Lue keskustelun säännöt.
Muistisairauden varhaiset oireet
19.07.2025 |
Täällä on monia keskusteluja aiheesta. Mutta kiinnostaisi ne varhaiset oireet, mitkä on oikeastaan vasta jälkikäteen tajuttu olevan sairauden oireita. Oma läheinen jumittaa asioissa. Rillien uusimista puhunut jo vuoden. Joka päivä jäärää, kuinka ne on huonot, mutta monista ehdotuksista huolimatta ei saa varattua aikaa optikolle. Käytiin jo kyselemässä aikoja, mutta pitää miettiä.... Rahan käytössä tarkka, ihan supertarkka, mitä ei ole ollut aiemmin. Jos joku sanoo, että kannattaa miettiä tarviiko kolesterolilääkitystä laihtumisen jälkeen, jättää muita lääkkeitä pois. Vaimon seurassa syö 3 x päivässä. Yksin vain kerran päivässä. Ei kykene yhtään lukemaan viestejä oikein, jos niitä laittaa kaksi peräkkäin. Joku nepsykin on, joten vaikea erottaa näitä sähläyksiä. Läheinen on 71 v. ja mies. Kokemuksia?
Kommentit (98)
Poika oli kuvitelmissa aviomies ja itkuisuus miksi puhuu sitten hänelle ilkeästi kun oli ollut sitten yhteinen kieli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies kertoi, että äidillään (anopillani) on todettu veriisuoniperäinen muistisairaus. Tutkin netistä mitä se tarkoittaa ja kerroin miehelleni tietoja mitä löysin ko. sairaudesta. Minulla on tapana selvittää asioita ja tutkia netistä, että tiedän mistä kyse. Hetken päästä hän alkoi haukkua äitiäni ja sukuani! Olin ihan ihmeissäni pitkää kunnes tajusin, että hän varmaan häpesi asiaa kovin. Kerran, kun hän oli kutsunut äitinsä mökillemme, niin hän vain ilmoitti, että lähtee itse lenkille. Sanoin myöhemmin, että ei jättäisi muistisairasta äitiään minun vastuulle. Samassa alkoi taas minun äitini, joka oli ollut kuolleena jo 35 vuotta, haukkuminen. Mistä tällainen käytös voi johtua?
Vierailija kirjoitti:
Tuo kirjoittamisen taidon häviäminen tuskin onkaan niitä ekoja oireita. Tässä kysyttiin niitä varhaisia oireita. Ainakaan omilla läheisillä on säilynyt kirjoitustaito aika pitkään.
Ja onhan tuossa sekin että mistä sitä tietää jos viestin kirjoittaminen on kestänyt parikin tuntia.
Kyllähän siihen tietynlainen sairaudentunnottomuus kuuluu. Ja sitä paitsi masennus on alle 65-vuotiaalla se mikä useimmiten aiheuttaa muistiin ja keskittymiseen, loogiseen toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin hankaluuksia. Muistisairaudet ovat erittäin harvinaisia alle 60-vuotiailla. Muusta syystä johtuvaa muistitoimintojen heikkenemistä sitten taas on. Päihteet pahin. Mielenterveysongelmat toinen paha.
Käsialan muuttuminen pyöreästä kaunosta kulmikkaammaksi käsialaksi tuli myös alkuvaiheessa huomioitua. Helppo nyt myöhemmin seurata muutosta sääpäiväkirjasta mitä vanhempi pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähisukulaisen mies alkoi olla sellainen, ettei halunnut käydä suihkussa. Ihan jo melko varhaisessa dementian vaiheessa alkoi vältellä peseytymistä. Sitten kun muistisairaus eteni, niin hän ei suostunut lainkaan pesulle, vaan muuttui agressiiviseksi, kun yritettiin saada hänet pestyä. Siitä tuli tosi hankala asia.
Minun äiti on juuri tämmöinen. Hänen pesemisensä on todella vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän siihen tietynlainen sairaudentunnottomuus kuuluu. Ja sitä paitsi masennus on alle 65-vuotiaalla se mikä useimmiten aiheuttaa muistiin ja keskittymiseen, loogiseen toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin hankaluuksia. Muistisairaudet ovat erittäin harvinaisia alle 60-vuotiailla. Muusta syystä johtuvaa muistitoimintojen heikkenemistä sitten taas on. Päihteet pahin. Mielenterveysongelmat toinen paha.
