Lue keskustelun säännöt.
Vanhusten yksinäisyys tappaa. Miksi vanhuksia ei oteta enemmän mukaan perheiden elämään. Linkki
20.07.2025 |
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8694755
Tuossa kerrotaan lääkäristä, joka päivysti juhannuksena 2000-luvun alussa ja 3 iäkästä naista oli kokenut itsensä niin yksinäiseksi, eträ olivat yrittäneet tap paa itsensä. Konkretisoitui, että ovat juhlapäivänä yksin eikä kenenkään tärkeän kanssa.
Suomalaisten itsekeskeisyys on aivan kauheaa mielestäni.
Eikö tänne saa perhekeskeisyyttä muuta kuin pakolla? (Saisihan sen, jos lakiin palautettaisiin 60-luvulla poistettu vaatimus, että lapset hoitavat vanhempansa.)
Onko muiden kulttuurien yhteisöllisyys pakosta vai halusta.
Väitän, että eroamiset ja yksilökeskeisyys ovat myös nuorten pahoinvoinnin juurisyy.
Kommentit (1145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 80 v vanhus (äiti tai anoppi) huomauttaa että teillä samat verhot kuin talvellakin tai joko olette mansikat kasannut on kamala sotkeentuja, ei osaa puhua pörssikursseista.
Samainen ihminen innolla ostaa astioita, valitsee verhoja, vie mansikkalaatikon aikuiselle lapselleen. Miksi ei puhu uuden voimalaitoksen tehosta ja nippeleistä?
Nää on kyl kiinnostavia nää kirjoittajat, jotka ihan kypsiä omiin vanhempiin. Kun vanhemmat eivät ymmärrä olla itsenäisiä ja kiinnostavia. Mut sit käyttäytyvät omia lapsia kohtaan ihan yhtä takertuvasti.
Näetkö itse mitään eroa 20 v. kotoa pois muuttavan ja 40 v. sitten kotona pois muuttaneen välillä vs. heidän äitisuhteensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhannuksen vietosta vielä, tästähän koko juttu lähti. Ensinnäkin, jonkun pitäisi vanhus matkan takaa hakea ja muutaman tunnin päästä viedä takaisin kotiinsa, kun ei enää oikein pysty mökillä yöpymään, on ulkohuussi ja polut juurakkoisia. Ei lähde kokolle, jonkun pitää jäädä seuraa pitämään, muuten valitetaan kun jätetään yksin, vaikka aivan hyvin pärjäisi mökillä yksinkin sen lyhyen ajan.
Teemme tämän mökille kuljettamisen kyllä pari kertaa kesässä, mutta ei välttämättä juuri juhannuksena.
Noinhan se on, mutta on se sen arvoista.
Vanhukselle kannattaa ostaa mökille aikuisten potta, johon voi tehdä asiansa. Niin mekin tehtiin. Se vaan sitten täytyy pestä.
Jos laiskottaa, voi vuokrata muovipussilla, jolla vie huuliin ja pussi roskiksieen.
<
Minulla on kemiallinen retkivessa mökillä. Toki hyyskässä käyn mutta ei yöllä tarvitse lähteä. Yksin kun siellä ole .
"Lähitulevaisuudessa työikäisten odotetaan huolehtivan ikääntyvistä vanhemmistaan töiden ohella. Antila uskoo, että osaltaan hoivavastuuta lisää Petteri Orpon (kok) hallituksen julkiseen talouteen kohdistamat säästöt. Taustalla on ikääntyvä väestö ja heikkenevä huoltosuhde sekä siitä johtuva julkisen talouden kestävyysvaje. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että ne vanhuksen verhot pitää vaihtaa just samaan aikaan, kun kotoa poismuuttavalla lapsella ja hänen vanhemmallaan on samaan aikaan pari tuntia vapaata ostoksia varten. Ettei vanhus vaan ole kateellinen, kun hän ei ole koko aikaa kaikkien elämän keskipiste. Arvatenkin hänellä alkaa niin syömmestä ottaa, kun käskyjä ei toteutetakaan heti välittömästi.
Hmm, jännästi tässä on se näkökulma, että kattiloita ostavan lapsen ja aikuisen välillä on myönteinen side, vanhuksen ja hänen lapsensa välillä kielteinen. Ekassa tapauksessa molemmat haluaa tehdä asioita yhdessä, toisessa se vanhempi vain käskee, marttyroi.js vaatii.
