Ulkomaalaiset eivät osaa suomea kymmenenkään vuoden jälkeen
Yksi esimerkki:
"Reilut kymmenen vuotta sitten Jung muutti Los Angelesista Suomeen ja teki töitä kielikursseja tarjoavassa yrityksessä"
Jutussa on haastattelu ja englantiahan tuo puhuu.
Kommentit (142)
Näin on valitettavasti. Suomi on yksi maailman rikkaimmista, mutta vaikeimmista kielistä oppia. Usealla maahanmuuttajalla on huonot opiskelutaidot jo lähtökohtaisesti mikäli alkuperämaassa ei panosteta koiulutukseen. Joissain Afrikan maissa lapset eivät voi käudä koulua, sillä perhe tarvitsee työntekijöitä saadakseen elantoa. Oppimaan oppiminen on tällöin heillä hukassa. Meille oppimisrutiinit on lähteneet jo 1. Luokalta.
lisäksi kieltä opitaan parhaiten keskusteluissa paikallisten kanssa. Suomessa keskustelukulttuuri vierasmaalaisten kanssa on lapsen kengissä. Jos joku vain puhuu englantia, vsihdamme helposti siihen, sillä onhan se helpompaa kuin kärsivällisesti auttaa vieraskielistä löytämään oikeat ilmaukset.
Osalla ei kielen oppiminen kiinnosta mikäli perhe pyörii vahvasti oman kulttuurin ja sen edustajien ympärillä. Maahanmuuttajanaiset usein jäävät opetuksen ulkopuolelle, mikäli perheessä on sellainen asetelma, jossa mies on pää ja nainen kotiäiti.
Monenlaista on.
Monet m-muuttajat tulevat nimenomaan asumaan Suomeen ja nauttimaan elintasosta, mutta eivät elä missään määrin suomalaisittain eivätkä halua integroitua. Väkisin se ei onnistu. Heitä itseään pitäisi kiinnostaa. Tässä muutamia pointteja:
Lapset tulisi laittaa jo pienenä suomenkieliseen päiväkotiin, siellä tulisi asioida arjen asiat suomeksi, vasukeskusteluun voi ottaa tulkin, koska silloin on tärkeää tulla molemmin puolin täysin ymmärretyksi. Lapsia ei saisi kieltää leikkimästä suomalaisten lasten kanssa, vaan kannustaa siihen.
Koulussa tulisi tukea lasten harrastuksia. Mahdollisimman paljon tekemistä suomenkielisten tai eri kielisten lasten kanssa, joku joukkueurheilulaji tai vastaava olisi tosi hyvä. Tärkeintä, ettei lapsi poteroidu vain omankielisten lasten kuplaan.
Äitien pitäisi mennä kielikursseille ja hakeutua k-suomalaisten pariin huomattavasti enemmän. Joku harrastus, jossa on k-suomalaisia, auttaisi integroitumaan. Perheen aikuisten tulisi pyrkiä opiskelemaan tai pääsemään nopeasti töihin. Mikä tahansa työ on tyhjää parempi.
Kuten näkyy, keinoja kyllä on. Mutta ne vaativat m-muuttajan omaa asennetta ja aktiivisuutta. Ellei sitä löydy, on turha ulkopuolisen yrittää integroida ja kotouttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki (perus)suomalaisetkaan vaikka ovat syntynästä lähtien pysyneet Suomen rajojen sisäpuolella. Joskus ihan ihme mongerrusta ja örinää kuullut niiden suusta.
Niin kuin sulta esimerkiksi. Oletko (perus)suomalainen?
Vierailija kirjoitti:
Suuri osahan tunkee tänne humanitäärisellä tekosyyllä. Yleensä ÄO on sitten sitä tasoa ettei siinä paljon kieliä opiskella.
