Lue keskustelun säännöt.
Iskikö vauvakuume teihin jo nuorena? Itse olisin ollut valmis äidiksi 19-vuotiaana. Esikoisen sain 24-vuotiaana.
Kommentit (71)
Mulle tuli vauvakuume jo 18 vuotiaana. Nyt olen 55 vuotias ja lapset on 35,33, ja 31 vuotiaat. Meille se sopi hienosti, että saatiin lapset nuorena. Ollaan tosi läheisiä lasten kanssa. Matkustellaan yhdessä eri kokoonpanoilla ja tehdään kulttuurijuttuja yhdessä. Hoidetaan toistemme koiria ristiin rastiin. Minun suuri unelma oli saada perhe ja sain sen. En koe jääneeni mistään paitsi. Se mitä ikätoverit teki parikymppisenä ei kiinnostanut minua silloin, eikä kiinnosta vieläkään. Jokainen tepastelee tyylillään. Toiselle sopii paremmin tulla vanhemmaksi nelikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä lapsensaanti kiinnostanut 19v. vaan opiskelu, matkustelu, ystävät. Eläminen ja kokeminen. Säälittää noin nuoret äidit. Jää paljon kokematta. Oma elämä elämättä. Ei sitä vanhana enää koe asioita niin vahvasti. Nyt on itsellä ihanat nuoruusmuistot. Lapset ei tuo onnea kaikille vaan vapaus valita toisin.
Eli sinulla ei ole lapsia ja puhut kokemisesta.
Onhan äideilläkin oma elämä. Sellainen oma elämä, johon kuuluu perhe. Mistä sinä tiedät mitä kukin haluaa kokea ja varsinkin jättää kokematta. Kyllä minusta kiintymys ja rakkaus lapseen on tärkeämpää kuin no, mitä sitten tarkoitatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei iskenyt, vaan elämänjano.
Miksiköhän niin moni nuorena penikoinut toitottaa, miten upeaa on nelikymppisenä päästä elämään nuoruutta kun lapset on vihdoin lähteneet pesästä? Kun se nuoruus valitettavasti ajoittuu nuoruusikään.
Ikäänkuin perhe olisi vaihe joka pakko elää kiiruusti läpi että pääsee elämään omaa elämää. Valitaan puolihuolimattomasti joku tyyppi isäksi ja sitten ihmetellään kun kaikki menee päin persettä.
No en minä ainakaan ole mitään ihmetellyt. Vauvakuume iski nuorena ja kyllä olen myöntänyt, että se vaikutti miesvalintaan. Saatiin kuitenkin kolme ihanaa lasta ja mitään en kadu. Ei sitä vauvakuumetta kaikille tule, mutta niille joille tulee on turha puhua mistään nuoruuden elämisestä yms. Ei se ole sama asia, kun oma mieli huutaa vaan vastaan ja haluaa lapsia. Nyt lähempänä 50v on omaa aikaa, mutta en mäkään koe eläväni uutta nuoruutta. Kolmen lapsen jälkeen saan kai sanoa, että nyt on enemmänkin aikaa itselle ja nautin tästäkin.
Tää on niin tyypillistä. Joku kysyy, onko täällä muitakin jotka halusi lapset nuorena ja sitten 1,2,3 tänne ilmestyy ne jotka EIVÄT halunneet tai halua lapsia nuorena.
Mulla oli vauvakuume joskus 18-20 vuotiaana. Sen jälkeen se vain loppui. Lapset jäi sitten tekemättä kun ei silloin ollut isäksi haluavaa poikaystävää ja myöhemmin en ole tuntenut mitään halua lisääntymiseen. Hassua, että se voi tuolleen vain loppua kuin seinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin tyypillistä. Joku kysyy, onko täällä muitakin jotka halusi lapset nuorena ja sitten 1,2,3 tänne ilmestyy ne jotka EIVÄT halunneet tai halua lapsia nuorena.
Niin? "Otsikossa lukee Iskikö vauvakuume teihin jo nuorena? " he vastaavat siihen kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä lapsensaanti kiinnostanut 19v. vaan opiskelu, matkustelu, ystävät. Eläminen ja kokeminen. Säälittää noin nuoret äidit. Jää paljon kokematta. Oma elämä elämättä. Ei sitä vanhana enää koe asioita niin vahvasti. Nyt on itsellä ihanat nuoruusmuistot. Lapset ei tuo onnea kaikille vaan vapaus valita toisin.
Aika kapea maailmankatsomus sinulla.