Mistä tulee ajatus, että yhdessä sukupolvessa olisi tapahtunut noin roima parannus vanhemman ja lapsen suhteen laadussa?
Vaikka niin, että toinen vanhempi on kasvattanut lapsensa käskyttämällä ja hänen lapsensa omansa keskustelemalla. Lopputuloksessa on eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että ne vanhuksen verhot pitää vaihtaa just samaan aikaan, kun kotoa poismuuttavalla lapsella ja hänen vanhemmallaan on samaan aikaan pari tuntia vapaata ostoksia varten. Ettei vanhus vaan ole kateellinen, kun hän ei ole koko aikaa kaikkien elämän keskipiste. Arvatenkin hänellä alkaa niin syömmestä ottaa, kun käskyjä ei toteutetakaan heti välittömästi.
Hmm, jännästi tässä on se näkökulma, että kattiloita ostavan lapsen ja aikuisen välillä on myönteinen side, vanhuksen ja hänen lapsensa välillä kielteinen. Ekassa tapauksessa molemmat haluaa tehdä asioita yhdessä, toisessa se vanhempi vain käskee, marttyroi.js vaatii.
Mistä tulee ajatus, että yhdessä sukupolvessa olisi tapahtunut noin roima parannus vanhemman ja lapsen suhteen laadussa?
Vaikka niin, että toin
Kun minä lähdin yliopistoon opiskelemaan, niin äiti lähinnä vittuili ja yritti estää hakemassa hänen mielestään väärälle alalle.
Kun lapseni lähti yliopistoon, kannustin ja tsemppasin.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että ne vanhuksen verhot pitää vaihtaa just samaan aikaan, kun kotoa poismuuttavalla lapsella ja hänen vanhemmallaan on samaan aikaan pari tuntia vapaata ostoksia varten. Ettei vanhus vaan ole kateellinen, kun hän ei ole koko aikaa kaikkien elämän keskipiste. Arvatenkin hänellä alkaa niin syömmestä ottaa, kun käskyjä ei toteutetakaan heti välittömästi.
Hmm, jännästi tässä on se näkökulma, että kattiloita ostavan lapsen ja aikuisen välillä on myönteinen side, vanhuksen ja hänen lapsensa välillä kielteinen. Ekassa tapauksessa molemmat haluaa tehdä asioita yhdessä, toisessa se vanhempi vain käskee, marttyroi.js vaatii.
Mistä tulee ajatus, että yhdessä sukupolvessa olisi tapahtunut noin roima parannus vanhemman ja lapsen suhteen laadussa?
Aika moni nuori aikuinen(kin) viihtyy vanhempiensa seurassa vain silloin kun se suhde hyödyttää heitä itseään. Samoin toki ihan minkä ikäisten kohdalla tahansa. Joko sä haluat hyötyä toisen seurasta taloudellisesti tai emotionaalisesti. Hoidettavan vanhuksen kanssa tuo hyöty on useinkin yksi puolista.
Tässä ketjussa on havaittavissa sama ilmiö kuin kauhumummo- ja kauhuanoppiketjuissa: Osa keskustelijoista pitää luonnonlakina, että vanhuksia/mummoja/anoppeja vihataan, eikä siksi edes yritä tehdä asialle mitään, korkeintaan leikkii marttyyria.
Tosielämässä ihminen voi kuitenkin vaikuttaa yllättävän paljon siihen, miten hänen läheisensä häneen suhtautuvat, ja onkin olemassa paljon vanhuksia, mummoja ja anoppeja, joilla on aidosti hyvät jäsenet perheeseensä ja joita rakastetaan aidosti. Ikävästi oireilevia muistisairaitakin jaksetaan kummasti paremmin silloin, kun he ovat aiemmin olleet mukavia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuten tuossa jutussa sanottiin vanhukset kaipaavat läheisiään. Heitä ei voi muut korvata.
Tämä on surullista. En pysty edes kuvittelemaan yksinäisen vanhuksen olotilaa.
Jos vanhus on joteensakin terve, niin hänellä itsellään on vastuu itsestään. Voi muuttaa lähemmäksi mahdollisia tukiverkkoja tai tehdä elämässään jotain, mikä ei vaadi niin paljon jatkuvia ihmiskontakteja. Moni nuorempikin ihminen on yksinäinen, eikä siitä voi syyttää ympärillä olevaa maailmaa, vaan itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 80 v vanhus (äiti tai anoppi) huomauttaa että teillä samat verhot kuin talvellakin tai joko olette mansikat kasannut on kamala sotkeentuja, ei osaa puhua pörssikursseista.
