapani rentoutua ja raikastaa mieltä on matkustaminen. Välillä kotimaassa ja välillä ulkoma
En perustellut, totesin vain sinulle että matkailu on pieni paha asioista joita sinä voisit paheksua. Minulla ei ole huonoa omaatuntoa harrastuksieni ja elintapojeni puolesta, ja en ymmärrä miksi sinä täällä haukut matkustajia itsekkäiksi ja empatiakyvyttömiksi. He eivät sellaisia ole.
Vierailija kirjoitti:
Netistä löytää kuvia maailman ääristä. Mutta ne pitää kokea itse -> itsekästä. Ette te matkailijat pääse itsekkyydestä eroon
Sama kuin sanoisit että jos näkee trailerin elokuvasta niin on itsekäs jos sen haluaa nähdä. 😀
Tai jos näkee hienon auton tai vaikka polkupyörän ja on itsekästä jos sillä haluaa ajaa.
Niin. Kaikki harrastukset ovat itsekkäitä, niitä harrastetaan siksi että ne tuottavat mielihyvää.
Taitaa ketulla vain olla happamia pihlajanmarjoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen matkustanut työn puolesta pari vuosikymmentä. Ravintolaruoka maistuu samalle eltaantuneelle rasvalle joka paikassa. Mieluiten syön terveellistä kotiruokaa. Kahvilassa saatan juoda kahvin, juoman, pikaevään ja jatkan taas matkaa. Vapaa-aikana kierrän nähtävyyksiä. Harrastukset vie myös usein ulkomaille. Silloin pääpaino on harrastuksessa ja itsensä huoltamisessa.
Miksi syöt huonoissa ravintoloissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuusikymppinen heteromies. Ilmoitan Tinderissä ihan suoraan (ja totuudenmukaisesti), että pidän matkustelusta, viinistä, hyvästä ruoasta, kulttuurista ja keskustelusta. Ilmoitan samalla harrastavani myös liikuntaa kuten patikointia, tennistä ja purjehdusta. Käyn talvisin myös aika aktiivisesti salilla, ja sekin on muistaakseni mainittu profiilissani.
Kun aktivoin profiilini, ei matcheista ole yleensä pulaa. Maksan myös mieluusti miellyttävän seuralaisen matkan. Enkä edellytä korvaukseksi seksiä.
Oletko nk. sugar daddy?
Ihan tavalliselta mukavalta hyvätuloselta mieheltä kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei duunarimiehet missään kahviloissa istu.
Minun mies istuu. Ei nyt välttämättä edes joka kuukausi, mutta tykkää käydä reissuissa ja yhdessä oman paikkakunnan leipomon yhteydessä olevassa kahvilassa. Jos haluan hemmotella miestä, vien hänet sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei duunarimiehet missään kahviloissa istu.
Minun mies istuu. Ei nyt välttämättä edes joka kuukausi, mutta tykkää käydä reissuissa ja yhdessä oman paikkakunnan leipomon yhteydessä olevassa kahvilassa. Jos haluan hemmotella miestä, vien hänet sinne.
Mun mies käy tuossa korttelin päässä kahvilassa varmaan kerran viikossa juomassa "herkkukahvin". Välillä ihan itsekseen, välillä seurassa.
Vastaan nyt "me" muodossa, vaikka se ei ole totuus. Ehkä kysymys ei ole siitä, miksi me vihaamme kahviloita, ravintoloita ja matkustamista, vaan miksi sinä tarvitset niitä tunteaksesi hetken merkitykselliseksi. Miksi olet rakentanut identiteettisi ostetun tunnelman, ulkopuolisen tarjoilun ja lentokoneen penkin varaan?
Sinulle irtiotto on sama kuin kulutus, ja hetken arvo mitataan siinä, kuinka kauniisti se istuu Instagramiin tai ryhmäkeskustelun tarinaan. Sinulle hyvä seura tarkoittaa sitä, että kukaan ei riko käsikirjoitusta. Sinulle rentoutuminen tapahtuu vain, jos joku muu tekee työn puolestasi.
Meitä ei ärsytä ruoka, juoma tai maisemat... meitä ärsyttää se, että elämän pitäisi nykyään tapahtua lavastetussa kulutustilassa, ja että todellinen arvokkuus mitataan kyvyssä toistaa sama rituaali kuin kaikki muut.
Sinun ajatusmaailmassasi ihmisyys on kytketty ostokäyttäytymiseen. Et osaa kuvitella merkityksellistä hetkeä ilman tarjoilijaa, menuuta ja lentolippua. Et irtaudu arjesta, vaan rakennat arjesta vangin, jotta voit ostaa itsesi siitä ulos uudestaan ja uudestaan.