Sairaudentunnottomuus voi olla myös puolisolla. Tarkoitan, jos mies sairastuu, vaimo ei myöskään tajua/hyväksy. Äidilläni meni pitkään tajuta, vaikka diagnoosikin oli isällä. Jankutti vain, että aina ollut vähän hömelö. Joo, mut on isä osannut aiemmin tulka kotiin eksymättä ja on sannut käyttää mikroa. Ja äiti siis skarppi muuten. Tajusi sitten jossain kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähisukulaisen mies alkoi olla sellainen, ettei halunnut käydä suihkussa. Ihan jo melko varhaisessa dementian vaiheessa alkoi vältellä peseytymistä. Sitten kun muistisairaus eteni, niin hän ei suostunut lainkaan pesulle, vaan muuttui agressiiviseksi, kun yritettiin saada hänet pestyä. Siitä tuli tosi hankala asia.
Minun äiti on juuri tämmöinen. Hänen pesemisensä on todella vaikeaa.
Liittyykö jotenkin siihen pelkoon, että vaatteet katoavat? Tämä peseytymisen välttely on hyvin tavallista. Yhtenä keinona on saada saunomaan jonkun toisen kanssa. Sitä en tiedä, millä ihmeellisellä keinolla meillä käyneellä kotiavustajalla ei ollut koskaan vaikeuksia saada mummoa suihkuun, vaikka muilla ei tahtonut mitenkään onnistua.
Kun näitä lukee, niin aina ihmettelee meidän ihmisten aivoja. On ne ihmeelliset kapistukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähisukulaisen mies alkoi olla sellainen, ettei halunnut käydä suihkussa. Ihan jo melko varhaisessa dementian vaiheessa alkoi vältellä peseytymistä. Sitten kun muistisairaus eteni, niin hän ei suostunut lainkaan pesulle, vaan muuttui agressiiviseksi, kun yritettiin saada hänet pestyä. Siitä tuli tosi hankala asia.
Minun äiti on juuri tämmöinen. Hänen pesemisensä on todella vaikeaa.
Liittyykö jotenkin siihen pelkoon, että vaatteet katoavat? Tämä peseytymisen välttely on hyvin tavallista. Yhtenä keinona on saada saunomaan jonkun toisen kanssa. Sitä en tiedä, millä ihmeellisellä keinolla meillä käyneellä kotiavustajalla ei ollut koskaan vaikeuksia saada mummoa suihkuun, vaikka muilla ei tahtonut mitenkään onnistua.
Minun äiti tuntuu pelkäävän suihkussa käymistä, pitää sitä pelottavana. Ei ole sanonut, että pelkää vaatteiden katoavan, mutta saattaa toki sitäkin pelätä. Sitten kun hänet lopulta saa sinne suihkuun, ja vesi alkaa juosta, niin hän rauhoittuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähisukulaisen mies alkoi olla sellainen, ettei halunnut käydä suihkussa. Ihan jo melko varhaisessa dementian vaiheessa alkoi vältellä peseytymistä. Sitten kun muistisairaus eteni, niin hän ei suostunut lainkaan pesulle, vaan muuttui agressiiviseksi, kun yritettiin saada hänet pestyä. Siitä tuli tosi hankala asia.
Minun äiti on juuri tämmöinen. Hänen pesemisensä on todella vaikeaa.
Liittyykö jotenkin siihen pelkoon, että vaatteet katoavat? Tämä peseytymisen välttely on hyvin tavallista. Yhtenä keinona on saada saunomaan jonkun toisen kanssa. Sitä en tiedä, millä ihmeellisellä keinolla meillä käyneellä kotiavustajalla ei ollut koskaan vaikeuksia saada mummoa suihkuun, vaikka muilla ei tahtonut mitenkään onnistua.