Samainen ihminen innolla ostaa astioita, valitsee verhoja, vie mansikkalaatikon aikuiselle lapselleen. Miksi ei puhu uuden voimalaitoksen tehosta ja nippeleistä?
Nää on kyl kiinnostavia nää kirjoittajat, jotka ihan kypsiä omiin vanhempiin. Kun vanhemmat eivät ymmärrä olla itsenäisiä ja kiinnostavia. Mut sit käyttäytyvät omia lapsia kohtaan ihan yhtä takertuvasti.
Näetkö itse mitään eroa 20 v. kotoa pois muuttavan ja 40 v. sitten kotona pois muuttaneen välillä vs. heidän äitisuhteensa?
Nään. Vanhemman vanhetessa se huoltosuhde alkaa kääntyä toisinpäin. Joskus lapsena joutuu olemaan aikuisempi kuin oma vanhempi. 20v taas halusi itsenäisyyttä ja irtiottoa vanhemmistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 80 v vanhus (äiti tai anoppi) huomauttaa että teillä samat verhot kuin talvellakin tai joko olette mansikat kasannut on kamala sotkeentuja, ei osaa puhua pörssikursseista.
Samainen ihminen innolla ostaa astioita, valitsee verhoja, vie mansikkalaatikon aikuiselle lapselleen. Miksi ei puhu uuden voimalaitoksen tehosta ja nippeleistä?
Nää on kyl kiinnostavia nää kirjoittajat, jotka ihan kypsiä omiin vanhempiin. Kun vanhemmat eivät ymmärrä olla itsenäisiä ja kiinnostavia. Mut sit käyttäytyvät omia lapsia kohtaan ihan yhtä takertuvasti.
Näetkö itse mitään eroa 20 v. kotoa pois muuttavan ja 40 v. sitten kotona pois muuttaneen välillä vs. heidän äitisuhteensa?
Nään. Vanhemman vanhetessa se huoltos
Se kaksikymppinen tuskin toivoo, että vanhempi roikkuu lahkeessa, käskee, neuvoo ja ohjeistaa koko ajan pyytämättä. Nuoren pitää saada itsenäistyä ja sen saa pilattua sillä, että.on kasvattanut lapsensa käskyttämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että ne vanhuksen verhot pitää vaihtaa just samaan aikaan, kun kotoa poismuuttavalla lapsella ja hänen vanhemmallaan on samaan aikaan pari tuntia vapaata ostoksia varten. Ettei vanhus vaan ole kateellinen, kun hän ei ole koko aikaa kaikkien elämän keskipiste. Arvatenkin hänellä alkaa niin syömmestä ottaa, kun käskyjä ei toteutetakaan heti välittömästi.
Hmm, jännästi tässä on se näkökulma, että kattiloita ostavan lapsen ja aikuisen välillä on myönteinen side, vanhuksen ja hänen lapsensa välillä kielteinen. Ekassa tapauksessa molemmat haluaa tehdä asioita yhdessä, toisessa se vanhempi vain käskee, marttyroi.js vaatii.
Mistä tulee ajatus, että yhdessä sukupolvessa olisi tapahtunut noin roima parannus vanhemman ja lapsen suhteen laadussa?
Aika moni nuori aikuine
Tuo on ehkä totta. Moni aikuinen saattaa olla niin epäempaattinen, että ei viitsi tapailla vanhempaansa, kun hänestä ei ole enää mitään hyötyä.
Siis ei rahallista hyötyä eikä edes pysty neuvomaan ja keskustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vähän tuossa on kyse empatiasta. Ihmissuhteet nyt vain ovat pääosin vastavuoroista tavalla tai toisella. Ei kukaan tekisi niitä lapsiakaan ellei ajattelisi että heistä saa iloa. Eikä lapsen kanssa lähdetä edes sinne kattilaostoksille ellei se suhde olisi vastavuoroinen. Se toki voi olla että lapselle hyöty on taloudellista ja lapsen vanhemmalle emotionaalista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko keski-ikäinen yksinäinen jos se vanha äiti yksiössään on ainut kuuntelija jonka pitäisi kuunnella henkilön työasiat, muistaa työkavereiden nimet, virkistyspäivät, henkilön harrastukset, ihailla golfin tasoitusta ja hauiksen vahvuutta, uusia vaatteita, lomamatkoja?