Me emme ole vihaisia. Me olemme hiljaisia, koska meillä on elämä, joka ei tarvitse jatkuvaa todistelua. Se sinua ehkä ärsyttääkin: että me emme kuluta tullaksemme näkyviksi, emmekä syö tuntuaksemme seurallisilta. Me olemme siellä missä sinä et ole, siinä mikä on vielä todellista, käsittelemätöntä ja rehellistä.
Ja ehkä juuri se, että emme kaipaa sinun maailmasi hyväksyntää, tekee meistä uhkan sinun kaltaisellesi, sillä mitä jää jäljelle, jos kaikki nuo koreat puitteet riisutaan pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole nähdäkseni mikään sugar daddy, kska etsin seuraa pääosin aikuisista yli nelikymppisistä naisita. Vaikea kuvitella, että löytäisin yhteistä keskusteltavaa vaikkapa viikonloppuloman ajaksi alle kolmekymppisen opiskelijatytön kanssa.
Käärinliinoissa ei ole taskuja. Rahan kuluttaminen hyvään seuraan, matkusteluun, kulttuuriin, ruokaan ja viiniin tuotaa minulle suurta iloa. Joku muu valitsee toisin. Sekin on ihan OK.
Vierailija kirjoitti:
En ole nähdäkseni mikään sugar daddy, kska etsin seuraa pääosin aikuisista yli nelikymppisistä naisita. Vaikea kuvitella, että löytäisin yhteistä keskusteltavaa vaikkapa viikonloppuloman ajaksi alle kolmekymppisen opiskelijatytön kanssa.
Käärinliinoissa ei ole taskuja. Rahan kuluttaminen hyvään seuraan, matkusteluun, kulttuuriin, ruokaan ja viiniin tuotaa minulle suurta iloa. Joku muu valitsee toisin. Sekin on ihan OK.
Minä olen maksanut miehen mukaan reissuun enkä myöskään koe olevani mikään sugar mama. Rahaa on tylsää käyttää yksin, minulle ei ole mikään ongelma silloin tällöin maksaa seuralaista mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaan nyt "me" muodossa, vaikka se ei ole totuus. Ehkä kysymys ei ole siitä, miksi me vihaamme kahviloita, ravintoloita ja matkustamista, vaan miksi sinä tarvitset niitä tunteaksesi hetken merkitykselliseksi. Miksi olet rakentanut identiteettisi ostetun tunnelman, ulkopuolisen tarjoilun ja lentokoneen penkin varaan?
Sinulle irtiotto on sama kuin kulutus, ja hetken arvo mitataan siinä, kuinka kauniisti se istuu Instagramiin tai ryhmäkeskustelun tarinaan. Sinulle hyvä seura tarkoittaa sitä, että kukaan ei riko käsikirjoitusta. Sinulle rentoutuminen tapahtuu vain, jos joku muu tekee työn puolestasi.
Meitä ei ärsytä ruoka, juoma tai maisemat... meitä ärsyttää se, että elämän pitäisi nykyään tapahtua lavastetussa kulutustilassa, ja että todellinen arvokkuus mitataan kyvyssä toistaa sama rituaali kuin kaikki muut.
Sinun ajatusmaailmassasi ihmisyys on kytketty ostokäyttäytymiseen. Et osaa kuvitella merkityksellistä hetkeä ilman
Harva nainen mitään Instagramkuvia ottaa. Oikeasti harva. Sinä tunnut ajattelevan että kaikki naiset ovat samanlaisia kuin ne, joita seuraat Instagramissa, ja ehkä tunnet katkeruutta siksi että nämä naiset eivät ole sinulle saavutettavissa koska sinulla ei ole varaa sellaiseen elintasoon kuin mitä niissä kuvissa esitellään?
Se Instagram ei ole reaalimaailmaa vaan maksettua mainosta, kannattaa pitää se mielessä.
Väität, että kyse on minun katkeruudestani aivan kuin olisi mahdotonta kritisoida tiettyä elämäntyyliä ilman että haluaisi itse elää sen mukaisesti.
Ei, en tunne katkeruutta. Tunnen vastenmielisyyttä kulttuuria kohtaan, jossa kokemusten aitous on ulkoistettu muotoon, kulutukseen ja validointiin. Ja kun tätä kulttuurista konetta kritisoi, ensimmäinen reaktio on henkilökohtainen vähättely.
Sanot, että harva nainen ottaa Instagramkuvia. Se ei muuta mitään. Kyse ei ole kuvien määrästä vaan ajatusmallista, jossa elämän nautintoja mitataan saavutettavuuden, esitettävyyden ja ympäristön esteettisyyden mukaan.
Minä puhun siitä, kuinka hetkistä on tehty kulutustuotteita, joiden arvoa ei enää määritä se, miltä ne tuntuvat, vaan miltä ne näyttävät.
