Paljonko lapsen saaminen laskee äidin/isän parisuhdemarkkina-arvoa?

Vierailija kirjoitti:

Isällä ei ollenkaan. Naisella -100%.

Älä viitti. Tällä palstalla ja ihan livenä miehen lapset on useille naisille ehdoton ei.

Olen 40v nainen, jolla 2 lasta edellisestä liitosta. En ole huomannut minkäänlaisia "arvon" laskua omakohtaisesti. Ihan yhtä paljon tai enemmänkin on miehiä tarjolla kuin nuorena ennen lapsia. Ja siis ihan kunnon parisuhteeseen. Toki sekin voi vaikuttaa että olen positiivinen ja valoisa persoona, sekä pitänyt itseni ja elämäni kaikin puolin hyvässä kunnossa.

Miehen kannalta sanoisin että en usein edes kiinnostu miehistä joilla ei ole lapsia. Ehkä ikävästi sanottu mutta koen että aikuinen ihminen jolla ei ole ollut pitkää suhdetta ja perhettä, on jotenkin epäonnistunut. Eri asia tietysti jos ei ole saanut lapsia vaikka olisi toivonut. 

Mutta helposti 40-50v lapsettomista miehistä tulee fiilis että ovat seikkailijoita tai ei kenellekään oikein kelvanneita. Mieluummin etsin miehiä joilla on sama tilanne kuin itsellä, isompia lapsia ja ymmärrys elämästä lasten kanssa. Ja mielellään pitkä liitto takana ja siten kykeneväinen elämään yhdessä.

Eli minulle lapset nostaa ns. markkina-arvoa.

En olisi lapsettomana alkanut kenenkään "äitipuoleksi" (enkä olisi halunnut olla kaukana perässä miehen tärkeysjärjestyksessä). Nyt jos eroaisin, haluaisin, että mahdollinen uusi mies olisi isä ja vieläpä kunnollinen isä. Mutta mitään uusperhekuviota en virittelisi, enkä ihan äkkiä ottaisi enää miestä talouteeni.

(Tuo "markkina-arvo" on kyllä niin ysäri termi, etten enää luullut sellaista käytettävän. Kertoo pinnallisuudesta. Onneksi elän ihan tavallisten, maalaisjärkisten ihmisten yhteisössä, joissa ei mietitä ihmisiä hyödykkeinä.)

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen markkina-arvoa? Eikö ihmiset enää rakastu vai mistä näitä hyötysuhteita haikailevia riittää?

Elämähän on nykyään kilpailua siitä kuka saa kerättyä eniten rahaa arkkuun. Parisuhteen suhteuttaminen markkinoihin sopii kuvioon ja lapsiperhe-elämän arvottaminen sen mukaan kuinka paljon vaivaa siitä tulee. Vaikkakin se on hyvä trendi, että on ok olla vela kun lapsia tekee useammin se joka niitä oikeasti haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuisin varautuneesti naiseen, joka kokisi, että hänen lapsensa vähentäisivät hänen (parisuhde)arvoaan. 

Sinkkumies

Jos nainen on vela eikä halua lapsia? 

Vierailija kirjoitti:

Harva lapseton erityisesti haluaa puolison, jolla on lapsia. Erityisesti lapsettomat naiset välttävät miehiä joilla on pieniä lapsia, sillä tunnetusti moni mies etsii näille uutta hoitajaa. En tiedä onko toisin päin sama tilanne.

Rakastunut ihminen tuskin välittää siitä onko lapsia vai ei, mutta tutustumisvaiheeseen pääseminen voi olla hankalaa. 

Naiset välttää miehiä, joilla on lapset, koska heidän täytyy aina olla numero yksi miehen elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa vapaaehtoisesti lapsettomien osuus kasvaa nykytasosta (15-20%) Japanin tasolle (50%). 

Samalla erojen määrä kasvaa entisestään ja liitot hajoavat yhä nopeammin.

Jo yli puolet avioliitoista päättyy eroon.

Nämä ovat globaaleja trendejä.

Jokainen lapsia haluava voi tästä laskea, että kun lapset turauttaa tähän maailmaan, ero on yhä todennäköisemmin edessä  jo pikkulapsiaikana. Silloin se markkina-arvo asia tuleekin tapetille jos ei sitten aio elää YH:na. Voi käydä niinkin, että aikuiset lapset jää asumaan kodin nurkkiin ja tämä ilmiö yleistyy koko ajan.