Tokihan niistäkin saa puhua jos vanhus on niistä kiinnostunut. Mutta jos silloin tällöin käy sen verran aikuisuutta voisi löytyä että puhuu vanhusta kiinnostavista asioista. Vaikka on 50 kertaa kuullut millaista oli lapsena/nuorena sota-aikana, missä tapasi puolisonsa, 50-luvun muistoja työelämästä jne
Nykyinen henki on että minä, minä, minun asiani, olenhan tärkeä bossi, toinen jalka haudassa oleva on ihan tarpeeton jo, sama mitä mieltä on säästäkään moinen horisija.
Työikäinen on aktiivisessa elämänvaiheessa, mihin liittyy paljon puuhaa, virikkeitä ja sitä kautta tietysti myös puhuttavaa. Vanhus on siirtynyt passiiviseen elämänvaiheeseen, jossa rooli on eri, kuuntelijan, ei toimijan.
Jos tahtoo muistella, voi vaikka kirjoittaa muistelmansa.
Ihmiset oikeasti arvostaa sitä, joka kuuntelee. Jos olisin vanha, tahtoisin mieluummin arvostusta kuin sietämistä.
Yksinäinen tuntee katoavansa koko maailmasta, jos hän vielä toimii vain kuuntelijana, on ikä mikä tahansa. Se vahvistaa olemassaolijuutta, että joku kuuntelee. Työelämässä oleva, mahdollisesti perheellinen lapsi ei joudu kokemaan katoavansa, vaikka joutuisi vähän venyttämään pinnaa kuuntelun suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syynä on suomalaisten naisten itsekkyys. Kaikki aika tarvitaan mielihyvän hankkimiseen ja omien "tarpeiden", kuten matkustelu, tyydyttämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Syynä on suomalaisten naisten itsekkyys. Kaikki aika tarvitaan mielihyvän hankkimiseen ja omien "tarpeiden", kuten matkustelu, tyydyttämiseen.
Kai ne lapset voi olla poikia tai miehiäkin. Miksi se olisi naisten tehtävä pitää seuraa?
Sotessa kannattaa varautua, että omaiset ei ole eläkeläisten hoitoon, koska ansiosidonnaista leikattiin eikä omaisilla ole autoa enää. Puoliso on ainoa lapsi ja anoppi asuu 60 km päässä.
Vierailija kirjoitti:
Sotessa kannattaa varautua, että omaiset ei ole eläkeläisten hoitoon, koska ansiosidonnaista leikattiin eikä omaisilla ole autoa enää. Puoliso on ainoa lapsi ja anoppi asuu 60 km päässä.
Petteri pelasti anopin hoidolta. Nyt voi sanoa, kun sairaalan sosiaaliohjaaja soittaa, että ei voida osallistua eläkeläisen hoitoon, kun ei ole enää autoa.
Vierailija kirjoitti:
Syynä on suomalaisten naisten itsekkyys. Kaikki aika tarvitaan mielihyvän hankkimiseen ja omien "tarpeiden", kuten matkustelu, tyydyttämiseen.
Kuule. Suomalainen nainen elättää perheen, synnyttää ja kasvattaa lapset ja hoitaa kodin ällistyttävän yksin. Aivan ihmeellistä porukkaa, ja sinä vaan soimaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on suomalaisten naisten itsekkyys. Kaikki aika tarvitaan mielihyvän hankkimiseen ja omien "tarpeiden", kuten matkustelu, tyydyttämiseen.
Kuule. Suomalainen nainen elättää perheen, synnyttää ja kasvattaa lapset ja hoitaa kodin ällistyttävän yksin. Aivan ihmeellistä porukkaa, ja sinä vaan soimaat.
Siis tämä.
Mutta leskeneläkettä leikattiin joten jatkossa ei ole omaishoitajia niinkuin nyt on ollut, kun naiset on saaneet loppuelämän leskeneläkkeen.
Kuinka moni vanhus oikeasti nauttisi tuosta? Kun ne toimintakykyisemmät kuitenkin käy siellä ulkohuusissa, saunassa, uimassa, kävelee luonnossa jne. En usko että ainakaan itse siitä pitäisin.