Muistisairauden varhaiset oireet

Asioiden jankkaaminen. Tämä alkoi jo kymmenisen vuotta ennen varsinaista diagnoosia. Joka kerta kysyi aina samat asiat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just toi aloitekyvyttömyys, nyt kun jälkeenpäin ajattelee. 

Millaisissa tilanteissa se tuli esiin? Itsellö ihan epätodellinen olo välillö, kun tuntuu, ettei mikäön enäö mee perille. Ja ihan sama, mitä sanoo, se vääntyy toiseksi. 

No esim yhtä aika tärkeää juttua siirsi ja siirsi kuukausikaupalla, aina oli muka joku juttu miksei sitä hoitanut; menen sitten ensi viikolla jne. mitä ei koskaan tapahtunut. Ei enää saanut aikaiseksi siivota, roskikset oli aina täynnä kun jahkasi niiden ulosviemistä, ei enää tehnyt muuta kuin katsoi sisällä telkkua. 

Tämä kuulostaa hyvin tutulta.

Lisäksi on tullut vähän ihmeellisiä vainoharhaisia juttuja. Hän on edunvalvonnassa jo ja epäilee, että häneltä viedään rahaa.

Henkilökohtaisen hygienian heikentyminen, ei peseydy.

Hajeppa "MINI-MENTAL STATE EXAMINATION" (MMSE) ja teetäppä tämä. Tuonhan voi tehdä sillälailla salaa kaiken tekemisen ohessa, kunhan vähän luovuutta käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Isällä alkoi siten, että söhläsi maksukortin kanssa kaupassa. Myyjät joutuivat auttamaan, että sai maksettua ostoksensa. Autolla ajaessa meinasi ajaa jalankulkijoiden ylitse.  Ei löytänyt tietä parturiin, jonka reitin olimme edellisenä päivänä käyneet katsomassa. Pikkuhiljaa unohtui, miten puhelimella soitetaan, vastaaminen vielä onnistuu. Kaikki taidot katoavat pikkuhiljaa. Isästä on tullut pikkulapsi, joka tarvitsee kehoituksia, ohjeistamista joka asiassa. Pystyy vielä toimimaan, kun minä komennan, mutta yksin ei pärjäisi. Jalat onneksi toimivat vielä, pystyy kävelemään, käymään vessassa yms.  Päivä kerrallaan mennään. Onneksi olen vielä hyväkuntoinen  että jaksan, mutta ei minulla ole omaa elämää. 

Meillä juuri tuo. Isä on nyt 49v ja aina lauantaina vetänyt kännit. Enää ei vedä koska alkoholidementia.

Varhaiset oireet alkoivat jo 35 vuotiaana. Sanojen unohtelua keskustelun lomassa. Koko flow keskustelusta katosi kun piti yhdessä miettiä sanoja. Välillä käytti paikatakseen ranskaa tai englannin kieltä. Enää ei oikein puhukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isällä alkoi siten, että söhläsi maksukortin kanssa kaupassa. Myyjät joutuivat auttamaan, että sai maksettua ostoksensa. Autolla ajaessa meinasi ajaa jalankulkijoiden ylitse.  Ei löytänyt tietä parturiin, jonka reitin olimme edellisenä päivänä käyneet katsomassa. Pikkuhiljaa unohtui, miten puhelimella soitetaan, vastaaminen vielä onnistuu. Kaikki taidot katoavat pikkuhiljaa. Isästä on tullut pikkulapsi, joka tarvitsee kehoituksia, ohjeistamista joka asiassa. Pystyy vielä toimimaan, kun minä komennan, mutta yksin ei pärjäisi. Jalat onneksi toimivat vielä, pystyy kävelemään, käymään vessassa yms.  Päivä kerrallaan mennään. Onneksi olen vielä hyväkuntoinen  että jaksan, mutta ei minulla ole omaa elämää. 

Meillä juuri tuo. Isä on nyt 49v ja aina lauantaina vetänyt kännit. Enää ei vedä koska alkoholidementia.

Varhaiset oireet alkoivat jo

LOPETA.

MODE ole ystävällinen ja poista kommentti.