Lapsivapaa elämä = vähemmän riskejä = parempi elämänlaatu

Entä seksittömyys? Onko siinäkin trendinä, että seksittömyys lisääntyy?

Veikkaan, että on, joka johtaa siihen, ettei kohta enää edes haluta muita kuin pinnallisia ihmissuh

Mennään Suomessa hiljalleen Usa/Saksa-suuntaan jossa on hyväksyttyä ammattilaisnaiset (johon kohta voi rinnastaa onlyfans-amatöörinaiset netissä työtään tekevinä) ja kuten Saksassa laadukkaat bordellit tarjoavat helpon seksin ja kauniit naiset myös heille miehille joilla ei flaksi käy yöelämässä satunnaisseksin kanssa. Normi kapakka-illassa kalliita juomia menee sen mitä menisi bordelliin kerrasta ja känni harmittaa enemmän seuraavana päivänä että rahat meni ja puute jäi silti.

Lapsi -20%

Tatuointi -90%

Kolme tasoa tippuu kaikilla. Jos vartalo muuttuu, tippuu 1 tasolla per 10 kiloa, myös 1 taso hiusten ohentumisesta ja 1 taso silmäpusseista. Helppo laskukaava. Jos tulee univelan takia aivosumua tai äksyilyä, -1 taso, ja aikataulusäädöstä -1. Jos juttujen taso tippuu, -2 jos oli aiemmin hyvät läpät (tämä jo kompensoituna heikkolahjaisilla ennen lapsiakin).

Vierailija kirjoitti:

Lapsi syntyy siunattuun avioliittoon. Äiti ja isä sitoutuneet. 

Näinhän se ei todellakaan aina ole, mutta hyvä olisi olla.

Jos miettii eroa saati jotain markkina-arvoaan jo ennenkuin sitoutuu, niin ei kovin hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi näin vain toisen osalta? 

Miksi uusi kumppani haluaisi edellisestä suhteesta mitään uuteen suhteeseen?

Kyllä ne kakarat jää akalle. En ole eron jälkeen kertaakaan nähnyt. Enkä aio nähdäkään.

Hyvin menee ja naisia riittää

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, jolla 2 lasta edellisestä liitosta. En ole huomannut minkäänlaisia "arvon" laskua omakohtaisesti. Ihan yhtä paljon tai enemmänkin on miehiä tarjolla kuin nuorena ennen lapsia. Ja siis ihan kunnon parisuhteeseen. Toki sekin voi vaikuttaa että olen positiivinen ja valoisa persoona, sekä pitänyt itseni ja elämäni kaikin puolin hyvässä kunnossa.

Miehen kannalta sanoisin että en usein edes kiinnostu miehistä joilla ei ole lapsia. Ehkä ikävästi sanottu mutta koen että aikuinen ihminen jolla ei ole ollut pitkää suhdetta ja perhettä, on jotenkin epäonnistunut. Eri asia tietysti jos ei ole saanut lapsia vaikka olisi toivonut. 

Mutta helposti 40-50v lapsettomista miehistä tulee fiilis että ovat seikkailijoita tai ei kenellekään oikein kelvanneita. Mieluummin etsin miehiä joilla on sama tilanne kuin itsellä, isompia lapsia ja ymmärrys elämästä lasten kanssa. Ja mielellään pitkä liitto takana ja siten kykeneväinen el

Muuten hyvä, mutta onko sulla siis koko ajan haku päällä? Etsit miehiä monikossa, etkä usein kiinnostu lapsettomista... Miksi tyypit vaihtuu?

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, jolla 2 lasta edellisestä liitosta. En ole huomannut minkäänlaisia "arvon" laskua omakohtaisesti. Ihan yhtä paljon tai enemmänkin on miehiä tarjolla kuin nuorena ennen lapsia. Ja siis ihan kunnon parisuhteeseen. Toki sekin voi vaikuttaa että olen positiivinen ja valoisa persoona, sekä pitänyt itseni ja elämäni kaikin puolin hyvässä kunnossa.

