Ihmiset, jotka eivätoma-aloitteiaesti kerro mitään kuulumisiaan, odottavat että erikseen kysellään!
Ai että ärsyttää kaikki tuppisuut, jotka odottavat, että heiltä ihan erikseen kysellään kuulumiset! Muut kertovat itse ja nämä sitten loukkaantuvat, kun heitä ei ihan erikseen otettu huomioon. Yksikin sukulainen aina muikistelee salaperäisesti, että nyt hänellä olisi kerrottavaa, vaan eipä kerro, jos ei kysytä! Samoin työkaveri. Koeta siinä sitten arvailla, että mitä pitäisi kysellä, kun ei jaksa ulkoa jokaisen asioita muistaa. Sitten saa kuulla kolmannelta olleensa niiiiin kateellinen, että en sanallakaan maininnut ja kysynyt tämän tuppisuun lomamatkasta / uudesta hankinnasta / projektista / tms. minkä hän kokee sillä hetkellä merkittäväksi. No kuule: jos haluat, että asiasta jutellaan, niin avaa itse suusi! Ei me muut olla mitään ajatustenlukijoita!
Kommentit (88)
Tässä on nyt sellainen tilanne missä voisi aidosti käyttää sanaa "uhriutuminen". En yleensä tykkää käyttää tuota sanaa mutta tähän tilanteeseen sopii.
Ehkä se on hyvä testi oletko aiemminkaan kuunnellut. Jos et kysele mitään erityistä niin eipä taida kiinnostaakaan. Itse kyselen, että mites se ja se meni? Oliko kiva vkloppu mökillä? Jne. Ei sen kummempaa, mutta kertoo että on perillä missä mennään. Itse en enää vastaile kuin parilla sanalla eräille, koska aina kun alkanut sitten kertomaan enemmän niin vaihdetaankin puheenaihetta ja ensi kerralla ei muisteta mitään.
Minusta kuulumisia ei tarvitse erikseen kysyä. Kysymykset esitetään keskustelun lomassa. Esim.
Kaveri: Me suunnitellaan, että laitettaisiin keittiöön uudet kaapistot
Minä: Aijaa, millaisia olette miettineet?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on hyvä testi oletko aiemminkaan kuunnellut. Jos et kysele mitään erityistä niin eipä taida kiinnostaakaan. Itse kyselen, että mites se ja se meni? Oliko kiva vkloppu mökillä? Jne. Ei sen kummempaa, mutta kertoo että on perillä missä mennään. Itse en enää vastaile kuin parilla sanalla eräille, koska aina kun alkanut sitten kertomaan enemmän niin vaihdetaankin puheenaihetta ja ensi kerralla ei muisteta mitään.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä nämä hiljaisemmat eivät saa suunvuoroa kun sinä pälpätät?
Minua itseä ainakin kiinnostaa ystävien ja sululaisten asiat, joten kyselen ihan luonnostaan. Ihmetyttää ihmiset jotka eivät kysele mitään toisen asioista tai muista toisen asioita. Sellaiset ihmiset jotka hölöttävät vain omia asioitaan ovat todella rasittavia. Miksi he edes ovat muiden kanssa tekemisissä jos heitä ei kiinnosta muiden asiat?
Tämä tuli minullekin mieleen. Jos oletus on se, että jokainen pajattaa kuulumisensa monologina ilman, että kukaan esittää kysymyksiä, hiljaisemmat ei todellakaan saa suunvuoroa. Mieheni veljen ja hänen vaimonsa kanssa on aina tuollaista. Minä istun hiljaa kun he pajattavat kaiken mitä ovat tehneet.
Vierailija kirjoitti:
Vaan kun se mitä sulle kuuluu ei riitä, siihen vastaa, että ihan hyvää. pitäisi osata tehdä täsmäkysymyksiä että kertoo oikeasti kuulumisiaan. Sitten loukkaannutaan, kun ei oltu osattu kysyä juuri oikeasta asiasta!
Ap
No ei tarvii tehdä täsmäkysymyksiä. Se on jokaisen omalla vastuulla että kertooko vai jättääkö kertomatta omat asiansa. Ja sen voi kyseiselle henkilölle sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulumisia ei tarvitse erikseen kysyä. Kysymykset esitetään keskustelun lomassa. Esim.
Kaveri: Me suunnitellaan, että laitettaisiin keittiöön uudet kaapistot
Minä: Aijaa, millaisia olette miettineet?
Joo ja sit jos ei kerro mitään niin se on kyseisen henkilön valinta.
"Koeta siinä sitten arvailla, että mitä pitäisi kysellä, kun ei jaksa ulkoa jokaisen asioita muistaa."
Tuo lause kertoo että sinua ei pätkääkään kiinnosta toisten kuulumiset. Ìhme että joku vielä haluaa sinulle kuulumisiaan edes kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkei heitä kiinnosta kertoa yhtään mitään eivätkä edes odota mitään kysymyksiä vaan heille riittää että saavat olla rauhassa utelemisilta.