Epäilen mun miehellä olevan alkava muistisairaus. Väsynyt jatkuvasti = joutuu ponnistelemaan töissä. Laittaa astiat vääriin paikkoihin kun tyhjentää tiskikoneen. Unohtaa mitä keskusteltiin. Ei muista päivämääriä tai vuosia. Valitsee autolla ajaessa omituisia reittejä. Alkanut pitää outoa rykimistä ja maiskuttelua. Eristäytyy, ei lähde mukaan juttuihin.

Valitettavasti taustalla on runsasta alkoholin käyttöä. Omaishoitajiksi en ala, se on ero sitten edessä. Omasta mielestään ei ole mitään vikaa, kunhan nalkutan jos kerron huolestani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isällä alkoi siten, että söhläsi maksukortin kanssa kaupassa. Myyjät joutuivat auttamaan, että sai maksettua ostoksensa. Autolla ajaessa meinasi ajaa jalankulkijoiden ylitse.  Ei löytänyt tietä parturiin, jonka reitin olimme edellisenä päivänä käyneet katsomassa. Pikkuhiljaa unohtui, miten puhelimella soitetaan, vastaaminen vielä onnistuu. Kaikki taidot katoavat pikkuhiljaa. Isästä on tullut pikkulapsi, joka tarvitsee kehoituksia, ohjeistamista joka asiassa. Pystyy vielä toimimaan, kun minä komennan, mutta yksin ei pärjäisi. Jalat onneksi toimivat vielä, pystyy kävelemään, käymään vessassa yms.  Päivä kerrallaan mennään. Onneksi olen vielä hyväkuntoinen  että jaksan, mutta ei minulla ole omaa elämää. 

Meillä juuri tuo. Isä on nyt 49v ja aina lauantaina vetänyt kännit. Enää ei vedä koska alkoholidementia.

Varhaiset oireet alkoivat jo

Itselläni on noita oireita nyt nelikymppisenä ja olen aina viikonloppusena vetänyt lärvit. 

Meidän äiti alkoi yhtäkkiä puhua samoja juttuja koko ajan uudestaan. Muutos oli kristallinkirkas ja tajusin heti, että hän on muistisairas. Siitä tauti eteni vauhdilla. Putosi keskusteluista ja tilanteista, unohti sukulaiset ja kaiken muunkin hiukankin käsitteellisen asian. Koti meni hunningolle ja oli vihainen, kun siivoin. Ilman isää ei olisi pärjännyt aikoihin kotona. Nyt asunut viitisen vuotta laitoksessa, sairastanut 17 vuotta. Vieläkin perustaitoja jäljellä, nyt 90v. Kohta kai sairastun minä. Enää 10 vuotta selkeällä pääkopalla ehkä. Mietin sitä usein.

Väsymys on muuten läsnä myös. Kahdet kolmet tirsat kuulemma ottaa päivässä, jos vaan malttaa rauhoittua. Ap

Vierailija kirjoitti:

Meidän äiti alkoi yhtäkkiä puhua samoja juttuja koko ajan uudestaan. Muutos oli kristallinkirkas ja tajusin heti, että hän on muistisairas. Siitä tauti eteni vauhdilla. Putosi keskusteluista ja tilanteista, unohti sukulaiset ja kaiken muunkin hiukankin käsitteellisen asian. Koti meni hunningolle ja oli vihainen, kun siivoin. Ilman isää ei olisi pärjännyt aikoihin kotona. Nyt asunut viitisen vuotta laitoksessa, sairastanut 17 vuotta. Vieläkin perustaitoja jäljellä, nyt 90v. Kohta kai sairastun minä. Enää 10 vuotta selkeällä pääkopalla ehkä. Mietin sitä usein.

Tätä tulee myös mietittyä, että koska osuu omalle kohdalle. Tosin olemme jo jälkikasvun kanssa tehty valtuutuspaperit valmiiksi. Ja muutenkin asioista keskusteltu. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että pelkkä aloitekyvyttömyys on muistisairauden ensioire. Ennemmin just jotain nepsyä, masennusta tai jostain johtuvaa aivosumua. Jos lisäksi on jotain muuta, niin ehkä sitten.