Itse sain ensimmäisen lapseni 24-v. Siihen mennessä olin ehtinyt bilettää ihan tarpeeksi mm. erilaisissa teekkaribileissä, käynyt excursioilla, interreilannut 5-6 kertaa ympäri Eurooppaa ja ollut ulkomailla töissä. Aika pian lapsen jälkeen muutettiin taas ulkomaille ja matkusteltiin hänen kanssaan. Lapsia on siunaantunut kaksi lisää ja aina on heidänkin kanssaan reissattu ja asuttu ulkomailla useampaan otteeseen. Kun he vähän kasvoivat, kiertelimme jo ympäri maailmaa, on mm. vaellettu Andien vuoristossa, tutustuttu Inka-kulttuuriin Perussa, surffattu Australiassa ja Uudessa Seelannissa, vaellettu Rotorualla, ihmetelty eläimiä eri puolella Afrikkaa safareilla jne., jne.
En nyt oikein ymmärrä, mitä minä olen jäänyt paitsi? Muistoja ja elämyksiä on vaikka muille jakaa. Ja jos sinulla ei ollenkaan lapsia, väitän että minulla on enemmän kokemuksia kuin sinulla: on kokemus sinkkuelämästä, parisuhteesta ilman lapsia ja vielä lapsien kanssakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, sain esikoisen 26-vuotiaana ja olisin ihan mielelläni voinut olla nuorempikin äiti. Toisin kuin puolestani yritetään määritellä, koen, että sain elää nuoruutta ihan riittämiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä lapsensaanti kiinnostanut 19v. vaan opiskelu, matkustelu, ystävät. Eläminen ja kokeminen. Säälittää noin nuoret äidit. Jää paljon kokematta. Oma elämä elämättä. Ei sitä vanhana enää koe asioita niin vahvasti. Nyt on itsellä ihanat nuoruusmuistot. Lapset ei tuo onnea kaikille vaan vapaus valita toisin.
Onnea tuo se mikä tekee henkilön onnelliseksi. Toisille se on vapaus ja toisille perhe
Ja sitten on niitä jotka ei koe että vapaus menisi vaikka on perhe.
Vaikka oletkin trolli, niin väännetään rautalangasta:
Lapset rajoittaa vapautta todella paljon, emotionaalisesti, sosiaalisesti, psyykkisesti, rahallisesti jne...
Toki jos olet miljonääri tai olet ulkoistanut kasvatuksen puolisollesi, sitten e
Määrittelet vapauden puhtaasti itsekyydellä. Et pysty mihinkään vuorovaikutukseen missään yhteisössä koska laitat oman vpauden kaiken edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin tyypillistä. Joku kysyy, onko täällä muitakin jotka halusi lapset nuorena ja sitten 1,2,3 tänne ilmestyy ne jotka EIVÄT halunneet tai halua lapsia nuorena.
"ne" palstalla pyörii se yksi vela jolla on isoja isä ongelmia lapsuudesta hän haukkuu myös kaikki miehet.
Ikinä ei ole ollut vauvakuumetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei iskenyt, vaan elämänjano.
Miksiköhän niin moni nuorena penikoinut toitottaa, miten upeaa on nelikymppisenä päästä elämään nuoruutta kun lapset on vihdoin lähteneet pesästä? Kun se nuoruus valitettavasti ajoittuu nuoruusikään.
Ketjussa ei ollut _yhtäkään_ tuollaista viestiä ennen sinun viestiäsi, jossa ilakoitaisiin miten upeaa on nelikymppisenä päästä elämään :D
Eli SINÄ toit tuon näkökulman tähän ketjuun. Miksihän? Vaikea hahmottaa, miksi jotain häiritsisi toisen lisääntyminen jossain iässä, mutta sinun viestistäsi tulee sellainen kuva? Eli mistä se kumpuaa? Todella outoa, koska kuten itsekin kirjoitat: nuoruus on nuorena. Eli harva länsimaalainen individualisti varmaankaan kadehtii nuorena perheen perustaneita.
Eli mistä ihmeestä sinun ja kaltaistesi ulostulot kumpuaa? :D Kun kukaan ei tässäkään ketjussa ollut tuollaista ennen sinua kirjoittanut..
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja olen kiitollinen siitä. Nyt vanhin lapsi 30v ja mä täytin pyöreitä 50.
Itse täytän pian 50 ja lapset on mukavia teinejä. Meillä on kivaa yhdessä. Onko lapsesi muuttanut jo pois kotoa, vai saatko yhä nauttia hänen seurasta kotona päivittäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin tyypillistä. Joku kysyy, onko täällä muitakin jotka halusi lapset nuorena ja sitten 1,2,3 tänne ilmestyy ne jotka EIVÄT halunneet tai halua lapsia nuorena.