Suomenruotsalaisten ÄÖ on sitten todella matala, kun ei opi suomea, vaikka on syntymästään asti asunut täällä. Ja olihan se jonkun tutkimuksen mukaan matalampi, kuin suomenkielisillä suomalaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Monet m-muuttajat tulevat nimenomaan asumaan Suomeen ja nauttimaan elintasosta, mutta eivät elä missään määrin suomalaisittain eivätkä halua integroitua. Väkisin se ei onnistu. Heitä itseään pitäisi kiinnostaa. Tässä muutamia pointteja:
Lapset tulisi laittaa jo pienenä suomenkieliseen päiväkotiin, siellä tulisi asioida arjen asiat suomeksi, vasukeskusteluun voi ottaa tulkin, koska silloin on tärkeää tulla molemmin puolin täysin ymmärretyksi. Lapsia ei saisi kieltää leikkimästä suomalaisten lasten kanssa, vaan kannustaa siihen.
Koulussa tulisi tukea lasten harrastuksia. Mahdollisimman paljon tekemistä suomenkielisten tai eri kielisten lasten kanssa, joku joukkueurheilulaji tai vastaava olisi tosi hyvä. Tärkeintä, ettei lapsi poteroidu vain omankielisten lasten kuplaan.
Äitien pitäisi mennä kielikursseille ja hakeutua k-suomalaisten pariin huomattavasti enemmän. Joku harrastus, jossa on k-suomalaisia, auttaisi integroitumaan. Perheen aikuisten tulisi pyrkiä opiskelemaan tai pääsemään nopeasti töihin. Mikä tahansa työ on tyhjää parempi.
Kuten näkyy, keinoja kyllä on. Mutta ne vaativat m-muuttajan omaa asennetta ja aktiivisuutta. Ellei sitä löydy, on turha ulkopuolisen yrittää integroida ja kotouttaa.
Integroitumista ja kielen opettelua pitää VAATIA. Eivät ne saa olla vapaaehtoisia.
Vierailija kirjoitti:
Suuri osahan tunkee tänne humanitäärisellä tekosyyllä. Yleensä ÄO on sitten sitä tasoa ettei siinä paljon kieliä opiskella.
Vihervasemmistolle ja kokoomuksellekin riittää, että kykenevät poimimaan ja pakkaamaan tomaatteja Närpiössä tai tuomaan tilatun pizzan tilaajan kotiovelle.
"Ulkomaalaisen miehen ei siis kannata opetella suomea jos haluaa pimpsaa."
Onkohan tuo ihan yleistettävissä oleva väite?
Vierailija kirjoitti:
"Ulkomaalaisen miehen ei siis kannata opetella suomea jos haluaa pimpsaa."
Onkohan tuo ihan yleistettävissä oleva väite?
Aivan tarpeeksi yleistettävissä. Suomen kieli ei ole seksikästä. Siis suomalaisten naisten mielestä. Varsinkin 90-luvulla suomalaiset naiset tappelivat ulkomaalaisista miehistä ja tekevät sitä tänäänkin.
Suomen kielen asema vajoaa saamen kielen tasolle kymmenessä vuodessa jos hallituksen ajamaa Ruotsin linjaa ei saada muutettua. Vankipaikkojen hakeminen ulkomailta vain osoittaa hallituksen olevan Ruotsin linjalla. Linja on alkujaan peräisin Yhdysvalloista. Kokoomus rakastaa yhdysvaltalaisia miljardöörejä, halpatyöntekijöitä ja varallisuuseroja.
Kyllä paikallisen kielen oppii melkein kuka tahansa kunhan on motivaatiota sen oppimiselle eikä poteroidu omiensa seuraan. Small-talk-tasolle pääsemiseksi ei vaadi vuottakaan jos on oikeasti kiinnostusta. Esimerkkejä on paljon, joissa suomea on opittu puhumaan hyvin parissa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Monet m-muuttajat tulevat nimenomaan asumaan Suomeen ja nauttimaan elintasosta, mutta eivät elä missään määrin suomalaisittain eivätkä halua integroitua. Väkisin se ei onnistu. Heitä itseään pitäisi kiinnostaa. Tässä muutamia pointteja:
Lapset tulisi laittaa jo pienenä suomenkieliseen päiväkotiin, siellä tulisi asioida arjen asiat suomeksi, vasukeskusteluun voi ottaa tulkin, koska silloin on tärkeää tulla molemmin puolin täysin ymmärretyksi. Lapsia ei saisi kieltää leikkimästä suomalaisten lasten kanssa, vaan kannustaa siihen.