Täällä ihan ensimmäisenä alkoi kertoa aina samat jutut uudestaan. Jo noin 10 vuotta ennen mitään muita näkyviä oireita. Ei niin, että muutaman kerran tai aina silloin tällöin, vaan oikeasti joka kerta, niin ettei kukaan täyspäinen voisi olla muistamatta, että tarina on kerrottu jo 20-50 kertaa. Siitä tuli jotenkin niin pakkomielteistä jossain kohtaa, ettei enää saanut itse sanottua väliin mitään.

En tiedä liittyykö sairauteen, mutta telkkarin katsominen jäi kokonaan pois. Seuraavat merkit oli hukassa olevat tavarat ja se, että tuli ongelmia teknisten laitteiden kanssa, vaikka oli teknonörtti aiemmin. Ei oppinut käyttämään uutta puhelinta eikä ymmärtänyt enää ihan yksinkertaisia laitteiden

Joo, se nepsyhomma sekoittaa kyllä, kun ei tiedä mikä liittyy mihinkin. Ehkä kumminkin näin jälkiviisaana, jos saat hänet suostuteltua muistitestiin, niin parempi ennemmin kuin myöhemmin, tai vaikka turhaankin. Itse mietin, että olisiko muistitesti mennyt paremmin, jos se olisi yhtään malttanut keskittyä. En tiedä osataanko tuossa vaiheessa enää erotella mistä mikäkin johtuu. Kyllähän se mietityttää nyt omallakin kohdalla, että tuoko se on se tulevaisuus. Pitää yrittää tehdä kaikki tehtävissä oleva, että itse pysyisi terveenä pitempään. 

Vierailija kirjoitti:

Isällä alkoi siten, että söhläsi maksukortin kanssa kaupassa. Myyjät joutuivat auttamaan, että sai maksettua ostoksensa. Autolla ajaessa meinasi ajaa jalankulkijoiden ylitse.  Ei löytänyt tietä parturiin, jonka reitin olimme edellisenä päivänä käyneet katsomassa. Pikkuhiljaa unohtui, miten puhelimella soitetaan, vastaaminen vielä onnistuu. Kaikki taidot katoavat pikkuhiljaa. Isästä on tullut pikkulapsi, joka tarvitsee kehoituksia, ohjeistamista joka asiassa. Pystyy vielä toimimaan, kun minä komennan, mutta yksin ei pärjäisi. Jalat onneksi toimivat vielä, pystyy kävelemään, käymään vessassa yms.  Päivä kerrallaan mennään. Onneksi olen vielä hyväkuntoinen  että jaksan, mutta ei minulla ole omaa elämää. 

Minun isällä samanlaista, mutta alussa oli mustasukkainen ja aggressiivinen. Vasta aggression jälkeen suostu lääkäriin ja löydöksenä alzheimerin tauti. Kälkeen päin mietitty äitin ja sisarusten kans, että alkavia piirteitä jo yli 10 vuotta sitten.

Varhaisia oireita ei huomaa, äidilleni diagnosoitiin dementia reilu vuosi sitten,  kontrolloi rahojaan ja oletti  monien varastelevat häneltä , huomasi itsekin tiliotteesta ettei ole varastettu. Kuuloharhojaan kertoi totena.

Lähisukulaisen mies alkoi olla sellainen, ettei halunnut käydä suihkussa. Ihan jo melko varhaisessa dementian vaiheessa alkoi vältellä peseytymistä. Sitten kun muistisairaus eteni, niin hän ei suostunut lainkaan pesulle, vaan muuttui agressiiviseksi, kun yritettiin saada hänet pestyä. Siitä tuli tosi hankala asia. 

Mitä vanhemmaksi tulet niin sun luonteenpiirteet korostuu esim ei halua uusia silmälaseja kun ei tartte, vettä pitää säästää niin ei käy suihkussa jne. Tälläset ei ole muistisairautta, se on normaali vanhentumista. 

