Onko normaalia että 65-vuotiaat leikkii niin vannhuksia, että mitään ei voi enää tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Olen 55, kun olin kakara niin muistan kuinka oli muotia että 50 päivät olivat kuin jotain vanhuuden aloittamis rituaaleja. Nyt pitäisi jaksaa tehdä yli 65 vuotiaaksi töitä, nuorempien vielä enemmän. Nyt jo alkaa tuntumaan, millä ihmeellä vielä kykenee asiantuntijatyötä tekemään ja näyttöä tuijottamaan kymmenen vuotta. Kuka tästä touhusta hyötyy? Jos joku haluaa tehdä niin siitä vaan mutta minäkin olisin halunnut aikaisin eläkkeelle kuten vanhempani. 

miksi? mitä siellä eläkkeellä tapahtuu?

entinen naapurin ukko oli sellainen jo töissä ollessaan, kun oli vapaata tai työpäivän jälkeen ei voinut tehdä mitään. En ymmärrä miten sai aikansa kulumaan verannalla möllöttäessään kaiken vapaa-aikansa, oli tuolloin n. 45-ikäinen. Nyt jo kuollut parivuotta sitten, ekä juurikin siihen tekemättömyyteensä. Me olemme 73 ja 78-ikäiset, touhuamme jotain kaiken aikaan pihalla joka on ollut harrastus istutuksineen jo vuosikymmenet. Emme koe olevamme ikäisiämme verrattuna moniin meitä nuorempiin 'vanhuksiin'

Vierailija kirjoitti:

Olen 64v ja mies on 70 v. Käytämme samanlaisia vaatteita kun nuorina eli normaaleja farkkuja, t-paitoja, huppareita, villaneuleita, collareita, minulla kukkahame kesällä niinkuin oli seitsentoistakesäisenäkin. Emme nuorinakaan käyttäneet revittyjä tai epämukavan tiukkoja vaatteita.

Mammuttikonserteissa ja festareilla emme käy, mutta muuten harrastamme kulttuuria monipuolisesti. Useamman ulkomaan matkan teemme vuodessa, osa järjestettyjä kiertomatkoja ja osa omatoimisia.

Suuri osa ihmisistä viihtyy farkuissa. Siinä on ero käyttääkö samanlaisia vai samoja.farkkuja kuin nuorena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut suorittavat eläkepäivänsäkin kuin duracellpuput.

Eihän kaikki ole tuossa iässä vielä edes eläkkeellä.

Juuri nyt moni 65 v. on. Olen syntynyt -66 ja normieläkeikä oli muistaakseni noin 66 v. 

Olen syntynyt 49 ja eläkeikäni oli 65 v.

Äitini oli syntynyt -41 ja hänen normaali eläkeikänsä oli 58 v. 

Voihan sitä olla jotain sairautta myös, joka vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia. Jäin pois töistä muutama kk sitten, olin vuoden ylimääräistä. Nyt on niin hemmetin kiire, ettei vauhdissa pysy. Pari kk ollut yhteensä ulkomailla tämän vuoden puolella. Kesä sukulaisten mökiltä toiselle (kutsuttuna). Lastenlasten hoitoa ja yhdet häät. Pihahommia, terassikutsuja, fillarointia...

Voi olla, että sinä olet se epänormaali. 

Äiti  70v ei osta enää mitään vaatteita, koska kohtahan sitä jo kuolee kumminkin. Monta vuotta jo näin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia. Jäin pois töistä muutama kk sitten, olin vuoden ylimääräistä. Nyt on niin hemmetin kiire, ettei vauhdissa pysy. Pari kk ollut yhteensä ulkomailla tämän vuoden puolella. Kesä sukulaisten mökiltä toiselle (kutsuttuna). Lastenlasten hoitoa ja yhdet häät. Pihahommia, terassikutsuja, fillarointia...

Varmaan sinulle kuuluisi joku mitalli tai ainakin papukaijamerkkejä monta.

Reilut 10 v työikää vielä jäljellä.

Ei ole ns. normaalia, mutta toki vaihtelu on suurta, jollakulla saattaa jo sairaudet painaa. 

Mitä tässä nyt tarkoitetaan sillä että "mitään ei voi enää tehdä"? 

Ihmiset on erilaisia. Ei mun vanhemmat käy teattereissa, konserteissa, matkoilla, ei tapahtumissa eivätkä esimerkiksi kylälle kenenkään luona, oma jälkikasvu poislukien. Ja siis jälkikasvusta ne jotka asuu samalla paikkakunnalla. Ulkopaikkakunnissa asuvien luona eivät käy.

Ja kyllä he esimerkiksi hoitavat isoa tonttiaan, on isot kasvimaat, kukkamaat ja mansikkapellot, tekevät polttopuut itse jne. Tekevät paljonkin asioita.

Jopa 30-vuotiaat väittävät että ovat jo niin vanhoja etteivät mitään jaksa tehdä ja heidän kroppansa on täynnä vaivoja ja kolotuksia niin kuin joillakin 80-vuotiailla.

Huom. Millaisessa kunnossa ovat reippaasti alkoholia käyttävät 50- ja 60-vuotiaat?

Ei ole normaalia, on vielä nuori. Nykyään ihmiset alkaa elää sataan ja ylikin.

Vierailija kirjoitti:

On surullista, kun noin ruvetaan elämään ja ajattelemaan. Tunnen tällaisia ihmisiä myös.

Surullisempaa on se että asia ei kuulu sinulle v i ttuakaan. Ei vaikuta sun perseenhajuiseen elämääsi mitenkään

Tätä kuulee jo 40v ihmisten suusta ainakin tällä palstalla, että elämä alkaa olla ohi. Onko se , että tässä yhteiskunnassa liian suuret odottukset ja ihmiset masentuu?

Minua ärsyttää, kun väitetään, että se on asennekysymys, vaikka monilla se on kykykysymys.

Ihmiset vanhenevat eri tahtia eikä siihen aina voi elämäntavoillakaan paljon vaikuttaa. Vaihdevuodet voivat oikeasti viedä toimintakykyä joiltakin naisilta eivätkä hormonipillerit sovi kaikille, vaikka juuri ne auttaisivat aikaiseen kalkkeutumiseen, opiimisvaikeuksiin ynnä muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ns. normaalia, mutta toki vaihtelu on suurta, jollakulla saattaa jo sairaudet painaa. 

Elintavat ja ajattelutavat voivat olla todella erilaisia. Tämä sitten kertautuu ajan myötä.

Mitä siis pitäisi tehdä, kenen vuoksi ja miksi. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi täti suvussa heittäytyi jo alle 55-vuotiaana "vanhaksi muoriksi" joka ei pysty enää mihinkään. Ei uskaltanut olla yksin kotonaan eikä kesämökillään, pelkäsi ryöstömurhaajia ja sairauskohtauksia. Oli nuorena sairastellut melko paljon mutta toipunut. Oli jäänyt päälle tarve olla koko ajan huomion ja hoivan kohteena ja aikuinen lapsensa sekä sisaruksensa lapsineen joutuivat palvelemaan ja pitämään seuraa aina. Lopulta oli 65 vuotta täyttäessään jo haudassa. Ei terveys kestänyt jatkuvaa lepäilyä ja voivottelua. 

Tuskin hän siihen kuoli? Veikkaan, että tuollainen ihminen oikeasti tuntee itsensä huonokuntoiseksi ja tietää loppunsa lähestyvän.