Koulussa tulisi tukea lasten harrastuksia. Mahdollisimman paljon tekemistä suomenkielisten tai eri kielisten lasten kanssa, joku joukkueurheilulaji tai vastaava olisi tosi hyvä. Tärkeintä, ettei lapsi poteroidu vain omankielisten lasten kuplaan.
Äitien pitäisi mennä kielikursseille ja hakeutua k-suomalaisten pariin huomattavasti enemmän. Joku harrastus, jossa on k-suomalaisia, auttai
Mitenkä luulet kotoutumisen onnistuvan kun neuvola on ruotsinkielinen, tarha on ruotsinkielinen, koulu on ruotsinkielinen, terveyskeskus on ruotsinkielinen, varuskunta on ruotsinkielinen, työpaikka on ruotsinkielinen UPI tai ruotsinkielinen ulkoministeriö?
Sanottiin että kun tuodaan tänne aikuisia miehiä, ne ovat heti valmiita työelämään ja tulevat halvemmaksi yhteiskunnalle kun suomalaislapsia pitää kouluttaa monen vuoden ajan ennenkuin niistä saa nettoveronmaksajia.
Tosin unohdettiin että niitä tulijoita pitää myös kouluttaa, suomen kielen taito olisi hyvä oppia ja jotain yleissivistystä että on edes alkeelliset tiedot siitä miten täällä yhteiskunta toimii ja osaa myös itse toimia siinä, sitten vielä se ammattipätevyys. Jostain syystä ei ole julkistettu kuinka paljon maksaa että tulijasta saadaan nettoveronmaksaja ja kuinka paljon siihen menee aikaa.
Ja kun niitä tulijamiehiä saadaan tuotua tänne, pitää ottaa huomioon että sieltä entisestä kotimaasta tuodaan myös vaimo ja muu perhe tänne yhteiskunnan piikkiin. Monesta tänne tuodusta vaimosta ei saa koskaan tehtyä nettoveronmaksajaa, sen estää monessa tapauksessa tulijoiden kulttuuri ja tavat. Ja niiden tänne tuotujen lapsten kasvattaminen nettoveronmaksajiksi maksaa parhaassa tapauksessa yhtä paljon kuin kotimaisen lapsen kasvattaminen nettiveronmaksajiksi. Mikäli siis ei kulttuurinen syrjäytyminen hidasta tätä prosessia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varmaan siksi kun "kohteliaat" suomalaiset vaihtavat heti pihekielensä englantiin, jos havaitsevat ulkomaalaisen. Yksikin hoonon soomen sana ja loppu juttu käydään lontooksi. Sillä varmistetaan ettei tulokas kieltä opi.
Jos ulkomaalaisille puhuttaisiin pelkkää suomea, niin oppisivat kielen alle vuodessa.
Minä taas pistän muulta tulleet opettelemaan suomea. Torissa kun tulee kysely englanniksi niin estolistalle menee alta aikayksikön.
Eihän noin kukaan opi mitään. Vastaa heille suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Näin on valitettavasti. Suomi on yksi maailman rikkaimmista, mutta vaikeimmista kielistä oppia. Usealla maahanmuuttajalla on huonot opiskelutaidot jo lähtökohtaisesti mikäli alkuperämaassa ei panosteta koiulutukseen. Joissain Afrikan maissa lapset eivät voi käudä koulua, sillä perhe tarvitsee työntekijöitä saadakseen elantoa. Oppimaan oppiminen on tällöin heillä hukassa. Meille oppimisrutiinit on lähteneet jo 1. Luokalta.
lisäksi kieltä opitaan parhaiten keskusteluissa paikallisten kanssa. Suomessa keskustelukulttuuri vierasmaalaisten kanssa on lapsen kengissä. Jos joku vain puhuu englantia, vsihdamme helposti siihen, sillä onhan se helpompaa kuin kärsivällisesti auttaa vieraskielistä löytämään oikeat ilmaukset.