 

Sitten kun ei muista ottaa lääkkeitä usein (joskus kaikki unohtaa), kertoo samoja asioita esim tunnin aikana, kertoo suureen ääneen miten on tehnyt tänäänkin jauhelihakeittoa vaikka jääkaappi tyhjä niin sitten voi alkaa miettiä muistisairauksia. Muutoin normaalia vanhenemista, eikä niitä muistisairauksiakaan saada aisoihin. Lääkkeet hidastaa, mutta mikä senkin tarkoitus on?? Parempi että muisti menee nopeasti eikä niin että itse tajuaa että täähän on ihan perseestä koko loppuelämä.

Autolla ajaminen sujui kyllä eteenpäin, mutta peruuttamisen ongelmaa alkoi olla alussa. Millään ei meinannut peräkärryn peruutus enää onnistua, eikä sitten pelkän autonkaan. Jos piti hieman siirtää autoa, niin saattoi kovalla kaasulla mennäkin vähän enemmän. sittenpä siitä kohta kortti otettiin onneksi pois. 

Myös yksinkertaisten hienomotoristen hommien tekeminen, kuten jonkun korjaaminen ei onnistunut. 

 

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet niin sun luonteenpiirteet korostuu esim ei halua uusia silmälaseja kun ei tartte, vettä pitää säästää niin ei käy suihkussa jne. Tälläset ei ole muistisairautta, se on normaali vanhentumista. 

 

Sitten kun ei muista ottaa lääkkeitä usein (joskus kaikki unohtaa), kertoo samoja asioita esim tunnin aikana, kertoo suureen ääneen miten on tehnyt tänäänkin jauhelihakeittoa vaikka jääkaappi tyhjä niin sitten voi alkaa miettiä muistisairauksia. Muutoin normaalia vanhenemista, eikä niitä muistisairauksiakaan saada aisoihin. Lääkkeet hidastaa, mutta mikä senkin tarkoitus on?? Parempi että muisti menee nopeasti eikä niin että itse tajuaa että täähän on ihan perseestä koko loppuelämä.

 

Sinänsä ohan tarpeellinen muostutus siitä, että normaali vanheneminen on luopumista ja heikkenemistä, ja niistä voi aiheutua masennusta, mikä taas nopeuttaa kierrettä.

Huomenta, upataan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet niin sun luonteenpiirteet korostuu esim ei halua uusia silmälaseja kun ei tartte, vettä pitää säästää niin ei käy suihkussa jne. Tälläset ei ole muistisairautta, se on normaali vanhentumista. 

 

Sitten kun ei muista ottaa lääkkeitä usein (joskus kaikki unohtaa), kertoo samoja asioita esim tunnin aikana, kertoo suureen ääneen miten on tehnyt tänäänkin jauhelihakeittoa vaikka jääkaappi tyhjä niin sitten voi alkaa miettiä muistisairauksia. Muutoin normaalia vanhenemista, eikä niitä muistisairauksiakaan saada aisoihin. Lääkkeet hidastaa, mutta mikä senkin tarkoitus on?? Parempi että muisti menee nopeasti eikä niin että itse tajuaa että täähän on ihan perseestä koko loppuelämä.

Muistisairauden edetessähän sen huomaa nopeastikin tuollaisista selkeistä merkeistä. Mutta varmasti moni omainen jälkikäteen on tajunnut, että merkkejä on ollut aiemminkin. Onko se sitten vanhuuden jääräystä vai muistisairautta, mene ja tiedä. Kiinnostaa kuitenkin nämä kokemukset. Ap

Vierailija kirjoitti:

No esim yhtä aika tärkeää juttua siirsi ja siirsi kuukausikaupalla, aina oli muka joku juttu miksei sitä hoitanut; menen sitten ensi viikolla jne. mitä ei koskaan tapahtunut. Ei enää saanut aikaiseksi siivota, roskikset oli aina täynnä kun jahkasi niiden ulosviemistä, ei enää tehnyt muuta kuin katsoi sisällä telkkua. 

Kuulostaa tutulta oman edesmenneen isäni käytökseltä kun muisti alkoi jättämään. Syömisen ja siisteyden laiminlyönti ennen säntilliseltä henkilöltä, muutokset käytöksessä, seinäkiisto omista ongelmista jne. Ei tietenkään suostunut mihinkään tutkimuksiin. Vaikeata oli viimeiset pari vuotta, sekä hänellä että läheisillä.