Niinpä, jotkut ei halua puhua yksityisasioista muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulumisia ei tarvitse erikseen kysyä. Kysymykset esitetään keskustelun lomassa. Esim.
Kaveri: Me suunnitellaan, että laitettaisiin keittiöön uudet kaapistot
Minä: Aijaa, millaisia olette miettineet?
Joo ja sit jos ei kerro mitään niin se on kyseisen henkilön valinta.
Juurikin näin. Jos ei halua vastata esitettyyn kysymykseen, sitten ei vastaa ja jutellaan jostain muusta. Toki normaalit sosiaaliset taidot omaava sanoo "en halua vastata tuohon" tms. eikä vain istu hiljaa sanomatta mitään.
Utelias-Ulla siellä aina tivaa muiden asioita.
Jaa. Mä en kerro edes vaikka kysyttäisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkei heitä kiinnosta kertoa yhtään mitään eivätkä edes odota mitään kysymyksiä vaan heille riittää että saavat olla rauhassa utelemisilta.
Just näin, itse olen tällainen hivenen introvertti ja sivussa viihtyvä tyyppi. Kuuntelen ihan mielelläni muiden juttuja, mutta minulla ei ole tarvetta alkaa omia kuulumisiani, varsinkaan isommassa porukassa selostamaan. En loukkaannu, vaikka minulta ei erikseen kysyttäisi, mitä kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
"Koeta siinä sitten arvailla, että mitä pitäisi kysellä, kun ei jaksa ulkoa jokaisen asioita muistaa."
Tuo lause kertoo että sinua ei pätkääkään kiinnosta toisten kuulumiset. Ìhme että joku vielä haluaa sinulle kuulumisiaan edes kertoa.
Tuo kertoo myös siitä, ettei ole aktiivisesti kuunneltu, mitä toinen sanoo. Ei tarvitse arvailla, mitä kysyy, kun on läsnä tilanteessa ja aktiivisesti kuuntelee, mitä toinen kertoo. Sieltä on sitten helppo poimia kysyttävää tyyliin: "Oliko se Kajaani millainen paikka?" tai "Pääsikö Jessica-Waltteri sinne edustusjoukkueeseen, josta niin kovasti haaveili" jne. jne.
Onko tää provo? Siitä utelusta mä ärsyynnyn. Ei mun asiat sulle kuuluu. Esim. aikuisten lasteni asiat ei kuulu sulle. Voin puhua säästä, maailman tilanteesta tai lokinpoikasista mutta perheenjäsenten asiat on yksityisiä. Työni taas on ulkopuoliselle liian tylsää ha kun ei ole sairauksia, asuinpaikka ja moni uu asia ei ole muuttunut vuosiin, mitä pitäisi kertoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koeta siinä sitten arvailla, että mitä pitäisi kysellä, kun ei jaksa ulkoa jokaisen asioita muistaa."
Tuo lause kertoo että sinua ei pätkääkään kiinnosta toisten kuulumiset. Ìhme että joku vielä haluaa sinulle kuulumisiaan edes kertoa.
Tuo kertoo myös siitä, ettei ole aktiivisesti kuunneltu, mitä toinen sanoo. Ei tarvitse arvailla, mitä kysyy, kun on läsnä tilanteessa ja aktiivisesti kuuntelee, mitä toinen kertoo. Sieltä on sitten helppo poimia kysyttävää tyyliin: "Oliko se Kajaani millainen paikka?" tai "Pääsikö Jessica-Waltteri sinne edustusjoukkueeseen, josta niin kovasti haaveili" jne. jne.
Juuri näin! Näin helppoa se keskustelu on, kun keskittyy välillä kuuntelemiseenkin eikä vain jauhaa omia asioitaan
Vierailija kirjoitti:
Onko tää provo? Siitä utelusta mä ärsyynnyn. Ei mun asiat sulle kuuluu. Esim. aikuisten lasteni asiat ei kuulu sulle. Voin puhua säästä, maailman tilanteesta tai lokinpoikasista mutta perheenjäsenten asiat on yksityisiä. Työni taas on ulkopuoliselle liian tylsää ha kun ei ole sairauksia, asuinpaikka ja moni uu asia ei ole muuttunut vuosiin, mitä pitäisi kertoa?
Miksi olet noin kiukkuinen? Kyllä normaaleissa ystävyyssuhteissa on tapana kertoa kuulumisia. Ihan sellaisia tavallisia arkisia juttuja. Harvalla elämässään jatkuvasti mitään mullistavaa tapahtuu ja aika tylsäksi käy, jos jatkuvasti vain jauhetaan säästää tms.
Mihin ihmeen juorurinkiin oikein kuulut, ap 😅