Joo ja vielä vänisevät kilpaa jotain, että nuorena lapsen saaneet ne aina.. vaikka täällä kukaan nuorena lapsena saanut ei ole moista kirjoittanut, vaan vain nuo vanhempana äidiksi tulleet vänisijät :D
Miksi vänisette ja pakko olla joku mielipide sekä päästä sanomaan se, jos kyse on asiasta mikä ei teille kuulu, teitä kiinnosta eikä liity mitenkään teihin? Vaikea ymmärtää, miksi ketään kiinnostaa missä iässä joku (täysi-ikäinen) ihminen lisääntyy tai ei lisäänny. Itselleni kun aivan sama, saako joku lapsen 20v vai 40v vai onko vela. Aivan se ja sama. Ei voisi lähtökohtaisesti vähempää kiinnostaa jonkun randomin lisääntymiset. Mikä joitain vanhempana äidiksi tulleita siinä niin kiinnostaa? Aidosti ihmettelen, kun itse en koe ollenkaan kiinnostavana tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja olen kiitollinen siitä. Nyt vanhin lapsi 30v ja mä täytin pyöreitä 50.
Itse täytän pian 50 ja lapset on mukavia teinejä. Meillä on kivaa yhdessä. Onko lapsesi muuttanut jo pois kotoa, vai saatko yhä nauttia hänen seurasta kotona päivittäin?
Oli tai ei, niin hänhän on oletettavasti saanut nauttia teininsä seurasta silloin kun hänen kotonaan teini asui :) Ja nyt saa nauttia kolmikymppisen lapsen seurasta. Kuten kaikki, jotka saa pitää lapsensa elossa ja terveenä!
Eli hassu kysymys sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin tyypillistä. Joku kysyy, onko täällä muitakin jotka halusi lapset nuorena ja sitten 1,2,3 tänne ilmestyy ne jotka EIVÄT halunneet tai halua lapsia nuorena.
"ne" palstalla pyörii se yksi vela jolla on isoja isä ongelmia lapsuudesta hän haukkuu myös kaikki miehet.
Ei ole veloja nuo, vaan jotain standardi-iässä lapsensa saaneita mammoja joita häiritsee jos joku on tullut nuorempana äidiksi kuin he? Erittäin outoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin tyypillistä. Joku kysyy, onko täällä muitakin jotka halusi lapset nuorena ja sitten 1,2,3 tänne ilmestyy ne jotka EIVÄT halunneet tai halua lapsia nuorena.
"ne" palstalla pyörii se yksi vela jolla on isoja isä ongelmia lapsuudesta hän haukkuu myös kaikki miehet.
Ei ole veloja nuo, vaan jotain standardi-iässä lapsensa saaneita mammoja joita häiritsee jos joku on tullut nuorempana äidiksi kuin he? Erittäin outoa käytöstä.
Niinpä.. miksi lapsivapaan pitäisi kadehtia lapsiperheellistä elämää koska sitä elämäntapaa ei halua ollenkaan ja sen ansiosta rahaa/terveyttä/hyvinvointia säästyy paljon enemmän mukavasti bonuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin tyypillistä. Joku kysyy, onko täällä muitakin jotka halusi lapset nuorena ja sitten 1,2,3 tänne ilmestyy ne jotka EIVÄT halunneet tai halua lapsia nuorena.
"ne" palstalla pyörii se yksi vela jolla on isoja isä ongelmia lapsuudesta hän haukkuu myös kaikki miehet.
Ei ole veloja nuo, vaan jotain standardi-iässä lapsensa saaneita mammoja joita häiritsee jos joku on tullut nuorempana äidiksi kuin he? Erittäin outoa käytöstä.
Tulin siis äidiksi 26-vuotiaana, mitä yllättäen arvosteli todella paljon minua noin 3-4 vuotta vanhemmat mammat. Monessa eri yhteydessä eri henkilöiltä sain kuulla, miten he eivät olisi halunneet saada lapsia vielä minun iässäni ja heidän iässään vähän vanhmpana on hyvä rauhoittua perustamaan perhe. Oli jotenkin hämmentävää, kun mielestäni ikäero ei ollut nyt niin valtava enkä oikein tiedä, miten noihin kommentteihin olisi pitänyt reagoida. Aha, palautanpa sitten lapseni, kun väärin meni?
Lisäksi nyt noin 4-kymppisenä en pidä heitä mitenkään erityisen vanhoina synnyttäjinä, eivätkä sitä tilastollisesti olleet silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iski 19-vuotiaana tosi vahvana ja jos olisi ollut mitenkään realistinen parisuhde tai elämäntilanne, olisin varmasti aktiivisesti yrittänytkin. Jälkikäteen olen hyvin kiitollinen etten saanut vielä siinä iässä koska olin aivan liian raakile huolehtiakseni toisesta ihmisestä. Nyt olen yli 30v ja edelleen lapseton.
LOPETA VALEHTELU TOISESTA IHMISESTÄ SAATNA
Mitä ihmettä? Ihan itsestäni tuossa puhun.
LOPETA VALEHTELU TOISESTA IHMISESTÄ SAATNA