Miehen kannalta sanoisin että en usein edes kiinnostu miehistä joilla ei ole lapsia. Ehkä ikävästi sanottu mutta koen että aikuinen ihminen jolla ei ole ollut pitkää suhdetta ja perhettä, on jotenkin epäonnistunut. Eri asia tietysti jos ei ole saanut lapsia vaikka olisi toivonut. 

Mutta helposti 40-50v lapsettomista miehistä tulee fiilis että ovat seikkailijoita tai ei kenellekään oikein kelvanneita. Mieluummin etsin miehiä joilla on sama tilanne kuin itsellä, isompia lapsia ja ymmärrys elämästä lasten kanssa. Ja mielellään pitkä liitto takana ja siten kykeneväinen el

Olen 41v nainen ja tämä oli ihan kuin minun kirjoittamani, olen samassa tilanteessa ja koen asian juuri noin.

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, jolla 2 lasta edellisestä liitosta. En ole huomannut minkäänlaisia "arvon" laskua omakohtaisesti. Ihan yhtä paljon tai enemmänkin on miehiä tarjolla kuin nuorena ennen lapsia. Ja siis ihan kunnon parisuhteeseen. Toki sekin voi vaikuttaa että olen positiivinen ja valoisa persoona, sekä pitänyt itseni ja elämäni kaikin puolin hyvässä kunnossa.

Miehen kannalta sanoisin että en usein edes kiinnostu miehistä joilla ei ole lapsia. Ehkä ikävästi sanottu mutta koen että aikuinen ihminen jolla ei ole ollut pitkää suhdetta ja perhettä, on jotenkin epäonnistunut. Eri asia tietysti jos ei ole saanut lapsia vaikka olisi toivonut. 

Mutta helposti 40-50v lapsettomista miehistä tulee fiilis että ovat seikkailijoita tai ei kenellekään oikein kelvanneita. Mieluummin etsin miehiä joilla on sama tilanne kuin itsellä, isompia lapsia ja ymmärrys elämästä lasten kanssa. Ja mielellään pitkä liitto takana ja siten kykeneväinen el

Noin 15% on vapaaehtoisesti lapsettomia. He eivät halua lapsia. Eponnistuminen velalle olisi se, että pakotetaan hankkimaan lapsi.

Miksi pidät ihmisen vapaata valintaa epäonnistumisena?

Projisoitko nyt omia pelkojasi muihin ihmisiin vai mistä on kyse?

Moni aloittaa velana ja on sitten pela. 

Vierailija kirjoitti:

En olisi lapsettomana alkanut kenenkään "äitipuoleksi" (enkä olisi halunnut olla kaukana perässä miehen tärkeysjärjestyksessä). Nyt jos eroaisin, haluaisin, että mahdollinen uusi mies olisi isä ja vieläpä kunnollinen isä. Mutta mitään uusperhekuviota en virittelisi, enkä ihan äkkiä ottaisi enää miestä talouteeni.

(Tuo "markkina-arvo" on kyllä niin ysäri termi, etten enää luullut sellaista käytettävän. Kertoo pinnallisuudesta. Onneksi elän ihan tavallisten, maalaisjärkisten ihmisten yhteisössä, joissa ei mietitä ihmisiä hyödykkeinä.)

Itsekin kuvailit juuri miestä hyödykkeenä: hänen on oltava X, Y, Z jne...

Haloo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen markkina-arvoa? Eikö ihmiset enää rakastu vai mistä näitä hyötysuhteita haikailevia riittää?

Elämähän on nykyään kilpailua siitä kuka saa kerättyä eniten rahaa arkkuun. Parisuhteen suhteuttaminen markkinoihin sopii kuvioon ja lapsiperhe-elämän arvottaminen sen mukaan kuinka paljon vaivaa siitä tulee. Vaikkakin se on hyvä trendi, että on ok olla vela kun lapsia tekee useammin se joka niitä oikeasti haluaa. 

Aina tällaista kuullessa sinkkuna pysyminen alkaa vaikuttamaan houkuttelevalta. Onneksi kaikki eivät ole tuollaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, jolla 2 lasta edellisestä liitosta. En ole huomannut minkäänlaisia "arvon" laskua omakohtaisesti. Ihan yhtä paljon tai enemmänkin on miehiä tarjolla kuin nuorena ennen lapsia. Ja siis ihan kunnon parisuhteeseen. Toki sekin voi vaikuttaa että olen positiivinen ja valoisa persoona, sekä pitänyt itseni ja elämäni kaikin puolin hyvässä kunnossa.