Minun ä
Raivokas itsemääräämisoikeuden tarve, ihan kun pikkulapset tappelee ja temputtaa ruoan kanssa koska se on ainoa asia mitä voivat itse hallita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äidillä huomasin ensin persoonan muutoksen, muuttui hurjan itsekeskeiseksi ja hyvin kärkkääksi jopa riidan haastajaksi. Kaikki mistä puhui liittyy joko itseensä tai muutoin oman lähipiirin tai kodin asioihin. Saattoi olla että minä soitin kysyäkseni jotain, en saanut edes suun vuoroa kun hän alkoi aivan monotonisesti puhumaan itsestään, tauotta, minä sitä minä tätä, minulla, minulle, minusta, minä minä minä ja sitten oli lopettamassa puhelua ilman että oli kysynyt minulta yhtään mitään, eli ei tainnut edes muistaa että minä olin se joka soitti. Saati että olisi kysynyt vointiani tms. Hän lopetti kuulumisten kyselyn ja ylipäätään yhteydenotot. Sitten kun muutin lähemmäs heitä ja kävin useammin kylässä aloin tajuta että muistisairaus tai joku aivojen rappeumahan on jo aika pitkällä, itseasiassa molemmilla.
Ja kauhulla odotan mitä tuleman pitää, kaikki hirrorcase merkit on ilmassa. Toivoisin niin että pääsisivät pois ennenkun menevät ihan toimintakyvyttömiksi. Nykyään kun ei saa oikein tuolla landella mitään apuakaan, eikä kellään sukulaisilla ole aikaa / mahdollisuutta heitä auttaa jatkuvasti.
Joidenkin käytös on kuin humalaisen; jankkaa samoja asioita koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka isä lähti näin sunnuntain aamulla keittämään kahvia ja ilahtui kun äiti oli keittänyt jo, niin piti aina todeta että iskä keitit ihan äsken kahvit. Sitten hän lähti hakemaan postia ja muisti puolessa välissä hakeneensa jo ja naureskellen lähti etsimään hesaria.
Isä oli tuolloin 43v. Hän pisti kaiken pienen kohmelon syyksi.
Pikkuhiljaa isä myös ärtyi, koska unohtelu oli jatkuvaa arjen puuhissa vastaan tulevaa pientä pätkimistä.Huomasin että oli jostain ollut vihainen, hän oli taitava peittämään suuttumiset. Posket punaisena oli saattanut lyödä pöytää ja käteen oli tullut haava joka vuosi. Ei tajunnut heti laittaa laastaria tai puhdistaa haavaa. Hänet tunnettiin hyvin harvasanaisrena miehenä ja itse epäilen että sanojen unohtelun takia ei oikein uskaltanut ottaa enää kantaa mihinkään. Keskustelut myös usein pyörivät samaa kehää ja kyseli että minkä takia me nyt tästä keskusteltiinkaan.
Tämä mitä kerrot hänestä 28-vuotiaana kuulostaa minun korvaani add oireilulta. Lapsellani on add ja hän on aina ollut "hajamielinen professori".
Jos ei osaa kellonaikoja, se on aika varma merkki dementiasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei osaa kellonaikoja, se on aika varma merkki dementiasta.
Joo, ei ole varhaisia oireita, vaan jo pidemmälle edennyt. Aloituksessa kysyttiin varhaisia oireita, jotka vasta jälkikäteen tajuaa muistisairauden oireeksi. Tai no, voihan joku ohittaa tuollaisenkin oireen.
Mun isä oli tarkan markan mies. Ja nimenomaan markan. Kun eurot tuli, niin hän ei millään oppinut, paljonko mikäkin maksoi. Eikä oppinut sitä koskaan. Se oli varmaan ensimmäisiä merkkejä.
Puuhakas hän oli, mutta kun tarkemmin katsoi, niin hän saattoi mökillä järjestellä risuja tuntikausia. Siis puulajin mukaisiin pinoihin niitä laittoi eikä niitä mihinkään käytetty. Joskus risuja poltettiin, mutta nämä pinot oli toisella puolen tonttia. Ja tuo oli vain yksi esimerkki. Paljon oli kaikenlaista, mistä jälkeenpäin tajuttiin mistä oli kyse.
Olet nepsy.