Osalla ei kielen oppiminen kiinnosta mikäli perhe pyörii vahvasti oman kulttuurin ja sen edustajien ympärillä. Maahanmuuttajanaiset usein jäävät opetuksen ulkopuolelle, mikäli perheessä on sellainen asetelma, jos
Minua kyllä korpeaa tuo suomen kielen vaikeaksi sanominen. Jo ennalta ollaan sitä mieltä, että tää suomi on niin vaikeaa, et sinä opi eikä kannata yrittääkään. Puhutaan englantia.
Ihan arjessa ymmärrettävän suomen oppiminen ei ole sen vaikeampaa kuin muunkaan kielen. Sanoja toisen perään ja ymmärrettävää tulee.
Minä ajaa auto.
Okei, ei täydellistä, mutta hyvä alku ja ymmärrettävää.
Ja me suomalaiset kestämme ulkomaalaisten virheitä kärsivällisesti.
Vierailija kirjoitti:
Monet m-muuttajat tulevat nimenomaan asumaan Suomeen ja nauttimaan elintasosta, mutta eivät elä missään määrin suomalaisittain eivätkä halua integroitua. Väkisin se ei onnistu. Heitä itseään pitäisi kiinnostaa. Tässä muutamia pointteja:
Lapset tulisi laittaa jo pienenä suomenkieliseen päiväkotiin, siellä tulisi asioida arjen asiat suomeksi, vasukeskusteluun voi ottaa tulkin, koska silloin on tärkeää tulla molemmin puolin täysin ymmärretyksi. Lapsia ei saisi kieltää leikkimästä suomalaisten lasten kanssa, vaan kannustaa siihen.
Koulussa tulisi tukea lasten harrastuksia. Mahdollisimman paljon tekemistä suomenkielisten tai eri kielisten lasten kanssa, joku joukkueurheilulaji tai vastaava olisi tosi hyvä. Tärkeintä, ettei lapsi poteroidu vain omankielisten lasten kuplaan.
Äitien pitäisi mennä kielikursseille ja hakeutua k-suomalaisten pariin huomattavasti enemmän. Joku harrastus, jossa on k-suomalaisia, auttai
Suomen kielen testi ja sen läpäiseminen pakolliseksi ennen kansalaisuutta/oleskelulupaa/tukia.
Alkaa opiskelu kiinnostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osahan tunkee tänne humanitäärisellä tekosyyllä. Yleensä ÄO on sitten sitä tasoa ettei siinä paljon kieliä opiskella.
Suomenruotsalaisten ÄÖ on sitten todella matala, kun ei opi suomea, vaikka on syntymästään asti asunut täällä. Ja olihan se jonkun tutkimuksen mukaan matalampi, kuin suomenkielisillä suomalaisilla.
Mikä on ÄÖ? Älykkyysösämäärä?
Suomalaiset muuttavat maastaan pois niin miksi tulokkaiden pitäisi opiskella kuolevaa kieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varmaan siksi kun "kohteliaat" suomalaiset vaihtavat heti pihekielensä englantiin, jos havaitsevat ulkomaalaisen. Yksikin hoonon soomen sana ja loppu juttu käydään lontooksi. Sillä varmistetaan ettei tulokas kieltä opi.
Jos ulkomaalaisille puhuttaisiin pelkkää suomea, niin oppisivat kielen alle vuodessa.
Minä taas pistän muulta tulleet opettelemaan suomea. Torissa kun tulee kysely englanniksi niin estolistalle menee alta aikayksikön.
Siinäpä varsinainen kielenopettaja.🤔😂😂😂😂
Entäs jos vastaisit vaan suomeksi? Ei se esto opeta. Sama kuin sulkisit suun, kun toinen puhuu sinulle.
Toki sitten ei ymmärrä kuinka tyhmänä pidetään työn ulkopuolella .