Miehen kannalta sanoisin että en usein edes kiinnostu miehistä joilla ei ole lapsia. Ehkä ikävästi sanottu mutta koen että aikuinen ihminen jolla ei ole ollut pitkää suhdetta ja perhettä, on jotenkin epäonnistunut. Eri asia tietysti jos ei ole saanut lapsia vaikka olisi toivonut. 

Mutta helposti 40-50v lapsettomista miehistä tulee fiilis että ovat seikkailijoita tai ei kenellekään oikein kelvanneita. Mieluummin etsin miehiä joilla on sama tilanne kuin itsellä, isompia lapsia ja ymmärrys elämästä lasten kanssa. Ja mielell

En ole ap mutta sama tilanne ja ajatusmaailma joten vastaan omasta puolestani etten ole vielä löytänyt sopivaa vaikka aluksi hyvältä vaikuttaneisiin tyyppeihin olen tutustunutkin

Vierailija kirjoitti:

Mennään Suomessa hiljalleen Usa/Saksa-suuntaan jossa on hyväksyttyä ammattilaisnaiset (johon kohta voi rinnastaa onlyfans-amatöörinaiset netissä työtään tekevinä) ja kuten Saksassa laadukkaat bordellit tarjoavat helpon seksin ja kauniit naiset myös heille miehille joilla ei flaksi käy yöelämässä satunnaisseksin kanssa. Normi kapakka-illassa kalliita juomia menee sen mitä menisi bordelliin kerrasta ja känni harmittaa enemmän seuraavana päivänä että rahat meni ja puute jäi silti.

 

Totta. Helpompi vain maksaa suoraan, kun kärsiä monta päivää krapulasta ja heittää aikaa ja rahaa hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuisin varautuneesti naiseen, joka kokisi, että hänen lapsensa vähentäisivät hänen (parisuhde)arvoaan. 

Sinkkumies

Jos nainen on vela eikä halua lapsia? 

Se on kokonaan toinen juttu. - Ei kenestäkään tee minusta yhtään huonompaa jollei halua saada lapsia. 

Itselleni on myös varmasyi jäänyt "vähän" trauma tai ainakin ikävä muisto vuosien takaisesta  tapahtumassta. Sekä minä että nainen olimme molemmat tuolloin vielä verraten nuoria. Aluksi nainen kertoi, että hänellä ei ole lapsia, ei ensimmäsitäkään lasta.  Myöhemmin kuitenkin kävi ilmi, että hänellä on lapsia, kaksi lasta. 

Ok. Saatoin kun yritin niin saatoin katsoa asian sormieni lävitse ja hyväksyä asian, ettei hän "heti" kertonut lapsistaan tai jopa  vätti että  hänellä  ole ensimmäsitkään lasta . Ei se hyvältä toki tuntunut mutta koska olimme molemmat niin nuoria kuin olimme, niin järkeilin, että se oli kai jonkinlainen defenssi häneltä ensin väittää, ettei hänellä ole lapsia.

Mutta kun nainen jatkoi ja selitti, että kuinka minä olsin hänelle kuitenksin se kaikkein tärkein ja merkittävin ihminen maailmassa ja kuinka hän ei oikeasti edes halua olla missän tekemisissä lapsien kanssa ei nyt eikä tulevaisuudessa. niin en tarvinnut muuta ymmäetääkseni, että minua ja naista ei olisi tarkoitettu olemaan yhdessä tulevaisuudessa parisuhteessa.

Minun oli liian vaikea käsittää miksi hän koki tai tunsi lapsistaan (tuolloin reilusta alle 10 vuotiaita)  niin kuin sanoi tuntevansa ja kokevansa ja yrittäen sitä vielä joitain kertoja alleviivata lisää.

Tai mitä ihmettä hän kuvitteli ja uskoi minun olevan kun emme me -hän ja minä- olleet tunteneet tai tieneet tositemme olemassa olosta (tai minä en ainakaan hänestä) vielä puolta vuottakaan. Yheisiä tapaamisia ja aikoja joita olimme viettäneet yhdessä oli vasten tällaset puheet ja sanomiset kuullostivat korviin täysin sekopäisen ihmsien puheelta.   

Sinkkumies