Ja mitä reaalimaailmaan tulee, tiedän että Instagram on mainosta. Mutta onko sinulla varaa tunnustaa, että myös kahviloissa, ravintoloissa ja matkustelussa käytetyt kaavat ovat pitkälti samaa logiikkaa? Minun pitää, koska muutkin?
Myöntäkää joskus itsellenne, että kyse ole ilosta vaan mallista. Ette puolusta vapautta nauttia elämästä vaan pakkoa tehdä se tietyllä tavalla. Moni mies ei tällaista turhamaisuuteen tähtäävää elämäntapaa kanssanne jaa. Johtuukohan se meikeistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen parempaa tunnetta ei olekaan kuin se, kun rakkaansa kanssa on tehnyt pitkän patikan vuoristossa ja saa väsyneenä istahtaa eväille vuoren huipulla. Ja illaksi hotellille ja hyvään ravintolaan.
Matkustaminen on ihanaa. Se voi olla pinnallista joillekin mutta suurimmalle osalle kuitenkaan ei. Meille vuoristopatikoiminen on paras tapa rentoutua. Suomessakin toki käydään reissuilla mutta eihän täällä kuitenkaan saman luokan maisemia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei duunarimiehet missään kahviloissa istu.
Minun mies istuu. Ei nyt välttämättä edes joka kuukausi, mutta tykkää käydä reissuissa ja yhdessä oman paikkakunnan leipomon yhteydessä olevassa kahvilassa. Jos haluan hemmotella miestä, vien hänet sinne.
Mun mies käy tuossa korttelin päässä kahvilassa varmaan kerran viikossa juomassa "herkkukahvin". Välillä ihan itsekseen, välillä seurassa.
Aika homoa
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä reaalimaailmaan tulee, tiedän että Instagram on mainosta. Mutta onko sinulla varaa tunnustaa, että myös kahviloissa, ravintoloissa ja matkustelussa käytetyt kaavat ovat pitkälti samaa logiikkaa? Minun pitää, koska muutkin?
Ei ole tarvetta tuollaista tunnustaa koska minua yleensäottaen kiinnostaa aika vähän mitä vieraat ihmiset tekemisistäni ajattelevat. Suunnilleen saman verran kuin minua kiinnostaa muiden tekemiset, eli niin kauan kuin muita ei vahingoita niin muut saavat elää elämiänsä ilman tuomitsemista minun suunnaltani. Teen niitä asioita joista saan aitoa iloa, ja teen niitä minulle tärkeiden ihmisten seurassa. Hyvä ruoka, hyvä kahvi, uudet paikat tuovat aitoa iloa ja virkistystä elämääni. Minusta oli hauskaa opetella myös esim kävelemään käsilläni, ei siihen muiden mielipiteet vaikuttaneet sen enempää kuin matkusteluunkaan.
Miksi sinä koet tarvetta paheksua muiden tapoja iloita elämästä? En ymmärrä yhtään.
En ole ikinä oikein ymmärtänyt kahviloissa käyntiä tai ravintoloissa syöntiä, molemmat voi tehdä kotona edullisemmin.
Ainoat kerrat kun käyn joskus kahviloissa kun pitää ajaa autolla yli 200km johonkin. Silloin tulee toisinaan pysähdyttyä kahville.
Ravintoloissa syön vain jos on joku ilmainen tarjoilu, työlaunas tms. Ja titenkin ulkomailla pitää syödä ravintoloissa. Omalla rahalla suomessa en ole ravintolassa syönyt vuosiin, en edes muista koska.
Matkustelyua tykkään toki harrastaa.
Minä tulen vähän myöhään mukaan keskusteluun mutta mikäli nuo kolme otsikon asiaa poistettaisiin maailmasta kokonaan, ilmastonmuutos olisi peruttu jo aikoja sitten
Vierailija kirjoitti:
Ei duunarimiehet missään kahviloissa istu.
Eikä heteromiehet
"Viha" ei uskoakseni johdu siitä, että otsikon mukaiset asiat olisivat jotenkin ikäviä. Näiden ajanvietteiden halveksunnalla yritetään piikittää, ettei naisella ole kiinnostavaa persoonaa tai omaperäisiä ajatuksia, jos some- tai deittiprofiilissa kyseiset asiat näyttelevät pääosaa.
Asenne on vaan melko katkeran miehen näppäimistöltä, ensinnäkin miksi halveksua sellaisten naisten profiileja, jotka näinkin selkeästi ilmoittavat ettette ole samalla aaltopituudella? Vai harmittaako että tällaiset naiset miellyttävät enemmän silmää kuin lukemista ja lautapelejä (tai mikä vaan kotoiluharrastus) harrastavat keskimäärin?