Miksi ihastunut sanoo joskus pahasti ihastukselleen?

Yksi kaapista tulematon lesboystävä kohteli selviä ihastuksen kohteitaan huonosti, koska ei osannut tehdä aloitetta. Vihasi itseään ja tunteitaan, joita ei voinut tunnustaa.

Parempi sanoa pahasti kuin hyvästi.

Haluaa testata toisen reaktiota?

Ei halua jäädä kiinni siitä, että on ihastunut

Ei oo täs 10 vuoden aikana vielä kertaakaan käyny edes mielessä sanoa pahasti 😍

Ei pitäisi sanoa. Ongelmia jatkossa jos jo nyt on tuollaista. Pikku neuvo. Harkitsin vetäymistä.

Haluaa välimatkaa syystä tai toisesta.

Joko pelkää omia tunteitaan, tai sitten on jokin arkisempi syy, kuten kiinnostus loppui.

Syyttää toista siitä mitä on oman pään sisällä.

Milloin ilmoittautuu hän joka on näin tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Ei halua jäädä kiinni siitä, että on ihastunut

Mitä häpeämistä siinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei halua jäädä kiinni siitä, että on ihastunut

Mitä häpeämistä siinä?

Jos vaikka kohde on varattu ja itsekin on?

Mulle on käynyt näin. Tilanne vaan niin stressaava kun on ihastuksen kanssa. Paniikki. Yrittää olla hauska ja rento ja töksäyttääkin jotain tyhmää.

tunteiden suuruus, tunteiden voimakkuus

kemiat

Vierailija kirjoitti:

Ei halua jäädä kiinni siitä, että on ihastunut

Ihastustuksen kohde voi herättää osin ristiriitaisia tunteita eikä ole täysin varma haluaako uuteen ihmiseen todella sitoutua ja heittäytyä omien tunteiden vietäväksi.

Miehet tylyttää jos ne ei saa vastakaikua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei halua jäädä kiinni siitä, että on ihastunut

Ihastustuksen kohde voi herättää osin ristiriitaisia tunteita eikä ole täysin varma haluaako uuteen ihmiseen todella sitoutua ja heittäytyä omien tunteiden vietäväksi.

Tämä ja siihen soppaan vielä toinen tai molemmat varattuja.

Kyllähän sitä välillä tulee möläyteltyä, varsinkin kahden kesken, kun jännitys on niin suurta. Ja se vaan on semmosta, ettei sitä sitten kehtaa pyytää anteeksikaan, vaikka morkkis on kauhea.

Itsellä vähän samaa vikaa, ei vain ihastuksien kohdalla, vaan kaikkien. Se sammakko tulee yleensä silloin, kun jännitän, hyväksytäänkö mut ja yritän liikaa olla hauska. Silloin heitän vitsinä vähän kaikenlaista, enkä pysty ajattelemaan sanoja tarpeeksi rauhassa. Kun oon oma itseni ilman stressiä, sanoisin olevani ihana, empaattinen ja helposti lähestyttävä. Iän myötä onneksi helpottanut, nuorena tämä ominaisuus oli varsinainen riesa! Mutta pohjimmainen tarve on tulla hyväksytyksi, missään nimessä ei ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä!!!

Millä tavalla pahasti? Itse tykkään kiusoittelusta sarkasmista ja se voi kuulostaa jostain toisesta pahalta. Siinä ei kuitenkaan ikinä satuteta toista, vaan aiheet valitaan siten, että toinen ymmärtää.

Kiusoittelu ja pahasti sanominen ovat kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiusoittelu ja pahasti sanominen ovat kaksi eri asiaa.

Kyllä, mutta voi tuntemattoman korviin kuulostaa pahalta.