Lue keskustelun säännöt.
Maija sai huippupisteet yliopiston pääsykokeessa, mutta ei silti saanut paikkaa
24.07.2025 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011337410.html
Maija sai huippupisteet yliopiston pääsykokeessa, mutta ei saanut opiskelupaikkaa sitoutuneisuuden arvioinnin takia.
Itä-Suomen yliopisto hylkäsi Maijan soveltuvuuskokeen, koska hänen ei uskottu suorittavan koko tutkintoa loppuun.
Maija pitää käytäntöä epäoikeudenmukaisena ja on tehnyt oikaisuvaatimuksen soveltuvuuskokeen arvioinnista.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Joku ruotsinkielinen sai hänen paikan.
Ruotsin kieli lisää motivaatiota, työkokemusta ja antaa erityisesti etuoikeuksia.
Siksi me suomalaiset kuolemme nuorempina sairaampina ja köyhempinä. Näin on aina ollut ja oleva.
Allekirjoitus unohtui
Patrick Stup
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallisia kriteerejä valinnassa, varsinkin jos tuollainen mutuilukriteeri voi estää pääsyn kokonaan vaikka muuten tulos olisi loistava.
Ylipäänsä tässä on nyt yli 10 vuotta tehty opiskelun joustavuudesta mahdollisimman joustamatonta. Eli opiskelet sen pari vuottasi sitä minne pääset sisään, oli se oma ala tai ei ja sitten valmistut (työttömäksi) pikatahdilla. Ja uutta opiskelutilaisuutta et työttömänä saa kuin sinullahan on jo tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Alan vaihtamista hankaloitetaan koko ajan.
Huolehtikaa, että nuorenne valitsevat ensimmäisellä kerralla oikein!
Uskokaa tai älkää, mutta lapseni suorittaa amk pääsykokeita haluamalleen alalle lukioaikana. Mikäli kokeet menee läpi, on paikka varma. 2/4, jo suorittanut hyväksytysti. Se pitää kuitenkin hakea yhteishaussa. Amk 3 vuotta, jonka jälkeen yliopisto 2 vuotta. DI tulee, ilmeisesti aikoo myös matematiikan opettajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alan vaihtamista hankaloitetaan koko ajan.
Huolehtikaa, että nuorenne valitsevat ensimmäisellä kerralla oikein!
Uskokaa tai älkää, mutta lapseni suorittaa amk pääsykokeita haluamalleen alalle lukioaikana. Mikäli kokeet menee läpi, on paikka varma. 2/4, jo suorittanut hyväksytysti. Se pitää kuitenkin hakea yhteishaussa. Amk 3 vuotta, jonka jälkeen yliopisto 2 vuotta. DI tulee, ilmeisesti aikoo myös matematiikan opettajaksi.
Miksi hän ei hae suoraan yliopistoon?
#Tietenkin valitaan mieluiten sellainen, joka saa joka osiosta hyvät ellei täydelliset pisteet. Huonommat hakijat sitten vasta jos paremmat eivät vastaanota paikkaa.
Olisi melko typerää keksiä ottaa sisään jonkin osa-alueen feilannut kun parempiakin on saatavilla.#
Kertomissani tapauksissa ei ollut kyse siitä, vaan siitä, miten arvioijatkin kiinnittävät huomioitaan epäolennaisuuksiin ja tosiaan pärstäkerroin voi vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne arvioijat ovat ammattilaisia, tottuneita kuulemaan kaikenlaista fuulaa ja osaavat jo suodattaa sen pois.
Ja sitten kun joskus pääset suomalaiseen työelämään ja tapaat näitä "asiantuntijoita" mielipiteineen ja asenteineen livenä niin karisee aika äkkiä luulot noiden erehtymättömyydestä.
Tasapuolisinta olisi tehdä opiskelijavalinta ihan objektiivisten testien perusteella eikä arviointilajien kuten vaikka teatterikoulussa. Tuohan vain johtaa siihen että siellä pääsee sisään helpoiten jos on esim. vanhemmat tuttuja arvioijille yms. nepotismia ja kaverien suosimista.
Tai tehdä valinnat kuten kuulemma ranskassa (ainakin joskus oli) eli suurin osa hakijoista pääsee sisään mutta opinnot ekana ja tokana ja seuraavina vuosina karsii ne joilla ei ole kykyjä valmistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne arvioijat ovat ammattilaisia, tottuneita kuulemaan kaikenlaista fuulaa ja osaavat jo suodattaa sen pois.
Ja sitten kun joskus pääset suomalaiseen työelämään ja tapaat näitä "asiantuntijoita" mielipiteineen ja asenteineen livenä niin karisee aika äkkiä luulot noiden erehtymättömyydestä.
Tasapuolisinta olisi tehdä opiskelijavalinta ihan objektiivisten testien perusteella eikä arviointilajien kuten vaikka teatterikoulussa. Tuohan vain johtaa siihen että siellä pääsee sisään helpoiten jos on esim. vanhemmat tuttuja arvioijille yms. nepotismia ja kaverien suosimista.
Tai tehdä valinnat kuten kuulemma ranskassa (ainakin joskus oli) eli suurin osa hakijoista pääsee sisään mutta opinnot ekana ja tokana ja seuraavina vuosina karsii ne joilla ei ole kykyjä valmistua.
Tämä olisi hyvä. Opiskelupaikkoja ei pidä rajoittaa muutenkaan. On aivan ihmeellistä että opiskelua rajoitetaan aivan kuin se olisi jotain haitallista alkoholia tai tupakkaa.
Opiskelua pitää tukea ja kannustaa. Eliitti haluaa rajoittaa alamaisten opiskelua ja hyväksyy vain sopivan määrän opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsinkielinen Maria sai suomalaisen Marjan opiskelupaikan. Ihan normaalia. Ruotsinkieliset saavat helpommin opiskelupaikan vaikka ovat keskimäärin huonompia koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Nolla pistettä tuli 5 minuutin haastattelusta, koska haastateltava ei uskonut Maijan suorittavan tutkintoa loppuun.
Eli nämä perustuvat täysin siihen diktatuuriin että jos haastateltava ei pidä henkilöstä hän hylkää tämän, kuulostaa 1800 luvun järjestelmältä. Hulluutta.
Joku ruotsinkielinen sai hänen paikan.
Ruotsin kieli lisää motivaatiota, työkokemusta ja antaa erityisesti etuoikeuksia.
Siksi me suomalaiset kuolemme nuorempina sairaampina ja köyhempinä. Näin on aina ollut ja oleva.